Tinum, Meksiko
Retkibussimme ovien sulkeuduttua, lähdimme Chichén Itzásta kohti Cenotea Ik-Kiliä. Välimatkaa nähtävyydeltä toiselle on kolmisen kilometriä. Kyse on maanalaisesta vanhasta lähteestä, jossa on mahdollista uida. Cenote Ik-Kil on yksi parhaimmin varustelluista lähdealueista Meksikossa.
Ja kyllä porukka olikin uintireissua vailla. Alavalla Chichén Itzán maya-alueella kun oli tukalan kuumaa ja hikistä.
Oppaamme Galo kävi läpi Cenoten Ik-Kilin käyttäytymisohjeet:
– pukeutumistilat löytyvät Cenoten viereisestä rakennuksesta, täällä riisutaan vaatteet ja puetaan uimapuku päälle. Tiloista löytyy lukittavia lokerikkoja tavaroita varten.
– ennen Cenoteen menoa peseydytään ulkoa löytyvissä suihkuissa, sama suihkutila molemmille sukupuolille. Suihkussa ei pidä riisua uikkareita pois.
– suihkun vierestä voit vuokrata pelastusliivit panttia vastaan (3$ = 3€).
– kävele portaat alas Cenotelle. Cenoten suuaukolla on vartija joka tarkastaa, että olet käynyt suihkussa.
Bussi pysähtyi Cenoten parkkialueelle. Cenoten vieressä on muuten myös hotelli, josta voi vuokrata bungalowi-tyylisiä huoneita, jos siis kiinnostaa lillua lähteessä useampanakin päivänä. Hintaa kahden hengen huoneesta veloitetaan noin 65€.
Opas kävi hakemassa liput, sisäänpääsylipun hinta aikuisilta on 70 pesoa ja lapsilta 35 pesoa (noin 3,5/1,5€). Ennen lähteeseen menoa jokaisesta perheestä ja ystäväporukasta otettiin kuva ikivanhan puun luona. Kuvan tarkoitus selkisi loppumatkan aikana, siitä myöhemmin lisää tulevissa postauksissa.
Jo parkkipaikan yhteydessä on myyntikojuja joissa myydään Meksikon tuliaisia kuten Tequilaa sekä paikallisia liköörejä. Täällä myyjät eivät olleet kovin päälle käyviä, vaan lähinnä hommailivat omia juttujaan pöytien takana.
Alueella on vastassa iso matkamuistokauppa, kahvila ja ravintola. Cenoten aukko on näiden rakennuksen keskellä. Cenotesta kuului kiljuntaa ja pärskimistä, joten kohteesta ei voinut erehtyä.
Pukutilan aukolla tarkastaja katsoi liput ennen tilaan pääsyä. Pukutilat olivat nykyaikaiset ja siistit. Työntekijöitä on joka nurkassa auttamassa vierailijoita.
Kun ylimääräiset tavarat on saatu kaappiin on ihanan ulkosuihkun vuoro. Tässä saa jo esimakua tulevasta, nimittäin vesi ei ole säädettävissä, vaan on noin parikymmentä asteista kuten lähteen vesikin on. Tarkoituksena on pestä ihosta pois niin aurinkorasvojen kuin muidenkin kemikaalien jäämät.
Suihkutarkastajan ohi käveltyäsi on vuorossa liukkaat portaat 26 metrin syvyyteen. Mikäli haluat ottaa Cenotesta kuvia tai uiminen ei kiinnosta, on portaitten väliosassa tasanne, jossa hengailu ja kuvien ottaminen onnistuu vallan mainiosti. Tasanteelle on mahdollista mennä myös vaatteet päällä, kunhan kerrot tarkastajalle, että olet menossa ottamaan kuvia.
Cenote on halkaisijaltaan 60 metriä. Syvyyttä lähteellä on noin 40 metriä, joten kannattaa todellakin lainata pelastusliivejä jos et koe olevasi hyvä uimari. Hassulta näytti kun turisteilla oli käsissään Gopro-kameroita ja jopa kännyköitä. Tuonne kun putoavat, niitä ei sitten sieltä helpolla pois saa. Onpahan tulevaisuuden historiantutkijoilla materiaalia tutkittavana! 😉
Cenotessa voi hyppiä kallionkielekkeeltä alas osapuilleen viidestä ja kolmesta metristä. Lähteen reunoista valuu pieniä suihkulähteitä alas veteen. Cenoten vesi on tummaa ja välillä onkin tunne, liikkuuko siellä joku muukin meidän ihmisten lisäksi. Ja kyllähän siellä liikkuu, nimittäin isoja mustia kissakaloja jotka käyvät lähietäisyydellä tutkimassa satunnaisia uijia.
Kannattaa muistaa, että Cenote oli mayoille pyhä paikka. Tänne on rituaaleissa aikoinaan uhratut ihmiset ”haudattu”. Lähteestä arkeologit ovat löytäneet niin ihmisten luita kuin haudattujen mukana olleita jalokiviäkin.
Cenoten ympäristö on vehreää viidakkoa. Kahvilassa on miellyttävää istuskella ja kuunnella linnulaulua. Alueella ei myöskään ole tukalan kuuma, koska puut varjostavat Cenotea mukavasti.
