Rodos, Kreikka
Edellisessä jutussa vierailimme Suurmestarin palatsissa. Jos juttu on mennyt ohitse, se on luettavissa tämän linkin takaa. Nyt kuitenkin palaamme takaisin Rodoksen kaduille ja matkalle Arkeologiseen museoon.
Matkalla Arkeologiseen museoon
Rodoksen Arkeologiselle museolle pääsee helpoiten kävelemällä kivillä päällystettyä Ritarien katua alas. Matkan varrelle jää keskiaikaisia taloja joiden yksityiskohtia kannattaa jäädä hetkeksi ihailemaan. Kivisiin seiniin ja ulokkeisiin on tehty erilaisia kaiverruksia kuten vaakunoita ja syöksytorvia. Myös talojen ovet ja oviaukot ovat erittäin näyttäviä.
Kiinnostavaa on myös kurkkia rautaporttien raoista sisälle, muutama varjoisa sisäpuutarha suihkulähteineen näyttää varsin miellyttävältä paikalta viettää kuuminta keskipäivää.
Pienillä kivillä päällystetty katu on kuitenkin vaikea kulkea, joten kannattaa välttää flip floppeja tai korkeampia kenkiä.
Rodoksen Arkeologinen museo
Johanniittaritarit alkoivat rakentaa nykyisenä arkeologisena museona toimivaa rakennusta vuonna 1440. Suurmestari d`Aubusson viimeisteli rakennuksen vuosina 1476 – 1503.
Rakennus on toiminut aikanaan kaupungin pääsairaalana. Museoksi rakennus muuttui vuonna 1914 Rodoksen italialaisvallan aikana. Museo valitettavasti vaurioitui toisen maailmansodan aikana ja on nyt rakennettu vastaamaan alkuperäistä sairaalarakennusta.
Rakennusten lisäksi museon kokoelmissa on tuhansia pienesineitä Rodoksen ja lähisaarten antiikin historiasta. Mukana on myös esineitä Egyptistä. Museon takana on viehättävä puutarha jonka altaissa kultakalat uiskentelevat ja tuoksuvat kukat kukkivat.
Museo on avoinna: 1.4. – 31.10. Maanantaista sunnuntaihin klo 8.00 – 20.00. 1.11. – 31.3. Tiistaista sunnuntaihin klo 8.00 – 15.00.
Sisäänpääsylippu maksaa 6€. Lapset pääsevät sisään ilmaiseksi.
Osoite: Megalou Alexandrou Square, Medieval City, 85100 RODOS.
Arkeologisen museon ovilla
Vanhaa sairaalaan vievät ovet ovat valtaisat. Ne ovat myös muurissa hieman piilossa, joten joudumme hetken hakemalla hakemaan museon sisäänkäyntiä. Seuraa lipun tarkastus ja käynti museon sisäpihalle. Piha on hyvin samankaltainen kuin Suurmestarin palatsissa on, mutta huomattavasti pienempi.
Rakennuksen alakerrassa, entisissä talleissa ja varastotiloissa, sijaitsee nykyisin museon näyttelytiloja joissa ei myöskään saa kuvia ottaa. Näyttelytiloissa kannattaa vilkaista ainakin seuraavia patsaita; kahta Kourosta esittävää veistosta sekä yli 2000 vuotta vanhaa marmorista Rodoksen Afroditea ja vielä vanhempaa Thalassian Afrodite patsasta.
Arkeologinen museo on kaksikerroksinen ja yläkertaan päästyämme vastassa on melkoinen sali jossa aikoinaan on niin saarelaisia kuin ritareita paranneltu.
Sali on pimeä ja suorastaan epäkodikas, edustaen goottilaista rakennustapaa. Salin vierustoilla on pieniä sopukoita ilman ikkunoita jotka sopivat nykyisin lähinnä piilosilla oloon. Myöskään täällä ei ole opastuksiin rahoja tärvelty, joten oman mielikuvituksen varassa ollaan vahvasti.
Pienemmällä sisäpihalla on veistoksia. Kaksi delfiinistä kivipatsasta ovat varsin sympaattisen näköisiä ja iso leijona, vaikkakin hieman kärsinyt, on mahtavan näköinen. On siinä kivien veistäjillä ollut aikoinaan puuhaa kerrakseen.
Portaat vievät ylös puutarhaan joka on mielestäni museon parasta antia. Puutarhan vierustalla on huvimajoja, tietenkin kivestä tehtyinä. Myös ison, puolilämpimän tilan sisällä on valtavia mosaiikkiseiniä jossa antiikin aikaiset hahmot seikkailevat.
