Varsinais-Suomi
Suomen vanhimpaan matkailureittiin ”Seitsemän kirkon reittiin” kuuluu Askaisten, Lemun, Maskun, Merimaskun, Nousiaisten, Naantalin ja Raision kirkot. Vanhimman patikkareitin lisäksi Varsinais-Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kirkot ovat linnojen ja muutaman kartanon lisäksi vanhimpia vielä olemassa olevia keskiaikaisia rakennuksia kotimaan kamaralla.
Palataan vuoteen 1938 ja Turkuun
Turkuun perustettiin vuonna 1938 Suomen ensimmäisenä kaupunkina matkailulautakunta, mikä oli alueen matkailun kannalta suuri edistysaskel. Samana keväänä järjestettiin opaskurssi, jolle osallistui 88 osanottajaa. Osa heistä ryhtyi heti kurssin jälkeen hoitamaan opastuksia.
Matkailijoille oli tuolloin tarjolla viisi erilaista kiertoajelua: kaksi kaupungin sisäistä ja kolme lähialueille. Yksi kierroksista oli klassinen Seitsemän kirkon reitti (Raisio-Masku-Nousiainen-Lemu-Askainen-Merimasku-Naantali), jonka tiedetään olevan Suomen vanhin matkailureitti. Ns. Seitsemän kirkon reitin historiallinen tarina yksityiskohtineen on valitettavasti jäänyt unholaan, nähtävästi reitti on toiminut birgittalaisluostarin asukkaiden pyhiinvaelluskohteena.
Vaikka kaikki Seitsemän kirkon reitin kirkoista ei olekaan kivestä tehtyjä, ne edustavat 1300-luvulla Varsinais-Suomeen rakennettua lähes 30 keskiaikaista kivikirkkoa, joiden yleisin rakennusaine oli graniitti.
Kirkot ovat edelleen aktiivisessa käytössä; niissä järjestetään seurakuntien kirkollisten tapahtumien lisäksi mm. erilaisia konsertteja. Lähde mukaan historialliselle Seitsemän kirkon reitille!
Keskiaikaisia kirkkoja ja muutama kartanokin
Raision kirkko
Raision kirkko on maamme vanhimpia kirkkoja, ja se rakennettiin noin vuonna 1305. Kirkko on nimetty Pyhän Martin mukaan, jonka kuva on myös Raision kaupungin vaakunassa.
Merkittävin kirkon esineistä on Liedon mestarin valmistama krusifiksi 1300-luvulta, joka on hyvin todennäköisesti hankittu kirkkoon jo sen valmistuessa. Myös vanha tamminen ehtoollisvälinekaappi on ainutlaatuinen. Kaappi on keskiajalta ja konservoinnin yhteydessä sen alkuperäinen pinta on saatu näkyviin. Kaapin yläosan kuvioinnit kuvaavat Jerusalemin muuria.
Kirkosta löytyy myös Raision nuorten miesten lahjoittama vanha kaappikello vuodelta 1786 sekä rippikello samalta vuodelta. Nähtävillä on myös mahdollisesti Suomen vanhimmat hautakivet, Missale Aboense sekä ensimmäinen suomenkielinen Raamattu vuodelta 1642.
Raision kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla on Kirkkauden kappeli sekä Suomen ensimmäinen julkisin varoin pystytetty muistomerkki, Turun yliopiston pitkäaikaisen professorin ja Huhkon kartanon omistajan Johan Bilmarkin hautamonumentti vuodelta 1803.
Raision kirkko kuuluu Tiekirkkoihin ja on avoinna kesällä 25.6. – 4.8, tiistaista perjantaihin klo 12.00 – 17.00.
Maskun kirkko
Maskun kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1490–1510. Kirkko on pyhitetty Johannes Kastajalle ja Pyhälle Ursulalle.
Maskun kirkon vanhimmat esineet ovat 1200-luvulta; puinen Johannes Kastajan patsas sekä kalkkikivinen kastemalja. Alttarilla oleva krusifiksi on 1400-luvulta.
Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Maskun kirkon ja pappilan yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Nousiaisten kirkko
Ensimmäinen maininta Nousiaisten silloisesta puukirkosta löytyy aikalaislähteistä vuodelta 1232.
Pyhälle Henrikille ja Neitsyt Marialle alkujaan omistettu kirkko rakennettiin harmaakivestä ja tiilestä piispa Henrikin hautakirkoksi. Työ tehtiin todennäköisesti 1430-luvulla. Piispa Henrikin jäännökset on siirretty Nousiaisten kirkosta Turun tuomiokirkkoon.
Nousiaisten kirkko on Turun Tuomiokirkon ohella Suomen merkittävin keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin muistomerkki. Pyhän Henrikin kulttiin ja Suomen piispankirkon järjestäytymisen varhaisvaiheisiin liittyen Nousiaisten kirkko on äärettömän arvokas.