Pieni vinkki, pukuhuonetilan yhteydessä värikkäisiin perinnevaatteisiin pukeutuneet naiset myyvät maya-jäätelöä. Kannattaa maistaa erityisesti ananasjätskiä! Jäätelö on tehty jauhetusta hedelmälihasta sekä vedestä. Yhden jäätelöpuikon hinta oli 15 pesoa eli noin 0,75€. Kookosjäätelön hinta olisi ollut 25 pesoa, koska on suuritöisempi. Lajeja on tarjolla parisenkymmentä, mukana myös meille Pohjolasta tulleille aivan uppo-outoja hedelmälajikkeita.
Uiminen lähteessä oli samanaikaisesti hyvin jännittävä sekä virkistävä kokemus.
Uintireissun jälkeen alkoikin ramaista kovasti! Tästä bussimme jatkoi matkaa kohti espanjalaisten miehittäjien kaupunkia, Valladolidia.
Luin ensin, että ananasjäätelö on tehty jauhelihasta.. huoh :D. Upean näköinen cenote! Käytiin myös jollakin cenotella Meksikon reissulla, mutta nyt en nimeä muista. Ei ollut kuitenkaan näin perusteellisesti järjestetty vierailu sinne, esimerkiksi suihkussa ei käyty ennen uimista ja vaikka aurinkorasvan käyttö taidettiinkin kieltää, niin eihän sitä kukaan valvonut. Tiedä sitten kuinka hyvässä kunnossa se kyseinen cenote on vuosien päästä.
:D. Huh, ei sentään, vaikka kyllähän se esimerkiksi koirille taitaisi noissa lämpötiloissa maistua.
Me käytiin muutaman vuoden takaisella Jukatanin-reissulla jossain cenotessa, ei ollut tämä sama kylläkään. Oli ihan parhaita kokemuksia! Me jaksettiin uida ja snorklailla vaikka kuinka kauan. Se ei ollut kyllä ihan näin organisoitu paikka, mekin oltiin matkassa ihan omatoimisesti, omalla autolla.
Uinti cenotella on todellakin mukava ja ikimuistoinen kokemus! 🙂
Upean näköinen paikka! Uskon kyllä, että kuumana päivänä pulahdus viileän veteen tuntuisi houkuttelevalta… mutta, mutta…. tummassa vedessä uivat isot kalat saisivat minun uintihalut ehkä katoamaan… Keskittyisin ehkä niihin maya-jäätelöihin 🙂
😀
Nauratti nuo kamerat uimassa ja miten on sitten tutkijoilla ihmettelemistä myöhemmin 🙂 On kyllä todella syvää!! Vaikka olenkin hyvä uimari, tuo syvyys voisi silti hieman pelottaa!
:). Ja kun ajattelee sitä, että vesi on todella tummaa…
Nämä upeat Cenotet on kyllä aika korkealla minun bucket-listalla. Tahtoisin kyllä tosissaan nähdä nämä. Mutta en kyllä tiennyt, että toiminta niissä on noin järjestäytynyttä. Luulin, että niitä vaan löytyy sieltä metsän keskeltä ja sinne vaan pulahdetaan noin vain 🙂 No, onhan se toisaalta hyvä, että esim. kemikaalit ym tulee pestyä pois ennen veteen menoa niin suojellaan samalla luontoa. Kiva postaus!
Kiitos! 🙂 Sain sen kuvan, että tämä Ik-Kilin toiminta on ainoa, joka on näin järjestettyä ja turisteja ”palvelevaa”. Muut Cenotet ovat enemmän luonnovaraisia, tosin ei sinne kai minnekään voi ihan tuosta noin vaan sukeltaa, on ainakin jokin lippu ostettava.
Kuulostaa ihanalta pieneltä paratiisilta – varsinkin teidän polttavan kuuman ja kiireisen opaskierroksen jälkeen 🙂
Kiitos, sitä se olikin! 🙂
Oi tuli niin muistot mieleen kun tätä luin. Itse olin viime jouluna edesmenneen mummoni kanssa tuolla vuonna 2008. Ehdottomasti yksiä parhaita matka kohteitani missä olen käynyt. Rakastin niin koko meksikoa. Kävimme juuri tuolla cenotessa uimassa ja en muista sillon nähneeni noita kissakaloja, silloin oli vain sellaisia pikkuriikkisiä kaloja, voi olla sitten ne ovat samoja, mutta kasvaneet. sitten kävimme chichen itzalla ja aikalailla siis samankaltaisella turistireissulla kuin te. Tosin varmasti paikat vat kymmennessä vuodessa muuttuneet ja itsekkään en kaikkea muista kun olin 11-vuotias silloin. Kuitenkin aikalailla kaiken sieltä muistan kun oli kuitenkin sen verran iso ja tästä maailmasta perillä. Koko reissu oli silloin 11-vuotiaalle pojalle jotain niin unelmaa ja kaikki niin uutta ja mielenkiintosta. ehdottomasti ikimuistoisempia reissuja, mitä olen koskaan tehnyt, ja joka olisi näin aikuisiällä mukava kokea uudestaan. Kyllä tässä niin herkistyy kun rupeaa ajattelemaan tätä retkeä mummon kanssa, mutta kuvissa se matka elää ikuisesti ja sydämmessä.
Kiitos Tommi muistojesi jakamisesta! Ja oli kiva kuulla, että juttuni toi sinulle mieleen myös muistoja mummostasi sekä yhteisestä matkastanne.
Otan osaa mummosi poismenon vuoksi, elämän kiertokulkuun kuuluu myös ikäviä puolia. Onneksi luhduttaa ajatus, että ihminen elää ikuisesti kunkin muistelijan sydämessä. <3