Maanalainen Lohja

Tytyrin elämyskaivos, Lohja.

Saimme mahdollisuuden vierailla uusitussa Tytyrin kaivosmuseossa tai paremminkin elämyskaivoksessa Lohjan Matkailupalvelukeskuksen kutsumana. Lähdimme matkaan innokkaana, koska kohde on yksi Länsi-Uudenmaan erikoisimmista matkailunähtävyyksistä.

Tytyrinkaivos pähkinänkuoressa

Tytyrin kaivoksen omistaa Nordkalk Oy. Tytyrin kaivoksesta on louhittu kalkkia aina vuodesta 1897 lähtien. Louhinta jatkuu edelleen tasolla -370 maan alla. Tytyrin kaivoksen tunnelit sijaitsevat lähes 400 metriä Lohjan kaupungin ja Lohjanjärven alapuolella. Tunneleita on yli 60 km. Kalkkiesiintymän arvioidaan riittävän seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Vuonna 1988 kaivosmuseo avattiin tasolla -110. Museotoiminnan käynnistymistä on kiittäminen kaivoksen entistä johtajaa Carl Bäckströmiä, jonka ideasta museo perustettiin.

Museoon on hyvät opasteet Lohjalta ja ympäristöstä. Tytyrin kaivosmuseota ei pääse yksin tutkimaan, vaan kaivosta kierretään opastettujen kierrosten mukana. Kierros kestää noin tunnin. Lapsille on räätälöity aivan oma Tytyrin Tyyra-kierros, jolloin pukeudutaan peikkoasuihin ja kuljetaan kaivoksessa Tytyrin Tyyra ja kaivoksen Kalle tarinahahmojen vetämänä.

Olemme päässeet vierailemaan kaivosmuseossa kaksi kertaa ennen tätä käyntiä, joten tiesimme hieman mitä odottaa. Ensimmäinen muutos edellisiin oli museon sisäänkäynnin siirtyminen aivan uuteen paikkaan sekä upouuteen taloon. Talo oli niin uusi, että tuore maali tuoksui vielä rakennuksen sisällä.

Odotimme rakennuksessa kierroksen alkamista. Täällä on myös pikkuinen matkamuistomyymälä sekä wc:t. Ennen kierroksen lähtöä jokainen sai päähänsä valkoisen kypärän, valittavana on lasten tai aikuisten kokoinen päähine. Alhaalla kaivoksessa on kypäräpakko!

Huom! Alhaalla elämyskaivoksessa on aina 8 astetta lämmintä, joten kannattaa varautua vierailuun lämpimillä vaatteilla. Tosin odotustilassa tarjotaan vilttejä mukaan, mutta kesällä nekään eivät välttämättä riitä. Myös tasapohjaiset kengät on hyvä olla jalassa.

Museon sisäänkäynti on noin 100 metrin päässä rakennuksesta. Kävelimme oppaan kanssa pihan läpi. Päästyämme sisään hissiaulaan opas kertoi nopeasti opastaulun edessä kuinka alas olemmekaan menossa. Samassa yhteydessä meille kerrottiin, että olemme Kone-hissiyhtiön kokeilu- ja laboratoriotilassa. Täällä modernien pilvenpiirtäjien hissimallit testataan ennen asiakkaalle rakentamista.

Pääsimme alas kaivokseen yhdellä Koneen uusista High rise-elämyshisseistä. Hississä seinien värit vaihtuivat sitä mukaan kun hissi kulki alas/ylös, myös oven yläpuolella olevasta isosta ruudusta näimme vauhdin ja kerrokset numeroina. Hissi kulkee 10 metriä sekunnissa, joten hissi ei 110 metriä kovin montaa sekuntia alas kulkenut. Tämä oli isoin muutos edellisiin käynteihin, aiemmin alas on menty joko autolla tai vinokuiluhissillä.

Alhaalla saavuimme hissi-aulan jälkeen elämyskaivokseen, aivan uuteen kaivostunnelin pätkään, jonka alussa oli GTK:n (Geologisen tutkimuskeskuksen) geologisia opaskylttejä luettavana. Opaskyltit on jaettu kolmeen eri teemaan; arkeologia ja luonnon kehitys, kallioperän kehitys sekä geologisten raaka-aineiden käyttö.

Meidän ryhmämme ei pienen pysähdyksen jälkeen kylttejä jäänyt lukemaan, koska oppaan mukaan, niistä kiinnostuneille olisi omanlaisia geologisia opastusretkiä tarjolla.

Jatkoimme eteenpäin jo tutuksi tulleelle alueelle eli suurimpaan Nordkalk-näyttelyyn, jossa oli myös tehty pieniä muutoksia. Näyttelyosuudella läpikäytiin kaivoksen historiaa, kaivoksen perustajan vaiheita, kaivoksesta saatavaa tuotetta sekä sen erilaisia käyttömuotoja esim. arkisessa aamiaispöydässä.

Kävimme myös vilkaisemassa vinokuiluhissiä eli funikulaaria, jolla siis olemme kerran aiemmin museoon päässeet. Aikanaan hissillä kuljetettiin mainareita alas kaivokseen 16 henkilöä kerrallaan. Hissi rikkoontui vuonna 2007.

