Pirunpesä, Jalasjärvi
Pohjanmaalla on yksi nähtävyys, jonne viemme mökkivieraamme (halusivat he sitä tai eivät). Tämä nähtävyys on myös yleensä sellainen, josta vieraamme eivät ole koskaan kuulleetkaan, nimittäin Pirunpesä Ylivallin kylässä Jalasjärvellä. Vuoden 2016 kuntaliitoksen jälkeen, Jalasjärvi on kuulunut osaksi Kurikkaa, mutta nähtävyys löytyy helpommin, kun puhutaan Jalasjärvestä.
Nyt vien myös teidät muut Pirunpesää ihmettelemään.
Pirunpesä pähkinänkuoressa
Pirunpesä on ns. rapaumaonkalo. Syvyyttä onkalolla on 23 metriä ja halkaisijaltaan se on 14 metriä. Pirunpesä sijaitsee 145 metriä merenpinnan yläpuolella Isovuoren päällä. Onkalon ympärillä on kalliota, joilla ei kasva muutamaa varpua ja käkkärämäntyjä lukuun ottamatta oikein mitään. Kalliota ympäröi soinen maasto.
Nimensä onkalo sai paikallisilta, jotka uskoivat, että syvällä onkalon sisällä asusti itse piru. Tuolloin onkalo oli täynnä kivilohkareita ja irtonaista maa-ainesta, joten onkalon oikeaa syvyyttä ei tiennyt kukaan. Ajateltiin sen jatkuvat maan syvyyksiin asti. Ja kuten vanhemmilla on tapana, myös tämän onkalon kohdalla, aikuiset varoittelivat lapsiaan, että piru vie jos liian lähelle onkaloa menet.

Jo 80-luvulla pohdittiin onkalon tyhjentämistä matkailumagneetiksi. Yleisesti ajateltiin onkalon olevan hiidenkirnu. Pohdinnan jälkeen, aloitettiin onkalon tyhjennys lohkareista ja irtomateriaalista.
Vasta vuonna 1997 työ saatettiin loppuun asti eli onkalo tyhjennettiin nykyiseen syvyyteensä, kun kylätoimikunta laittoi vauhtia asialle ja rahoittamaan saatiin Jalasjärven kunta sekä Spede Pasanen. Pasaselle pystytettiin vuonna 2005 Pirunpesän viereen Heikki Räsäsen tekemä muistopatsas.

Nähtävyydelle on hieman vaikea löytää, mutta jos seuraa viittoja Ylivallin kylään, sieltä on viitta Pirunpesälle tai kirjoita navigaattoriin osoitteeksi Pirunpesäntie 100, Ylivalli. Autolla pääsee portille asti. Jo tänne pääseminen on mielenkiintoista, ajat ohi rauhallisten lakeuksien, pienien torppien ja peltomaisemien, kunnes huomaatkin kääntymisen jälkeen olevasi pienessä metsikössä, jossa kasvaa kippuraisia matalakasvuisia mäntyjä. Isovuori on yllättävän tasainen.
Auton jätettyäsi parkkiin voit käydä 25 paikkaisessa kahvilassa tai astella suoraan pirunpesälle. Liput hoituvat verkkoaidan sisäänpääsyaukon kohdalla. Aikuisten liput maksavat 5€ ja 5-12-vuotiaiden lasten liput 3€. Varaa käteistä mukaan! Kannattaa myös tarkastaa etukäteen kesän aukioloajat vaikkapa tästä.

Voit kävellä teräsportaat alas itse onkaloon tai kiivetä 21 metriselle näköalapaikalle. Mikäli kiipeät ylös, päähäsi saat kypärän ja tarvittaessa hansikkaatkin. Näköalat yli Pohjanmaan ovat avarat.


Mikäli haluat mennä alas onkaloon ja rehkiä itsesi ylös 23 metristä, on sekin varsin mielenkiintoinen kokemus. Onkalossa nimittäin et olekaan enää yksin. Pirunpesään on aikojen saatossa päätynyt sammakkoyhdyskunta, joka elää ja kurnuttaa alhaalla onkalossa. Sammakoilla on mielenkiintoinen suojaväritys, ja meneekin hetki ennen kuin yhden ja seuraavassa hetkessä toisen erottaa kallion pohjalta sekä seinämistä. Pirunpesässä on sammakoiden lisäksi mm. hieman vettä sekä sammalta.


