Hämeenlinnan seutu

Sanotaan, että pyhiinvaellukset aloittivat ns. massaturismin keskiajalla. Historiankirjoista on luettavissa, että keskiajalla joidenkin suomalaistenkin tie kulki Santiago de Compostelaan Luoteis-Espanjaan, joka on edelleen yksi merkittävimmistä pyhiinvaellusreiteistä Euroopassa. Santiago de Compostelan katedraaliin on haudattu apostoli Jaakob vanhempi. Katedraali vastaanottaa edelleen vuosittain noin 1,5 miljoonaa pyhiinvaeltajaa.

Keskiajalla kaikilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta lähteä Espanjaan ja toisaalta, myös kotimaiset pyhiinvaelluskohteet kiehtoivat jalkamatkalaisia. Ihan tavalliset ihmiset kun vaelsivat kunnioittamaan pyhimyksiä pelkissä tuohivirsuissaan.

Yksi tunnetuimmista reiteistä on Jaakon vaellus, joka järjestetään satunnaisesti 25. heinäkuuta. Vaellus alkaa Hämeenlinnasta Vanajan kirkolta tai muilta seudun kirkoilta päättyen Rengon kirkkoon.

Kävimme vierailemassa kolmessa pyhiinvaelluskohteeksi mainitussa Hämeen keskiaikaisessa kirkossa.

Suomen yksi pienimmistä keskiaikaisista kirkoista – Vanajan kirkko

Vanajan harmaakivikirkko on eräs Suomen pienimmistä keskiaikaisista kirkoista. Vanajan kirkko on suojeltu.

Kirkko on rakennettu samoihin aikoihin kuin Hattulan Pyhän Ristin kirkko (1400-luvun lopussa tai 1500-luvun alussa). Silti kirkkoa ei ole koristeltu seinämaalauksin. Kirkon sakaristo on muuta kirkkoa vanhempi.

Kirkossa on ulkopuolella kaksi huomiota herättävää seikkaa; kirkon suuret hämäläisen rakennustyylin mukaiset nurkkakivet sekä länsipäädyssä sijaitseva ulkoinen punatiilestä muurattu saarnastuoli, jonne on käynti kirkon lehterin alta seinän sisässä olevaa käytävää pitkin. Saarnastuolia käytettiin saarnaamiseen kirkon ulkopuolelle kokoontuneelle rahvaalle, joka ei mahtunut sisälle kirkkoon.

Kirkko on rakennuksena yksilaivainen. Se poikkeaa muista samalla aikakaudella rakennetuista kirkoista, jotka ovat yleensä kolmilaivaisia. Itäpäädyn yläosassa on kaksi kalkkikivestä tehtyä vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa.

Keskiaikaiseen esineistöön kuuluva keskieurooppalainen Ristin tietä kuvaava myöhäiskeskiaikainen Antwerpenissä valmistettu kolmiosainen alttarikaappi kuuluu Suomen korkeatasoisimpiin. Suomessa keskiajan flanderilaisia alttarikaappeja on säilynyt vain kaksi, toinen Vanajan kirkossa, toinen Vehmaalla. Vehmaan kaappi on nykyään Kansallismuseossa. Euroopassa kaappeja on jäljellä vain pari sataa.

Lukumäärän lisäksi kaappi on hyvin erikoinen sen lukuisten henkilöhahmojen vuoksi. Kaapista on löydettävissä peräti 104 pähkinäpuista hahmoa jotka liittyvät Kristuksen syntymään, kärsimykseen ja kuolemaan. Suurin osa hahmoista on yhdistettävissä niin raamatun kertomuksiin, kuin myös keskiaikaisiin taruihin eli hahmoilla on nimi.

Vanajan kirkko on avoinna 16.6.-13.8.2021 keskiviikosta perjantaihin klo 10.00 – 17.00. Kirkossa on kesäisin opas.

Osoite

Vanajan kirkko, Hautausmaantie, 13110 Hämeenlinna.

Kahdeksankulmainen Rengon kirkko

Rengon keskiaikainen Pyhän Jaakon kirkko sijaitsee Hämeen Härkätien varrella, Renkajoen rannalla. Rengon kirkko on Hämeen harmaakivikirkkojen tavoin rakennettu alkujaan 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Kirkko on suojeltu.

Valitettavasti kirkko hylättiin aktiivikäytöstä 1600-luvulla. Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä vain nykyisen kirkkorakennuksen seinien perustukset sekä pari matalaa katkelmaa pohjoisseinässä itäisemmän ikkunan ala- ja länsipuolella. Vuonna 1783 kiviraunio purettiin perustuksia lukuun ottamatta ja sitä hyödyntäen nykyinen kirkko rakennettiin uudelleen.

