Akropolis kukkula, Kreikka 

Perjantaisin TV1:ltä tuleva Durrellin perhe vie mukanaan kesäiselle Korfun saarelle ja saa siinä sivussa muistelemaan viimekesäistä kuumaakin kuumempaa matkaa Kreikkaan. Korfulla emme tällä kertaa käyneet vaan Manner-Kreikassa ja mm. Ateenassa.

Ihanainen Ateena! Kaupunki josta unelmoin jo teini-iässä. Lienevätkö syynä historianopettajan opit tai televisiosta tulleet historiadokumentit, tiedä sitä mistä sitten into kaupunkiin on tullut, mutta omassa Top 5-listauksessa se on aina ollut listan kärjessä. Ja voi sitä intoa kun pari vuosikymmentä sitten sinne vihdoin pääsin… Tähän matkaan mennessä, olin reissannut vain erinäisissä Välimeren kohteissa joissa kiltisti sanottuna turisti oli kävelevä kultakimpale, josta piti saada revittyä kaikki mahdollinen irti. ”Bira, Cola, Fanta! Halpa hinta! Anttilan hintaan…” Ja kaikilla mahdollisilla Pohjois-eurooppalaisilla kielillä huudeltuina, jos Suomi ei saanut päätä kääntymään.

Kun vihdoin pääsin Ateenan kaduille ja kujille, ei huutelijoita ollut, onhan kyse miljoonakaupungista. Kukin sai mennä ja tulla kuten halusi, joka oli hyvin rauhoittavaa. Tuolloin oli matkoillamme tapana käydä kaikissa mahdollisissa museoissa ja nähtävyyksissä yhden loman aikana, koska maailma on suuri ja täynnä mahdollisuuksia, emmekä enää Ateenaan toistamiseen olisi saapumassa. Ja niin, nuorempana sitä jaksoi mennäkin pää höyryten.

Näin kävi myös Ateenan kanssa. 20 vuotta myöhemmin minulla on ihana, matkageenin innostuttama tytär joka haluaa tutkia maailmaa ja sen ilmiöitä, kuten itsekin aikoinaan. Ja onhan sitä lähdettävä näyttämään mitä kaikkea valloittavaa Kreikasta löytyykään.

Tästä pitkästä alustuksesta alkaa matkamme Ateenaan!

Vietimme heinäkuisen viikon roadtripillä Kreikassa. Olen aiemmin kirjoittanut juttuja mm. vierailusta antiikin olympialaisten areenalla Olympiassa sekä Delphin arkeologisella alueella. Nyt on vuorossa Ateenan Akropolis sekä hieman myöhemmin sen edustalla sijaitseva uudehko Akropolis-museo.

Keskeinen Akropolis kukkula

Tunnetuin niin Ateenan sekä Kreikan moninaisista nähtävyyksistä kuin maailman Akropoliksista on eittämättä Ateenan Akropolis. Akropolista (suom. yläkaupunki, linnavuori) ei vain voi olla Ateenassa kävellessä tai lentokoneella tullessa huomaamatta. Keskellä kaupunkia sijaitseva 90 metriin kohoava kukkula näkyy kauas. Merenpinnasta mitattuna korkeutta on 156 metriä.

Ateenan kaupunki syntyi Akropoliksen rinteille. Arvioiden mukaan kukkulalla on ollut asutusta jo 4000 eaa. Asutuksen lisäksi kukkulalla on ollut kuninkaiden palatsi. Menneiden vuosituhanten aikana Akropolis on toiminut uskonnollisena keskuksena ja sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar Athenen kulttipaikkana. Akropolis tunnetaan erityisesti suuresta Athenelle omistetusta Parthenonin temppelistä. Linnavuoren arkeologinen alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1987.

Hikistä hommaa kivuta rinteelle  

Lämpö huokuu jokaisesta kivestä joka vastaan tulee. Lämpö on nousemassa noin 40 asteeseen ja moni järkevä ihminen jättäisi keskipäivän kuumuudessa kipuamisen kukkulan rinteitä ylös tekemättä. Mutta sinne sitä joka tapauksessa mennään, paitsi ennen sitä jonotamme puuttomalla aukiolla yli tunnin ajan ja kadehtien katsomme ryhmiä jotka pienen odotuksen jälkeen lipuvat suoraan portille.

Lippujen oston jälkeen pyrimme sisään alueelle. Portinvartijat pysäyttävät minut ja osoittavat vesipulloa, kääk ei kai sitä nyt heitetä roskakoriin? Vartija kehottaa pistämään pullon reppuun ja päästää sisälle, jonka jälkeen moni kaivaa oman pullonsa esille, eikä juomiseen tai pullon kantoon enää puututa. Erikoista!