Seuraavaksi koittaa hieman haastavampi osuus. Museo jakaantuu useaan eri kerrokseen sekä tilaan. Valitettavasti meillä jäi ylätila koluamatta puutteellisen opastuksen vuoksi. Yläkerrassa on esillä kopio osmanien olohuoneesta aikojen takaa.
Alakerrasta löytyvistä näyttelytiloista löytyy mm. Kulta-aarteita korujen muodossa, pieni vesiaiheinen puutarha, sekä näyttelytila täynnä patsaita. Myös lasipleksillä peitettyyn kellariin pääsee kurkistamaan, täällä pimeydessä on nähtävillä talon keskiaikaisia perustuksia.
Kierros vie takaisin pienemmälle sisäpihalle. Hetken ennen museosta poistumista ehtii hengähtää kukkivien ja tuoksuvien pensaiden varjossa, viereisessä kala-altaassa uivia kultakaloja silmäillen.
Rodoksen Bysanttilaisen taiteen museo
Kolmas lippupakettiin kuuluvista kohteista on Rodoksen Bysanttilaisen taiteen museo.
Museo löytyy saman aukion laidalta kuin arkeologinen museo, lähes vastapäätä Vanhankaupungin virallista turismiopastuspistettä.
Rodoksen Bysanttilaisen taiteen museo toimii nykyisin Panayia tou Kastrou eli Linnan Pyhän Marian kirkossa (Virgin of the Castle). Kirkko rakennettiin 1000-luvulla ja on Vanhankaupungin vanhin ja suurin. Johanniittain ritarien aikaan se toimi roomalaiskatolilaisena kirkkona Santa Castelli di Rodina. Ottomaanit muunsivat sen moskeijakseen ja nykyään sen korkeaholviset tilat toimivat museona.
Museo on avoinna: Tiistaista sunnuntaihin klo 08:00 – 16:00.
Museon osoite: Megalou Alexandrou square, Medieval City, Apellou, Rhodos-Stadt 851 00, Kreikka.
Museon ovella
Aukiolta katsottaessa ei heti huomaa, että astuu sisälle kirkkoon. Kirkkoon on tehty maitolasista eteinen, jonka jälkeen hyvin väsynyt ja omaan kirjaansa keskittynyt museovirkailija reiíttää pääsylippumme.
Museo kattaa kirkollisen verran vanhoja maalauksia, kirkko itsessään on miellyttävä. Paksut seinät, korkealle kohoava holvikatto ja sopiva ilmastointi laittavat viihtymään taulujen parissa kauemminkin.
Kirkon sisäpihalla on myös mahdollista vierailla, mutta sieltä ei valitettavasti löydy mitään kovin kiinnostavaa.
Koristeellisen kansantaiteen museo
Viimeisenä lippupaketin museoista on Koristeellisen kansantaiteen tai paremminkin Kansantaiteen museo. Myös tämä museo löytyy hyvin läheltä edellisiä kahta kohdetta.
Museo sijaitsee sisääntuloportin ulkopuoleisella Argyrokastrou aukiolla, rakennuksessa joka keskiajalla palveli ritareiden asevarastona. Museoksi rakennus perustettiin samoihin aikoihin arkeologisen museon kanssa Rodoksen italialaisvallan aikana.
Museo on avoinna: Tiistaista sunnuntaihin klo 08:30 – 15:00.
Museon osoite: Rodos 851 00, Kreikka.
Nopea käynti museossa
Kansantaiteen museo on hyvin pieni, vain pari salia. Mutta salit ovat täynnä erilaisia kotiin liittyviä tekstiilejä ja astioita. Erityisesti naisten vaatteet Symistä, Astypalaiasta, Karpathokselta, Nisyrokselta, Tilokselta, Halkista ja Embonasta ovat hyvin säilyneitä ja harvinaisia.
Valitettavasti kyseisessä museossa on totaalinen kuvauskielto, jota myös vahdittiin hyvin tarkasti. Joten jos erilaiset kodintekstiilit kuten peitot, ryijyt, liinavaatteet ja matot kuten myös astiat ja koriste-esineet eri vuosisadoilta kiinnostavat, on kohteesi ilman muuta Kansantaiteen museo!
Kaiken kaikkiaan museokvartetti oli hyvin viihdyttävä, vaikkakin kaksi viimeistä museota olisin ehkä jäänyt katsomatta, jos ne eivät olisi lippupakettiin kuuluneet. Suurmestarin palatsi ja Rodoksen Arkeologinen museo täydentävät annillaan toisiaan ja ovat ehdottomasti katsomisen arvoisia kohteita, vaikka museot eivät varsinaisesti olisikaan sinun “juttusi”!