Nykyisin hissi ei ole enää toiminnassa. Harmi sinänsä, laskeutuminen hissillä alas kaivosmuseoon oli elämys jos mikä. Julkisesti hissiä on käytetty mm. The Amazing Racen Suomi-jaksossa vuonna 2006.

Jostain syystä opastetulla kierroksellamme oli lievä kiire koko ajan läsnä. Pisteeltä toiselle edettiin vauhdikkaasti. Ainoa paikka näyttelyssä jossa viivyimme hieman kauemmin, oli näyttelypiste jolla oli mahdollisuus testata kuinka paljon voimaa kullakin on käsivarsissaan. Eli saatko lekalla kalkkikiven halkaistua. Tältä pisteeltä oli mahdollisuus ottaa myös n. 1600 miljoonaa vuotta vanhaa kalkkikiveä kivinäytteen muodossa mukaan.

Kävelimme valtavien työkoneiden ohitse, joista muuten yksi on myytävänä vain 1€/1kg. Siitä mukava takapihan kaunistaja! 😉

Eräässä pienessä onkalossa oli vallan hieno Mustan valon hohde-niminen teos esillä. Kyseessä on Keimo Valkosen ja Sammatin vapaan kyläkoulun oppilaiden tuottama tilataideteos. Taideteokseen on käytetty mustaa valoa ja erivärisiä akryylilankoja. Tämä oli näyttävä ja erikoinen teos! Tilataideteos on nähtävillä 30.9.2017 asti.

Vilkaisimme Tytyri-salia, jossa on mahdollista viettää niin elämykselliset häät kuin yritysten vetäytymisiä. Istumapaikkoja on noin 100 henkilölle, ja täällä ei ole kypäräpakkoa. Lämmintäkin tilassa on 20 asteen verran. Onpa täällä kuvattu kohtauksia vuonna 2007 ilmestyneeseen Joulutarina-elokuvaankin.

Aikoinaan kaivoksen seppä työskenteli tässä tilassa. Hän hakkasi kolhiintuneet porien terät jälleen käyttökuntoisiksi.

Vauhdikkaasti siirryimme luolaston ylätasolle, jossa paneudutaan tarkemmin kaivosmiehien eli mainareiden arkeen ja työhön. Täältä löytyy lisää tilataidetta Alexander Reichsteinin Muodonmuutoksia teoksen muodossa. Teoksessa käydään läpi lapsen kasvu ja kehitys. Tämäkin on hieno, tosin hieman äänimaailmaltaan jännittävä tilataideteos. Varsinkin kun pimeästä luolasta kuuluu pienen lapsen naurua… Teos on kaivoksessa 30.9.2017 asti.

Kierroksen loppusuora lähestyi, vuorossa oli käynti suuressa kaivoslouhoksessa. Louhos on 100 metriä syvä ja 100 metriä leveä. Ihan pienestä louhoksesta ei siis ole kyse. Pääsimme kuuntelemaan Edvard Griegin Vuorenpeikon tanssia, valoshow’n heijastuessa louhittuun kaivokseen. Vaihtoehtoisesti opas voi valita myös Jean Sibeliuksen Finlandian tai Amorphis-yhtyeen From heaven of my heart-kappaleen. Tämä on hienon elämys koko kierroksessa! Onneksi kaikki kierrokseen liittyvät asiat eivät ole ajansaatossa muuttuneet.

Suuressa louhoksessa on, jos mahdollista, vieläkin kylmempään kuin muualla. Silti täällä asustaa lepakkoyhdyskunta, jota emme päässeet yhtä kuollutta otusta lukuun ottamatta näkemään. Taisivat olla nukkumassa.

Tähän opastettu kierroksemme maan alla päättyikin. Meidän vietiin takaisin hissillä ylös maanpinnan päälle. Kaiken kaikkiaan kierros on todella elämyksellinen, mikäli olet ensimmäistä kertaa liikenteessä. Pimeys, kosteus, erilaiset äänet ja valot ovat mielenkiintoisia. Suomessa ei ole mitään vastaavaa tarjolla.

Opaskierroksen kiireellisyyden tuntu sekä laitteiden ääni- ja kuvaongelmat, hieman verottivat retkestä pisteitä meidän ”konkari-kävijöiden” mielestä. Myös kierroksellemme osallistuneella mieshenkilöllä oli niin paljon kysymyksiä, ettei oppaalla ollut vastauksia valtaosaan hänen kysymyksiinsä. Tämä menee varmasti toiminnan käynnistymisen piikkiin. Luulen että loppukesästä kierros on hitsautunut huomattavasti jouhevammaksi.

Tytyrin elämyskaivoksen aukioloajat vaihtelevat, joten kannattaa varmistaa ne kaivoksen sivuilta. Elämyskaivoksessa järjestetään myös erilaisia tapahtumia suunnistuskisoista näytelmiin sekä Neppiskisoihin. Kannattaa myös näiltä osin seurata elämyskaivoksen Internet-sivuja.

Yleisökierrosten hinnat: 16€ aikuinen, 9€ lapsi (5-16v.). Perhepaketti: 47€ (kaksi aikuista ja kolme 3 lasta).

*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Lohjan Matkailupalvelukeskuksen kanssa.