Unescon maailmanperintökohde: Struven astemittausketju

Porlammi, Lapinjärvi

Poikkeuksellinen kevät on mahdollistanut retkeilyn ulkoilmapaikoissa joissa ei ehkä normaalina keväänä olisi tullut käytyä. Yksi tämän kevään kohteista oli jo kauan pucket -listalla ollut Struven astemittausketju, joka kuuluu Suomen seitsemän Unescon maailmaperintökohteen joukkoon. Unescon maailmanperintöluettelossa Struven ketju on ollut vuodesta 2005 lähtien ja edustaa tieteen ja tekniikan historiaa.

Kohde on siitä erikoinen, että se koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspisteestä, joista kuusi sijaitsee Suomessa. Vierailimme Uudellamaalla sijaitsevalla Porlammin pisteellä Lapinjärven Tornikalliolla.

Historiaa pähkinänkuoressa

Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla saksalaisen tähtitieteilijä F.G.W. Struven johdolla.

Kolmioketjun mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestiä Jäämeren rannalla ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suomessa Struven ketjua nimitettiin aiemmin Venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, sillä alun perin ketju kulki vain kahden valtakunnan, Venäjän ja Ruotsin, alueella. Lähde: Maanmittauslaitos.

Mittaus oli tärkeä askel geotieteiden kehityksessä. Kohde on myös erinomainen esimerkki inhimillisten arvojen vaihdosta ja vuorovaikutuksesta eri maita edustavien tiedemiesten välisessä yhteistyössä. Samalla ketju on esimerkki eri kuningassukujen välisestä yhteistyöstä tieteen hyväksi.

Hyinen tuuli käy Lapinjärveltä

Soratie vie läpi kartanon maiden ja aitausten jossa leppoisa ylämaankarja tutkiskelee ohikulkijaa. Kohteen parkkipaikka löytyy Pyhäjärven rannalta jossa hyinen tuulispää muodostaa aaltoja ja laittaa ulkoilijan varusteet koville. Parkkipaikalta on noin 200 metriä polulle joka vie yhdelle Unescon maailmanperintökohteista – Struven ketjun Porlammin pisteelle. 

Polun alussa on opastaulu, joka kertoo ydinasiat Struven ketjusta ja Porlammin pisteestä, alkuperäiseltä nimeltään Porlom II. Tämä piste mitattiin vuonna 1833 ja merkittiin poranreiällä kallioon. Struven ketjun mittauksista lähtien Tornikallio on ollut eräs Suomen kartoituksen geodeettisista peruspisteistä. Geodeettinen laitos mittasi samalle kalliolle ensimmäisen luokan kolmiopisteen vuonna 1922. Se on noin 64,5 metrin päässä Struven pisteestä. 80-luvun puolivälin jälkeen Tornikallion kolmiomittaukset syrjäytti uusi tekniikka kun aloitettiin satelliittimittaukset. Lataa itsellesi Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyvä Porlammin tietopaketti. 

Polku nousee varsin jyrkästi kallioista rinnettä ylös ja jo heti alkuun tulee selväksi, ettei tämä polku tai kohde sovi liikuntarajoitteisille tai lastenvaunuja työnteleville retkeilijöille.

Polku nousee puolen metrin nousuja kallioiden ja kivien yli noin 1,5 kilometrin matkan metsäisessä maastossa. Mustikkavarvut, sammal- ja jäkälämättäät reunustavat polkua. Syksyllä maasto tarjonnee mainiot marjastusmaat.

Struven mittaushistorian aikana kalliolta oli esteetön näköala joka suuntaan. Nykyisin puut ovat ottaneet Tornikallion haltuunsa joten maisemia ei näe vasta kun on varsinaisella kohteella. Kalliolta on hienot näkymät Pyhäjärvelle ja paikka kutsuukin ulkoilijoita piknikille. Meidän lisäksi kaksi perhettä jakaa koronakevään kuulumisia lasten peuhatessa maastossa omiaan.

Tornikalliolta ei enää löydy kolmiomittaustornia, metallilaattoja tai mitään paikan menneisyydestä kertovaa, mutta pienen hakemisen jälkeen metsän siimeksestä löytyy Unescon opastaulu, joka kertoo kulkijalle oikean paikan löytymisestä.

Porlammin piste Lapinjärven Tornikalliolla on nopea kohde vierailla ja mainio paikka aurinkoisen päivän viettoon kun haluaa ottaa kunnon happihyppelyn historian siivillä.

EUREF-FIN maantieteelliset koordinaatit: 60°42’17’’ pohjoista leveyttä ja 26 °00’ 12’’ itäistä pituutta.

Tutustu myös muihin kotimaan Unescon maailmanperintökohteisiin:

Sammallahdenmäki

Vanha Rauma

Petäjäveden vanha kirkko

Merenkurkun saaristo