Kirkko tunnetaan piispa Tavastin lahjoittamasta Pyhän Henrikin kenotafista (muistohauta) vuodelta 1429.
Museovirasto on määritellyt Nousiaisten kirkon ja kirkkomaiseman, johon kuuluvat myös Hirvijoen vastarannalla sijaitseva pappila ja ympäröivä avoin viljelysmaisema, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Lemun kirkko
Lemun kirkko on keskiajalla rakennettu ja Pyhälle Olaville pyhitetty harmaakivikirkko. Se on rakennettu vuosien 1460-1480 aikana. Kirkon eteläpuolella levittäytyvä vanha hautausmaa on ympäröity kivi- ja kuusiaidoilla. Kirkon kellotapuli rakennettiin vuonna 1812, 1570-luvulla rakennetun tapulin tullessa tiensä päähän.
Kirkon harvinaisuuksia ovat Mauno Särkilahden (Stjernkors) vaakuna, Martti Lutheria esittävä maalaus, vanha raamattu sekä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Kattokruunujen lisäksi kirkon katossa riippuu kaksi votiivilaivaa.
Kirkko ympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Askaisten kirkko
Uusklassista tyyliä edustavan Askaisten kirkon rakennutti Louhisaaren kartanon omistaja kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming vuonna 1653 kartanon kappelikirkoksi. Saarnastuoli on tarinan mukaan tuotu Saksasta sotasaaliina Herman Flemingin toimesta. Toisten tietojen mukaan sen on tehnyt tilauksesta flensburgilainen hovipuuseppä Claus Gabriel.
Askaisten kirkon hautausmaahan ovat päätyneet läheisen Louhisaaren kartanon väki, näiden joukossa niin Flemingien kuin Mannerheimien mahtisuvun jäseniä. Mannerheim-suvun hautakappeli löytyy Askaisten kirkon vierestä. Tosin Suomen marsalkka ja presidentti Carl Gustaf Mannerheim on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Kirkon vierellä on erillinen kellotapuli vuodelta 1779.
Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Louhisaaren kartanon ja Askaisten kirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Merimaskun kirkko
Merimaskun kirkko on rakennettu vuonna 1726. Tasavartinen puinen ristikirkko sijaitsee saaressa ja on Suomen kuudenneksi vanhin jatkuvassa käytössä oleva puukirkko. Kirkkomaata ympäröi hirsiaita. Luoteiskulmassa on vuodelta 1769 peräisin oleva kellotapuli, lounaiskulmassa hirsinen porttihuone ja kaakkoiskulmassa 1700-luvun puolivälistä peräisin oleva hirsinen hautakappeli.
Muihin seitsemän kirkon reitin kirkkoihin verrattuna Merimaskun kirkko on nuori, ja tehty puusta. Punamullatut ulkoseinät on rakennettu hirrestä ja katto päällystetty paanuilla.
Museovirasto on määritellyt Merimaskun kirkkoympäristön yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Naantalin kirkko
Naantalin keskiaikainen luostarikirkko 1460–1480-luvulta on birgittalaisluostarin ainoa jäljellä oleva rakennus. Kirkon sisäpuolella sijaitsee aiemmin paikalla olleen puukirkon perustus.
Kaupunki ja luostari, jonka alueen nimi oli ruots. Nahdendaal, lat. Vallis gratiae eli Armon laakso, on perustettu 23. elokuuta 1443. Kaupunki perustettiin birgittalaisluostarin viereen luostarin ja pyhiinvaeltajien tarpeita varten.
Kirkon esineistöstä merkittävin on 1400-luvulla Tukholmassa valmistettu tamminen alttarikaappi. Huomion arvoisia ovat myös kaksi 1400-luvun puuveistosta, jotka esittävät orjantappuroilla kruunattua Kristusta ja kuollutta poikaansa pitelevää Neitsyt Mariaa, sekä luostarin munkkien veistämää kookasta ristiinnaulitun kuvaa. Naantalin kirkko kuuluu tiekirkkoihin.
Museovirasto on määritellyt Naantalin kirkon ja sitä ympäröivän Ailostenniemen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kuten myös viereinen Naantalin vanhakaupunki, joka niin ikään on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
*Lue myös: Suomen kauniimmat kirkot
KIRKKOJEN KIERROS on hyvin mielenkiintoinen. Naantalin kirkkoon pääsimme, kun Tammelan Kulttuurilautakunta järjesti Lounais-Suomeen retken. Kirkossa oli Mozartin
Requiem. Asuimme silloin Tammelassa, nyt Kauhavalla. Olemme olleet häissä Maarian kirkossa.
Kiitos Ritva kommentistasi!
Mielestäni kirkot ovat tällä hetkellä hieman aliarvostettuja, vaikka niissä olisi paljon meidän yhteistä kulttuurihistoriaa jäljellä ja tarinoita kerrottavana.
Hyvää kesän jatkoa!