Varsinaisella Akropoliksen alueella on kokoa 3,04 hehtaaria. Ja mikäli yhdysmaat otetaan huomioon, on kokoa jo 116,71 hehtaaria. Alhaalla rinteessä on rakennusten raunioita ja mm. Dionysos Eleuthereuksen teatteri sekä Herodes Atticuksen Odeon. Kyyhkyset kujertavat matalien havupuiden alla ja ilma väreilee kuumuudesta.

Alamme hikisin kiipeämisen ylös kukkulalle. Osan matkaa polku on siedettävää kiipeämistä, välillä askelväli kivissä on melkoinen ja jalat huutavat hoosiannaa. Onneksi sopivin välimatkoin on penkkejä tai kiviä joissa voi istahtaa ja juoda vesipullot tyhjäksi. Kukkulalle pääsee myös helpommin, paikallisbussi vie ylös portille asti, josta löytyy myös toinen lippupiste.

Mutta kyllä näkymät kruunaavat uurastamisen! Ateenan kaupunki lankeaa kukkulan edessä polvilleen ja meri siintää talojen takana. Ateena on varsin matalasti rakennettu, ja arkkitehtuuriset linjat näkyvät kauas katujen linjavedoissa. Suosittu kuvauspaikka löytyy myös kukkulan päältä löytyvän suuren Kreikan lipun alta; sininen taivas, sinivalkoinen lippu ja sinä, mitä muuta voi matkaaja kuviinsa toivoa? 😉

Ensimmäisenä vastaan tulee Athene Nikelle omistettu pieni temppeli sekä porttirakennus. Täällä on aivan pakko ottaa selfie, tai ainakin muut matkailijat kovasti ottavat. Alueelle on hyvin näyttävä sisääntulo. Kukkulan päällä on huomattavasti väljempää ja viileämpää pienen tuulen vireen myötä.

Keskellä aukeaa sijaitsee monesta kuvasta ja videoista tuttu Parthenon. Rakennus on palvellut aikojen saatossa aina kunkin miehittäjän tarpeiden mukaisesti; temppeli on toiminut mm. kaupungin katedraalina ja piispan asuntona, moskeijana sekä turkkilaisten varuskunnan päämajana.

Aikojen saatossa Parthenon on myös kokenut kovia, sitä on pommitettu venetsialaisten toimesta sekä 1800-luvulla englantilainen lordi ryöväsi temppelistä sen koristeellisemmat osat kuten marmorit ja vei ne mukanaan Iso-Britanniaan. Viimeisimpänä Ateenan ilmansaasteet kuluttavat kivisiä rakennuksia hitaasti mutta varmasti.

Alueen restaurointityöt aloitettiin vuonna 1975 ja jatkuvat edelleen. Tosin Kreikan lama vaikutti laajasti myös arkeologisten kohteiden kunnostukseen, kun rahaa ei ollut, ei sitä myöskään pystytty käyttämään. Käydessämme esimerkiksi Parthenon oli osin korjaustelineiden peittämä, joka toivottavasti takaa sen, että yksi Antiikin Kreikan tunnetuimmista nähtävyyksistä selviää myös tulevien sukupolvien ihailtavaksi!

Sisäänpääsyliput ja aukioloajat

Tarjolla on erilaisia lippupaketteja. Sisäänpääsyliput maksavat halvimmillaan aikuisilta 20€. Yli 65-vuotiaat ja opiskelijat saavat lipun 10€ tarvittavia kortteja vastaan. Pääsymaksuttomia päiviä tarjolla pitkin vuotta. Katso lisätietoja täältä.

Akropoliksen alue on avoinna klo 08.00 – 17.00 (viimeinen sisäänpääsy klo 16.30). Tarjolla on myös erikoispäiviä jolloin temppelialue on valaistuna avoinna myös iltaisin. Ps. Kukkulan päältä löytyy vesipiste, jossa voi täyttää vesipullonsa, mikäli se on päässyt matkan aikana tyhjentymään.

Saattaisit myös pitää näistä:

2 kommentti

  1. Innolla ja tarkasti kirjoitettu, hyvät kuvat. Itse jaksan ottaa vain valokuvia. Asuttiin viime talvi ja kevät Neos Kosmoksen rinteellä kattohuoneistossa ja Akropólis näkyi asuntoomme. Upeeta!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *