No onkos tullut kesä?

Erkkola, Tuusula

Lähes jokainen suomalainen tunnistaa takuuvarmasti otsikkona toimineen joululaulun aloitussanat. Mutta kuinka moni tunnistaa kappaleen sanoittaneen J.H. Erkon? Eipä kovinkaan moni. Oli siis aika lähteä ottamaan Erkosta selvää, minnepä muuallekaan kuin jälleen Tuusulan Rantatielle.

Maailman pauhinnassa

sinutko unhotan?

Sinua muistellessa

unhotan maailman.

-Muistellessa-

J.H.Erkko pähkinänkuoressa: Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko syntyi vuonna 1849. Hän oli vankkumaton suomalaisuusaatteen kannattaja ja ehti omalla toiminnallaan vaikuttaa suomalaiseen kulttuurikenttään erilaisten elämään jääneiden koskettavien runojen ja laulunsanojen muodossa. Jouluaatto-nimisen kappaleen lisäksi, hän sanoitti mm. Hämäläisten laulun sekä Kansalaislaulun, joka alkaa näin: Olet maamme armahin Suomenmaa. Tuttu kappale, eikö?

Erkko oli myös näytelmäkirjailija sekä aforismien uranuurtaja Suomessa. Erkko toimi opettajana, toimittajana, aikakauslehden julkaisijana, kunnallisneuvosmiehenä sekä alkoholin valmistuksen ja vähittäismyynnin tarkastajana. Hän myös matkusteli Euroopassa ja Lähi-Idässä.

Sinä kullan murunen,

kullan puhtahimman,

minä vasken palanen,

vasken ruosteisimman.

Minä kultahan kun sulan,

vältän ruostumisen pulan.

-Kullan murunen-

Monesta merkittävästä tehtävästään huolimatta, suurin unelma hänellä oli kuitenkin oma perhe. Hän menikin ”vanhoilla päivillään” salakihloihin ja alkoi suunnitella talon rakentamista Tuusulan Rantatielle. Talon arkkitehtinä toimi hänen hyvä ystävänsä Pekka Halonen, jonka taloa parhaillaan rakennettiin Halosenniemeen. Erkkolaa alettiin rakentaa samalla Antti Halosen työporukalla kuin Halosenniemeäkin. Erkkola nousi lähelle Syvälahden torppaa, jossa Erkon ihailema Aleksis Kivi oli viettänyt viimeiset elinkuukautensa. Jos haluat tutustua Aleksis Kiven kuolinmökkiin, se onnistuu tästä.

Kuinka ollakaan salakihlauksen kohde Tilda, purki kihlauksen juuri ennen talon valmistumista. Erkko muutti taloonsa vuonna 1902, mutta ei valitettavasti ehtinyt nauttia Erkkolasta kuin vajaan viiden vuoden ajan, koska hän menehtyi 57-vuotiaana Helsingissä.

Sinisen järven rannalla

On tupa, pieni tupa

Mua kultani sinne on kutsunut,

Kun hällä on siihen lupa.

-Oma tupa-

Pääsimme tutustumaan Erkkolaan ei yhden vaan peräti kahden mahtavan oppaan luotsaamana. Museovierailuilla on kyllä vierailun suola ja sokeri, sellainen opas joka on löytänyt oman kutsumuksensa sekä viihtyy työssään joka solullaan. Se innostus ja palo joka tällaisista henkilöistä välittyy -tarttuu! Ja nyt meillä oli tämän kaltaisia oppaita läsnä oikein kaksi. 🙂

Erkkola myytiin yksityiselle omistajalle Erkon kuoltua, ja meni vuosikymmeniä ennen kuin Tuusulan kunnalla tuli 11 vuotta sitten mahdollisuus ostaa rakennus takaisin. Pyyntihinta oli melkoinen, mutta myyjä laski hintaa kun kuuli, että talo päätyy yhteiseen hyvään. Ostamisen jälkeen talossa tehtiin laaja remontti, ja harmiksi huomattiin, että suurin osa Erkon aikaisista yksityiskohdista oli saanut väistyä vuosikymmenien ja eri omistajien aikana.