Rengon kirkon erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen 8-kulmainen pohjamuoto. Apostoli Jaakko vanhemman nimikkokirkkona se on ollut tunnettu pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla. Historian kirjojen mukaan kirkko oli tunnettu myös ulkomaita myöten, nimittäin vuonna 1505 kirkossa tiedetään käyneen saksalaisen pyhiinvaeltajan.

Rengon kirkko on avoinna 1.6.–31.8.2021 maanantaista perjantaihin klo 10.00–15.00. Kesäisin kirkko toimii tiekirkkona.

Osoite

Pyhän Jaakon kirkko, Rengonraitti 15, 14300 Renko.

Hattulan kirkosta löytyy Suomen ensimmäinen sarjakuva

Viimeiseksi vuorossa yksi Suomen tunnetuimmista keskiaikaisista kirkoista – Hattulan Pyhän Ristin kirkko.

Hämeen vanhin kirkko eli Hattulan vanha kirkko on rakennettu 1400-luvun loppupuolella. Kirkko on suojeltu ja on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Hattulan vanha kirkko on mahdollista liittää läheisen Hämeen linnan rakennusajankohtaan sekä ja rakennusmateriaalien, että todennäköisten rakentajien osalta. Lisäksi molemmat sijaitsevat Vanajaveden kapeikossa Hämeen Härkätien läheisyydessä.

Mielenkiintoinen tiedonjyvänen: Turun tuomiokirkon ohella Hattulan kirkko on ainoa tiilirakenteiseksi suunniteltu ja muurattu keskiaikainen kirkko Suomessa.

Kirkko on muodoltaan hallikirkko, jonka kolme laivaa ovat yhtä korkeita. Sivulaivat ovat kapeammat kuin keskilaiva. Kirkon pohjakaava on symmetrinen, ja se muodostaa latinalaisen ristin siten, että toisiaan vastapäätä olevat sakaristo pohjoispuolella ja pääsisäänkäynnin muodostava asehuone eteläpuolella ovat hiukan keskiakselista itään.

Kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset. Maalauksia on laskettu olevan melkein 200 kappaletta. Maalaukset ovat peräisin 1510-luvulla.

Hattulan kalkkimaalaukset muodostavat useita kuvasarjoja, jotka esittävät Raamatun kertomuksia ja pyhimyksiä sekä kirkkovuoden juhlien aiheita. Eritoten joulu- ja pääsiäispyhien sanoma on kuvattu varsin seikkaperäisesti. Kuvat on tehty niin, että lukutaidotonkin saattoi ne ymmärtää. Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Lohjan Pyhän Laurin kirkko ovatkin Suomen merkittävimmät kuvakirkot ja niitä pidetään sisarkirkkoina runsaiden maalausten vuoksi.

Saarnapulpetti vuodelta 1550 on niin Suomen kuin Pohjoismaiden vanhin säilynyt saarnastuoli.

Kirkko on ollut suosittu pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla. Tämä selviää mm. tanskalaisista asiakirjoista, joissa kuningatar Margareeta mainitsee Hattulan Pyhän Ristin sopivaksi pyhiinvaelluskohteeksi. Nimensä kirkko on saanut alkuperäisestä tehtävästään säilyttää palaa Kristuksen rististä. Kirkon holvissa keskeisellä paikalla on Pyhän Ristin legenda, jossa on kuvattuna, kuinka Rooman keisarinna Helena löysi ristin palasen suorittaessaan kaivauksia Jerusalemin Golgatalla.

Hattulan kirkko on avoinna 15.5.-15.8.2021 päivittäin klo 11.00-17.00. Pääsyä rajataan Kanta-Hämeessä voimassa olevien pandemiarajoitusten mukaan.

Kesällä kirkossa saa käydä maksutta sen aukioloaikoina. Opastuksia järjestetään tasatunnein, opastuksen hinta on 2 €/aikuinen.

Osoite

Hattulan vanha kirkko, Vanhankirkontie 41,13720 Parola.

Saattaisit myös pitää näistä:

1 kommentti

  1. Ollaan tänä vuonna vierailtu useissa Suomen kirkoissa ja myös esimerkiksi suurimmassa osassa Ahvenanmaalla olevista kirkoista. Näistä tosin tuo Hattula kirkko oli ainoa itselleni tuttu. Loistavaa, että olit muuten nuo aukioloajat hakenut, aina niitä ei ole ihan helppoa löytää.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *