Miehikkälä
*Blogijuttu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiön kanssa
Kaakkois-Suomessa sijaitseva pieni Miehikkälän kunta on vain kahden tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Vajaan kahden tuhannen asukkaan maaseutukunnassa on yllättävän monta koko perhettä kiinnostavaa matkailukohdetta.
Kuuluisin näistä on rannikolta alkava Salpalinja-puolustuslinja, joka kulkee kunnan läpi Etelä-Karjalaan ja sieltä itärajaan myötäillen aina Lappiin Savukoskelle saakka. Miehikkälässä sijaitsee valtakunnallisesti ainutlaatuinen Salpalinja-museo, joka tarjoaa vierailijoille paljon nähtävää ja koettavaa. Kävimme vierailemassa Kaakonhelmeksi kutsutussa Miehikkälässä keskellä parhainta Suomen suvea.
Salpalinja-museo on koko perheen retki- ja seikkailukohde
Miehikkälän Salpalinja-museo on vuonna 1987 perustettu Suomen Salvan eli Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevä sotahistoriallinen museo. Sen useiden hehtaarien laajuinen jylhän kallioiseen maastoon sijoittuva ja järeästi linnoitettu ulkomuseoalue on rakennettu aikanaan vahvennetun komppanian puolustuskeskukseksi. Tositoimiin Salpalinja ei onneksi koskaan joutunut.
Kierros alkaa Suomen Salpa – viimeinen este – lyhytelokuvan katsomisella. 15 minuuttinen elokuva kertoo Salpalinjan rakentamisen taustoista, rakentajista sekä vaiheista osana viime sotien historiaa.
Elokuvan katsomisen jälkeen on mahdollista tutustua erittäin mielenkiintoiseen Väinö Linnan elämästä kertovaan näyttelyyn, joka on näytteillä vuoden 2019 loppuun saakka. Näyttelyssä paneudutaan erityisesti Linnan jatkosodan vuosiin, ja elämänvaiheeseen, jolloin hän toimi Miehikkälässä jalkaväen koulutuskeskus 22:ssa koulutusaliupseerina.
Nähtävillä on myös mm. Tuntematon sotilas-romaaniin ja myöhemmin siitä tehtyyn elokuvaan liittyvää materiaalia vanhoista elokuvajulisteista käsikirjoitukseen. Ohjaaja Edvin Laineen elokuvan kuvauksia vuonna 1955 tehtiin niin Uudellamaalla kuin Kaakkois-Suomessa. Näistä kuvauksista on näyttelyyn poimittu valokuva-aineistoa Miehikkälästä ja Immolasta.
Varsinainen kierros vie vierailijan ulos mustikkavarpujen ja metsämansikoiden kehystämälle museoalueelle, jossa syvälle kallioon louhitut teräsbetonikorsut, tykkiasemat ja panssariesteet saavat ihmettelemään menneiden sukupolvien kestävyyttä ja voiman käyttöä.
Kierroksella selviää mm. kuinka minimissään 1,70 metrin kokoiset kivenlohkareet on saatu kuljetettuakivilouhokselta panssariestelinjalle ja pystytettyä sen hetkisillä työvälineillä sekä mistä pallokorsu on oikein kotoisin. Kierroksella pääsee myös kokeilemaan konekiväärin istuinta sekä tutustumaan Rokan sormissakin olleeseen Suomi-konekivääriin, tosin vitriinin takaa.
Pääsylipun hintaan sisältyy opastettu museokierros ulkomuseoalueella, mutta alueeseen on mahdollista tutustua myös täysin itsenäisesti opaskartan avulla. Suosittelen osallistumaan opastetulle kierrokselle, oppaiden asiantuntevuus on erittäin kattavaa. Ja kaikkiin kysymyksiin löytyy vastaus, joten älä pelkää kysyä! Museoalueella on tarjolla kolme hieman eri mittaista reittiä: 600 m, 1 km ja 1,6 km. Peruskierroksen kesto on 1 h, jonka aikana kuljetaan lyhyin reitti.