Kannattaa varata retkelle makkarat mukaan, nimittäin Pirunpesän vieressä on kota, joka on jokaisen retkeilijän vapaasti käytettävissä. Kodan seinistä voit lukea tarinoita esimerkiksi 1840-luvulla eläneestä Juho ”Kolli-Kräätäristä”, joka kyllästyi perheelämäänsä ja muutti Kollinluolaan eli onkaloon joka sijaitsee noin 250 metrin päässä Pirunpesältä. Täällä Juho eleli metsästämällä ja syömällä marjoja, eläen hyvin yksinkertaista elämää 85-vuotiaaksi.
Kun olet nauttinut tulen loimusta ja kodan tarinoista, on aika hieman kävellä ja sulatella makkaroitasi. Sinulla on mahdollisuus tehdä joko yhden kilometrin tai neljän kilometrin lenkit pitkin Isovuoren päällystää. Sateisena kesänä kannattaa ottaa kumpparit mukaan, nimittäin polku käy välillä suon puolella ja kokemuksesta tiedän, että lenkkarit ovat pian hyvin märät.

Mikäli tarpominen ei kiinnosta, voit käydä heittämässä virtuaalifemmat Speden patsaan kanssa tai nauttia kupin kuumaa kahvilan rauhassa. Kahvilan vieressä on myös Paimenpojan mänty, jonka takana on surullinen tarina. 1850-luvulla paimeneen lähetetty poika löytyi kuolleena tämän männyn juurelta. Paimennettavat lehmät olivat kyllä löytäneet takaisin kotiin, mutta kun paimenpoikaa ei kuulunut, häntä lähdettiin etsimään surullisin tuloksin. Yöhalla oli vienyt pojan mukanaan.
Alueella on hyvin hoidettu huussi tarjolla, joten myös ulkomaiset vieraat pääsevät tutustumaan suomalaiseen eksotiikkaan varsin konkreettisella tavalla.
Retki Pirunpesälle sopii lähes kaikille, mikäli sinulla ei ole jalkojen kanssa ongelmia kiipeämisen ja laskeutumisen suhteen. Erityisesti lapsille paikka on todella erikoinen kokemus, ja jos sinulla käy hyvä tuuri, lipunmyyjänä on henkilö joka osaa tarinoillaan maalata eteesi hyvin mystisen ja arvoituksellisen Pirunpesän. Näitä turinoita jaksaa kuunnella aikuisetkin!
No nyt täytyy kyllä tunnustaa, etteipä ole tullut tällä Pirunpesällä käytyä, vaikka Pohjanmaan asukkeina ollaan seudulla ajeltu monet kerrat.
Ennen muinoin ihmiset keksivät kyllä hurjia tarinoita ja tällaiset jutut ovat olleet omiaan pitämään tenavat hyvin loitolla, toisaalta hyväkin etteivät ole syövereihin pudonneet. Tuo kyltti on mainio, toivottavasti tehoaa pahantekijöihin! 🙂
Täytyypä laittaa tämä muistiin, kun seuraavan kerran sillä suunnalla ajellaan!
Kiitos Mia!
Ja kyllä, on parempi että naperot pysyvät poissa tuollaisista paikoista, vaikka hieman peloteltaisiinkin. Kuin se, että kävisi huonosti.
Kiva paikka, mutta tuonne ei pääse julkisilla. Minä olen käynyt geokätköilemässä Jalasjärvellä tanssilavalla. Pistin makuupussini tanssilavalle ja nukuin loput yöstäni siellä. Aamulla tuli jokin ihme traktori sinne mölyämään.
Ei valitettavasti pääse. Iso tie on sen verran kauakna, että tulisi varsin reipas kävelymatka.
Nyt kunnon opastus ensikesäksi, varmaan kävijöitä löytyy.
Kiitos Heikki!