Vuonna 2007 Taiteilijakoti Erkkola avattiin jälleen koko kansan ihmeteltäväksi. Siitä lähtien Erkkola on toiminut, ei pelkästään taiteilijakotina, vaan myös keskeisenä tapahtumakeskuksena. Tänä vuonna Erkkolassa juhlitaankin 10-vuotisjuhlia!

Talosta on sanottava, että se on kuin leikkimökki Halosenniemestä, vaikkakin Erkkolalla on pinta-alaa lähes 300 neliön verran. Näkee kyllä mistä Pekka on ideansa Erkkolaan ammentanut.

Kun saavut Erkkolaan, kannattaa ensimmäisenä nostaa katse kattoon. Tuvan katon mahtavat tukihirret ovat alkuperäisiä. Tupa on hyvin karjalaistyylinen, ja vahvistaa Erkosta saatavaa mielikuvaa. Alkuperäinen on myös vihreäksi lasitettu takka. Kun Erkkola saatiin takaisin Tuusulan kunnalle, tämä hieno takka, joka on kuin Ainolassa olevan takan sisko, oli maalattu suklaanruskeaksi tietyn aikakauden mukaan. Takka putsattiin ja käsityönä palautettiin takaisin vanhaan loistoonsa.

Kottarainen, se murhelintu,

jota vahvasti mainitaan,

oli oppinut elämältä

pienen, pienoisen laulun vaan.

-Murhelintu-

Erkkolassa oli vierailumme aikana kahden suomalaisen kuvittajan teoksia nähtävillä, Tuusulan omalta taiteilijalta Martta Wendeliniltä sekä hänen aikalaiseltaan Rudolf Koivulta. Nämä herkät työt ovat tulleet suomalaisille tutuiksi niin joulukorteista ja -merkeistä kuin vanhoista kirjoista ja aikakausilehtien kansikuvista kuten Kotiliedestä.

Seuraavaksi Erkkolaan on tulossa Suomi 100v. teeman mukaisesti Ihanuuksien ihmemaa-näyttely. Näyttelyn teemana on esitellä kirjailijoiden Suomea taiteessa ja kuvituksissa. Näyttelyyn voi tutustua 6.6. – 17.9.2017 välisenä aikana.

Me jätimme asiantuntevat oppaamme alakertaan ja lähdimme tutustumaan taidekodin yläkertaan. Seinillä on taidetta sekä Erkon elämästä kertovia opastauluja. Yläkerrasta löytyi mainio pieni lasikuisti, oikeastaan soppi, jossa voisi pelargonioiden kukkiessa mainiosti nähdä itsensä ihailemassa ympäristöä sekä lukemassa luonnonvalossa vaikkapa tässäkin turinassa esillä olleita otteita Erkon runoista.

Samaan aikaan pärähti ulkona hanuri soimaan, ja olihan se mentävä ulos kuuntelemaan haitarin sointia. Olimme sattuneet paikan päälle Onnen päivät-nimisen tapahtuman aikaan. Luvassa oli nostalgiaa 1920 – 50-lukujen malliin.

Talossa ja talon pihalla oli taitavan harmonikansoittajan lisäksi tarjolla krokettia, museoautolla kruisailua ja valokuvausta vanhan ajan vaatteissa. Erityisen onnistunut tapahtumanumero oli kansakoulunopettajar Synnöven, joka karttakepin kanssa otti jämäkästi vieraat vastaan luokkaansa. Mikäli olit lukenut läksysi, saattoi luvassa olla pieni palkintokin…

Mikäli mielenkiintoiset kulttuuritapahtumat kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti seurata Erkkolan tapahtumakalenteria ja käydä vierailulla Tuusulan Rantatiellä.

Erkkolan taidekoti on auki 2.6. – 30.8. tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00. Muina aikoina suosittelen tarkastamaan aukioloajat taidekodin sivuilta.

Pääsyliput Erkkolaan maksavat 5 € aikuisilta ja lapsilta (7-16v.) 2 €. Samalla lipulla pääsee tutustumaan kivenheiton päässä olevaan Aleksis Kiven kuolinmökkiin.

*Turina on toteutettu yhteistyössä Tuusulan taidemuseon kanssa.