Lapset ja lapsenmieliset voivat kierroksen aikana osallistua Sisiliskojahtiin. Maskottisisiliskot ovat kadonneet museoalueelle ja odottavat löytäjäänsä. Samalla voi ottaa eväät mukaan ja viettää alueella vaikka koko päivän.
Jos maastossa kävely on sinun juttusi, museoalueen läpi kulkee Suomenlahden ja Etelä-Karjalan Hostikan välille rakennettu Salpapolku-retkeilyreitti, joka on peräti 50 km pituinen. Polku kulkee Salpalinjan puolustuslinjaa mukaillen. Salpapolun varrella on kaksitoista tauko- tai yöpymispaikkaa kompostikäymälällä, kompostilla, nuotiokehällä ja puuvajalla varustettuna. Yöpymispaikoissa on laavu tai eräkämppä. Museorakennuksen lähellä sijaitsee myös Salpapolun virallinen tulipaikka, jossa voi paistaa makkaraa ja nautiskella elävän tulen äärellä.
Museorakennuksesta löytyy lisäksi Salpalinja-kahvila Maukkaat Pidot, jota pyörittää kaksi viehättävää isoäitiä Sari Husu ja Jaana Tompuri. Kesäaikaan on tarjolla joka päivä maistuvaa kotilounasta klo 11.00 – 15.00. Muina aikoina museon olleessa avoinna kahvilan vitriineistä löytyy mm. suosittua kinkkupiirakkaa sekä tietenkin munkkeja. Ryhmille on saatavilla tilausravintolapalveluita ympäri vuoden.
Salpalinja-museossa on myös museokauppa Rasla, jonka valikoimiin kuuluu matkamuistojen ja paikallisten käsitöiden lisäksi mm. luontoon ja Salpalinjaan liittyvää kirjallisuutta, käytöstä poistettuja sotilastuotteita kuten panssarivaunun telaketjun palasia sekä Miehikkälän erikoisuuksia.
Museo on avoinna toukokuussa ja syyskuussa keskiviikosta sunnuntaihin klo 10.00 – 18.00, kesä – elokuussa joka päivä klo 10.00 – 18.00, ja ryhmille ennakkotilauksesta ympäri vuoden.
Pääsymaksut
8 € aikuiset, 5 € lapset (7-16-v.), varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja 16 € perhelippu (2 aikuista ja alle 16-v. Lapset).
Salpalinja-museon osoite: Säästöpirtintie 70, 49700 Miehikkälä.
Vauhdin hurmaa Miehikkälän motocrossradalla
Kivenheiton päässä Salpalinja-museolta sijaitsee Miehikkälän motocross-kerhon rata. Mikäli omistat jonkin moottorikulkuneuvon ja haluat ottaa siitä hallitusti tehot irti, on Miehikkälän motocrossrata oiva kohde toiminnalle.
Miehikkälän moottorikerhon ylläpitämä motocrossrata sijaitsee noin 5 kilometrin päässä Miehikkälän keskustasta Taavetin tien varrella. Rata on monipuolinen ja sisältää runsaasti korkeuseroja. Ratamateriaali on pääosin hiekkaa ja paikoitellen savisilttiä. Kesäkaudella rataa ylläpidetään säännöllisesti ja radalla on käytössä 190:n sadettimen kastelujärjestelmä.
Miehikkälän moottorikerho vuokraa myös radan yhteydessä sijaitsevaa mökkiä. Saunallisessa mökissä on majoituspaikat kahdeksalle henkilölle. Mökkivuokra on 130€/vuorokausi. Vuokra sisältää 5 ratamaksua, ylimenevät kuljettajat 10€/kpl.
Radan kertamaksut
Ratamaksu ennakkoon maksettuna on 10,00 euroa. 85cc ratamaksu on 5,00 euroa ennakkoon maksettuna ja 65cc ilmaiseksi.
