Halosenniemi, Tuusula
Olemme aikakaudessa jolloin harmaus ja pimeys luovat vallitsevat olosuhteet sosiaaliselle kanssakäymiselle. Ankeus laittaa käpertymään sisätiloihin viltin alle, vaikka ympäristö tarjoaisi uteliaalle kosolti katsottavaa. Yksi vaihtoehto olisi vierailla Keski-Uudellamaalla, ja sen mielenkiintoisissa taiteilijakodeissa, joiden ovet ovat suurimmalta osin myös talvisin avoinna.
Vierailimme syksyllä Pekka ja Maija Halosen ateljeekodissa Halosenniemessä Tuusulanjärven rannalla.
Talon paikka löytyi hiihtoretkellä
Kansallisromanttista Halosenniemen päärakennusta rakennettiin Tuusulan Rantatien varrelle Pitkäniemeen vuosina 1900 – 1902. Pekka Halonen oli löytänyt tontin alueelle suuntautuneilla hiihtoretkillään.
Ensimmäisenä vaikeakulkuiselle kalliotontille rakennettiin tie sekä sauna. Sauna löytyy edelleen Tuusulanjärven rannalta. Saunassa ovat saunoneet kaikki kulta-ajan taiteilijalegendat, tosin mikäs se on ollut saunoessa, kun valta-osa heistä asui Halosten naapurustossa.
Pekka Halonen suunnitteli itse ateljeekotinsa. Talon rakennusmestarina toimi hänen veljensä Antti. Pekka myös valvoi talonsa rakentamista jokaista yksityiskohtaa myöten. Talkoovoimin rakennettu Halosenniemi toimi vuosikaudet Pekka Halosen erämaa-ateljeena sekä myös hänen suuren perheensä kotina.
Tuusulan kunta osti Halosenniemen perikunnalta vuonna 1949. Tosin Halosen perheen lapsilla säilyi käyttöoikeus rakennukseen vielä ostotapahtuman jälkeenkin. Halosenniemi toimi myös vuosien varrella Tuusulan kotiseutumuseona sekä talonmiesperheiden koteina.
Rakennus palautettiin vuonna 1990 valmistuneessa entisöinnissä alkuperäiseen asuunsa. Halosenniemi toimii nykyisin niin kotimuseona kuin taidemuseona. Pääpaino on Halosen omilla töillä. Tosin mukana on näyttelyistä riippuen myös muita Halosen ystävien sekä taiteilijasuvun maalauksia, veistoksia sekä taidetta.
Halosenniemi on avoinna seuraavasti:
Halosenniemi on avoinna talvikaudella 30.4. asti tiistaista sunnuntaihin klo 12.00 – 17.00.
1.5.–6.9. maanantaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.
12.9.–29.11. tiistaista sunnuntaihin klo 12.00 – 17.00.
Pääsymaksut:
Halosenniemen alueelle on vapaa pääsy. Pääsylippu tarvitaan vieraillessa rakennuksen sisällä. Pääsylippu oikeuttaa myös mahdollisiin näyttelyihin osallistumisen. Pääsyliput: Aikuiset 8 €, eläkeläiset ja opiskelijat 6 €, lapset 7 – 16v. 2 € ja alle 7v. pääsevät museoon ilmaiseksi. Opaspalveluita on tarjolla etukäteisvarauksesta.
Ateljeekodin osoite: Halosenniementie 4 – 6, Tuusula.
Kohteessa
Astelemme syyssateen raikastamaa polkua pitkin kohti mahtavista, keskitalvella kaadetuista Konginkankaan hirsistä, rakennettua Halosenniemeä.
Ennen sisäänpääsyä laitamme kangastossut jalkaan. Eteisessä meidät toivotetaan tervetulleeksi oppaiden puolesta ja näyttelyesitteen poimimisen jälkeen, matka Halosenniemessä saattaa alkaa.
Korkea ateljee sykähdyttää
Heti eteisestä vasemmalla on Halosenniemen näyttävin huone, ateljeesali. Salin paikka mietittiin tarkkaan ja koko muu rakennus rakennettiin ateljeena toimivan sydämen ympärille. Suuret ikkunat antavat pohjoiseen. Niin rakennuksessa kuin ateljeessakin suurin osa esineistöstä on alkuperäistä.
Yksi suurimmista salissa olevista esineistä on suuri uuni. Halonen halusi rakennettavan ateljeehensa tarpeeksi suuren lämmönlähteen. Tosin valtava ikkunaseinä vie talvisin kosolti energiaa, vaikkakin ikkunalaseja on kolminkertaisesti. Halonen oli paitsi taitava taiteilija myös hyvin kekseliäs mies. Hän mm. suunnitteli taloonsa ns. kiertoilmajärjestelmän, jossa uunin lämpöä siirrettiin toisaalle talossa päähormin ja peltien avulla.
Varsin arkiset uunit ja avotakat ovat muutenkin rakennuksessa katsomisen arvoisia. Esimerkiksi ruokasalista löytyy ehkä merkittävin rakennuksen kuudesta uuninluukusta.
Uuninluukussa on Arttu Halosen kuparista tekemä Pöytäkunta-luukku. Luukussa on esitettynä emakko seitsemän pikkupossun kanssa. Possut kuvaavat Halosen lapsia.
Huone seuraa toisiaan
Jos ateljeen paikka oli tarkasti mietitty, sama koski myös rakennuksen muita tiloja. Perhe kasvoi Halosenniemessä asuessa viidellä lapsella joten lapsille sekä palvelijoille tarvittiin tilaa. Parhaimmillaan Halosenniemessä asui kolme kotiapulaista. Lisäksi suursiivouksiin pestattiin lisäkäsiä.
Keittiössä oli tuolloin varsin harvinainen viritys, nimittäin juokseva vesi. Tosin kylmäähän se oli, mutta hyvin edistyksellistä kuitenkin tuon ajan kotitalouksissa.
Yläkerran kertomaa
Siirrymme yläkertaan. Ateljeen siivessä on parvi josta löytyy perheen vanhimman tyttären Annin huone. Parvella kannattaa hetki viivähtää myös hienon näkymän vuoksi, korkea ateljee pääsee täällä täyteen loistoonsa.
Lastenhuoneessa on tilaa
Yläkerran huoneissa katse viipyy mm. lastenhuoneessa joka on hyvin tilava.
Lastenhuoneen takaa löytyy vielä pienehkö palvelijoiden huone.
Arkeen mahtui myös juhlia
Haloset tunnettiin paitsi saunastaan myös kotona järjestettävistä juhlistaan. Näiden seinien sisällä on maailmaa paranneltu ja iloiset sävelet kaikuneet kotikonserteissa. Jos seinät voisivat puhua, mitä kaikkea ne kertoisivatkaan!
Halosenniemi on täynnä mielenkiintoisia tarinoita ja yksityiskohtia joten suosittelen varaamaan reilusti aikaa ateljeekodissa vierailuun. Mikäli on saapumassa Halosenniemeen suuremmalla ryhmällä, kannattaa varata opaspalvelut etukäteen, näin rakennuksesta, sen teoksista ja tarinoista saa huomattavasti enemmän irti.
