Nauvo
*Pressimatkan tarjosi Vihreät Matkaketjut
Tänä vuonna kotimaan ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvan on aiempaa helpompaa suunnitella ja toteuttaa matkansa Lounais-Suomeen. Valtakunnallinen reittiopas, uudet matkaketjut ja pyörällä matkaaville suunnattujen palveluiden parantaminen on vihdoin totta!
Esimerkiksi Helsingistä Nauvon kautta Seilin saareen voi julkisin liikennevälein matkata neljässä tunnissa.
Bussilla suoraan saaristoon
Matkailijoiden näkökulmasta merkittävin uudistus on Matkahuollon valtakunnallisen Reittioppaan täydentäminen saariston laivaliikenteen aikatauluilla. Ensimmäisinä oppaaseen ovat avautumassa Turun ja Naantalin väliä liikennöivän S/S Ukkopekan, Vitharun varustamon Turku–Nauvo- ja Röölä–Seili-reittien sekä Nauvon ja Utön välillä tänä kesänä aloittavan M/S Utö Expressin aikataulut.
Tämä on hieno uudistus, nyt reissaajan ei tarvitse pähkäillä laivaliikenteen aikatauluista löytyvien symbolien tai rajoittavien päivämäärien kanssa, vaan voi kootusti muodostaa itselleen sopivia reittejä.
Helsingistä on lisäksi mahdollista hypätä suoraan J&M Launokorven bussin kyytiin joka vie heinäkuussa matkailijan suoraan Nauvon satamaan. Turun saariston eri kohteiden saavutettavuus paranee selvästi, sillä bussivuoro on suunniteltu sopivaksi niin Utön kuin Seilin laivayhteyksiin.
Seiliin puolessa tunnissa
Hyppäsimme Helsingistä bussin kyytiin, joka todellakin vei meidät aivan Nauvon satamalaiturille vain muutaman askeleen päähän laivasta. Puolen tunnin matka Seilin saareen kului nopeasti upeaa saaristoluontoa katsellessa ja merituulen hulmuttaessa hiuksia.
Seilillä on eittämättä surullinen menneisyys takana. Tosin saari ja siellä toimineet lepra- ja mielisairaala kuvastavat silloista ajankuvaa. Ei sairaalatoiminta ollut mantereella sen parempaa.
On myös kiistaton tosiasia, ettei kaikki saarelle lopulliseen hoitoon kuuluvista välttämättä olleet sairaita, mutta heille ei sen ajan mukaan ollut parempiakaan paikkoja tarjolla. Myöskään mielisairauksista tai niiden hoidoista ei sen enempää tiedetty.
Seilillä satoja vuosia historiaa takana
Seilin saaren kylä mainitaan ensimmäisen kerran historiankirjoissa jo 1500-luvulla. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf määräsi vuonna 1619 Seilin leprahospitaalin eli spitaalisten sairaalan perustettavaksi. Spitaali oli tappava ja tarttuva tauti. Synkkä yksityiskohta; leprasairaat saivat Seiliin vain menolipun. Mukana piti olla myös nippu lautoja omaa ruumisarkkua varten. Tänne tultiin siis jäämään. Kaikkiaan Seilissä tiedetään olleen ainakin 663 leprapotilasta.
Lepran silloisia parannuskeinoja olivat Jumalan sanan kuuleminen (pappi toimi myös lääkärinä) sekä paloviinan polttaminen särkylääkkeeksi. Alueella kulkeneiden laivojen merimiehet ostivat salaa leprahospitaalista viinaa ja sanonta ”Olla ihan seilissä”, oli valmis.
Lepran hävitessä saareen perustettiin 1800-luvun alussa hourujenhuone eli mielisairaala. Aluksi mukana oli niin miehiä kuin naisia, mutta lopulta miehet siirrettiin saaresta pois. Seilistä tuli erityisesti kroonisten naispotilaiden sijoituspaikka. Seilin mielisairaala lakkautettiin 1962. Seilin mielisairaalassa tiedetään potilaita olleen 192.
Sairaalatoiminnasta Seilissä muistuttaa päätalossa oleva nukkumasoppi outoine seinäkuvioineen ja pakkopaitoineen sekä yläkerran pieni museo.
Seili on upea luontokohde
Nykyisin Seilin hospitaalissa sijaitsee Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos sekä erilaisia Visit Seilin tarjoamia matkailupalveluita. Saarella toimii ravintola ja kahvila.
Kesästä 2017 alkaen matkailijoille on avautunut mahdollisuus yöpyä saarella. Myös vuonna 2018 rakennettu vierasvenesatama palveluineen on veneilijöiden käytössä. Viime vuonna vierasvenesatamaan asennettu kelluva septiasema paransi veneilijöiden palveluita entisestään.
Seilin entinen sairaala-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sekä museokirkko, että sairaalan rakennuskanta on suojeltu rakennussuojeluasetuksella.
Seilissä luonto on hyvin lähellä. Saarelta löytyykin upeita jalopuumetsikköjä, luonnonvaraisia niittyjä sekä lukuisia uhanalaisia lajeja kuten peltomaitikkaa. Kuten myös ei niin uhanalaisia, kuten punkit joita myös saarelle levinneet peurat tehokkaasti levittävät. Punkit ja Itämeren silakat ovatkin Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen erityistarkkailussa.
Vuosisatojen rooli sairaalasaarena on muovannut Seilistä hyvin uniikin kohteen. Seilissä kiehtovaan historiaan yhdistyvät hurmaavat kulttuuri- ja luontomaisemat. Täällä onkin helppo istua aloillaan ja antaa hermojen levätä kaikessa rauhassa ilman paloviinaakin.
Kiinnostava kohde tosiaan tuo Srilin saari, kesällä on tarkoitus lähteä vielä tutustumaan saaristoon ja Ahvenanmaahan ja Seili on varmasti osa tuota reissua, todennäköisesti myös Utö.
Kiitos Mikko!
Seili oli vuosia omalla reissulistalla ja nyt tuntuu hieman tyhmältä, etten saanut lähdettyä sinne aiemmin.
Olin jotenkin kuvitellut, että saari on kauempana mantereelta kuin onkaan ja sinne päästäkseen tarvitsisi oman tai vuokratun veneen.