Rata on avoinna: tiistaista – sunnuntaihin klo 11.00 – 20.00. Rataa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin.
Seppälän lammastila- elämyksiä kaikille aisteille!
Mikäli pehmeämmät arvot ovat perheesi juttu, kannattaa vierailla Miehikkälän keskustan tuntumassa sijaitsevassa Anu ja Harri Turun pitämällä Seppälän lammastilalla. Isäntäperheellä on eettiset arvot korkealla ja he uskovat kunnioittavaan tuotantoon, jossa mm. tuotteen hyötykäyttö on mahdollisimman suuri. Käytännössä tuotteista pyritään käyttämään kaikki osat hyödyksi.
Tila tuottaa elämyksiä kaikille aisteille; tilalla pääsee haistamaan, maistamaan, tunnustelemaan, kuulemaan ja näkemään lampaita ja lampaista saatavia lopputuotteita. Tilan 100 -päinen suomenlammaslauma on hellyttävää seurattavaa.
Seppälän tilalla järjestetään lähes kuukausittain herkullisia lammasateriatapahtumia, jonne voi varata paikkansa tilauksesta. Tila tarjoaa myös 10-54 henkilön kokoisille ryhmille kokous- ja ateriapalveluita.
Tilapuodissa myydään erilaisia lampaista saatavia tuotteita kuten taljoja, lankoja, purkitettua karitsanlihaa sekä tilan emännän ja hänen äitinsä tekemiä villatuotteita. Puoti on avoinna sopimuksen mukaan. Voit myös törmätä Seppälän tilan tuotteisiin myös Etelä-Suomen markkinoilla.
Seppälän lammastila: Peltotie 30, 49700 Miehikkälä.
Tutkimista joka sormelle
Miehikkälän kunnan alueelta löytyy myös kuusi jatulintarhaa. Jatulintarhat ovat sokkelokiveyksiä, joissa kulkee yksi tai useampia polkuja rakennelman reunalta sen keskelle. Jatulintarhojen ikää ei tunneta täsmällisesti, mutta Suomen jatulintarhat on määritelty aikavälille 1200 – 1700 jKr. Perimätieto kertoo jatulintarhoissa kulkemisen tuovan onnea ja suojaa.
Hieno punatiilinen 1800-luvulla rakennettu kirkko löytyy Miehikkälän keskustasta. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lindqvist. Lähes yksinomaan talkootöillä valmistettu kirkko vihittiin jumalanpalveluskäyttöönsä vuonna 1881. Tuolloin väkeä kerääntyi kirkonmäelle ”kolme kertaa kirkollinen”.
Vuonna 1981 avattu Suur-Miehikkälän museo on mielenkiintoinen vierailupaikka. Suur-Miehikkälän kylämuseo toimii Taneli Eliaanpoika Heiton 1880-luvun tienoilla rakentamassa torpassa. Torppa oli asuttuna 1960-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen kauppaneuvos Juho heitto lahjoitti kiinteistön rakennuksineen Miehikkälän kunnalle museokäyttöön. Nykyisin museota ylläpitää Miehikkälän kotiseutu- ja matkailuyhdistys ry.
Päärakennuksen sisätilat on palautettu mahdollisimman lähelle 1920-lukua. Esineistöstä vain osa on alkuperäistä, pääosa on koottu eri puolilta kuntaa. Talousrakennuksista on jäljellä aittarakennus ja heinäsuoja. Museo on 1.6.-30.9.2019 avoinna tilauksesta.
Salpapolku-retkeilyreitin lisäksi Miehikkälän luonto on valloittavaa. Myllylammen uimala kutsuu pulikoimaan puhumattakaan useasta joesta. Puhdas luonto, marjaisat metsät ja valloittavat vesistöt kutsuvat viettämään lomaa Kaakonhelmeen – Miehikkälään!
