Saarenmaa, Viro
Muutama vuosi sitten, aikaa ennen koronaa, pääsin viettämään Saarenmaalla muutaman ikimuistoisen kesäpäivän. Saarta on toki kehuttu eikä turhaan, heinäkuun viipyilevässä lämmössä saaren ilmapiiri oli enemmän kuin viehättävä.
Saarenmaalle päästäkseen on oltava joko oma auto tai hypättävä Tallinnasta bussiin. Myös ryhmämatkoja tehdään Suomesta jälleen Kuressaareen.
Manner-Viron puolella on astuttava lossiin tai pieneen autolauttaan jonka aikana arjen murheet pyyhkiytyvät merituulen vietäväksi. Puolen tunnin merimatkan jälkeen saavut matalalle kalkkipitoiselle saarelle, joka on viehättävällä tavalla kuin aikahyppy menneeseen.
Ennen matkailutärppejä pieni kertaus siitä, mistä olikaan kysymys
Saarenmaa on Viron suurin saari. Pinta-alaa saarella on 2 672 km2. Itämeren mittakaavassa Saarenmaa on toiseksi suurin saari Gotlannin jälkeen. Pituutta saarella on vajaa 100 km. Asukkaita saarella on noin 30 000. Saarenmaan ainoa kaupunki on Kuressaare.
Himomatkaajan Saarenmaan vinkit
Kuressaaren vanha kaupunki
Kuressaare on Viron vanhin kylpyläkaupunki. Ensimmäinen kylpylä perustettiin kaupunkiin jo 1800-luvulla. Kaupunki on erittäin viehättävä, käveltävissä oleva kokonaisuus.
Värikkäät, matalat rakennukset ja kahvilat kukkaistutuksineen kutsuvat istumaan alas. Kahvikupposen voimalla ajatukset lähtevät harhailemaan pitkin pittoreskin kaupungin kapeita katuja ja kujia. Keskiaikaisen hansakaupungin vanhoja piirteitä on näkyvissä siellä täällä ja uutta rakennelmaa on noussut vain lähinnä kaupungin reunamille.
Kylpylöitä on saaressa edelleen. Kerrotaan, että Kuressaaressa on yksi kylpyläpaikka 10 henkilöä kohden, joka on paljon väkilukuun suhteutettuna.
Kuressaaren ravintolat tarjoavat myös uskomattoman hyvää lähiruokaa, joten nälkäiseksi matkaaja ei saaressa jää.
Kuressaaren piispanlinna
Jokaisessa itseään kunnioittavassa keskiaikaisessa kaupungissa on linna, niin myös Kuressaaressa. Myöhäisgoottilainen linna on yksi parhaiten säilyneistä ja kauneimmista linnoista Baltiassa.
Myös 1800-luvulla rakennettu linnanpuisto on mainittavan arvoinen, kesäillan viilentyessä on mukava käyskennellä vallihautojen päälle tehdyillä poluilla tai vaikkapa vuokrata soutuvene ja kokeilla soutelua rakkaan kanssa hieman erikoisessa paikassa -vallihaudassa.
Kuressaaren linna rakennettiin 1300-luvulla piispa Jakobin kaudella. Satojen vuosien aikana linnaa hallinnoi niin piispat kuin tanskalaiset, ruotsalaiset ja venäläisetkin. Linnan uusi kausi koitti, kun se myytiin Venäjän linnoitusten luettelosta poiston jälkeen vuonna 1835 Saarenmaan ritarikunnalle 3000 ruplan hintaan. Linnoitusta on sittemmin perusteellisesti kunnostettu vuosien 1903-1912 välillä, vuonna 1968 ja vuonna 1985. Ja jälleen vuonna 2010 Euroopan unionin tuella.
Nykyisin linnassa toimii Saarenmaan museo, jossa vierailee vuosittain 70–80 tuhatta henkilöä.
Suosittelen osallistumaan opastetuille kierroksille, tällöin linna ja sen hieman erikoisten asukkaiden tarinat saavat ”lihaa luiden päälle”.
Tutustu Kuressaaren piispanlinnaan tarkemmin täällä.
Kaalin kraatteri
Euroopan ensimmäinen tieteellisesti todistettu meteoriittikraatteri syntyi noin 7500 vuotta sitten kun meteoriitti iskeytyi maahan nykyisen Saarenmaan alueella. Alueella on yhteensä yhdeksän kraatteria. Suurin niistä on Kaalin kraatteri, joka on halkaisijaltaan yli 100 metriä ja laskentatavasta riippuen 16-22 metriä syvä.
Kaalin kraatterin pohjalla on paikallisten nimeämä Kaalin järvi, joka heinäkuun helteillä haiskahtaa kovasti. Kraatterin ympäristö on kuin tieteiselokuvasta konsanaan, vihreyttä puiden ja aluskasvullisuuden muodossa ja suuria kelluvien lumpeenlehtien rykelmiä. Mielikuvituksen siivin voi kuvitella dinosaurusten tulevan juomaan kraatterijärvelle hetkenä minä hyvänsä. Kaali on ainutlaatuinen kohde ja avoinna vuorokauden ympäri.
Sõrven majakka ja sodanaikaiset rakennelmat
Jos suunnittelet menoa Sôrven majakalle, tee se auringon laskiessa. Silloin niin majakka kuin sen ympäristö on parhaimmillaan. Majakka sijaitsee pitkän kapean Sõrvenniemen päässä kivirannalla.
Itse majakka on rakennettu 1960-luvulla ja se on 52 metriä korkea, tehden siitä yhden Viron korkeimmista majakoista. Aivan uusi juttu tämä majakka ei suinkaan ole, satoja vuosia jo ennen tätä, niemessä on sijainnut majakka jos toinenkin.
Käydessämme Sôrvessä, majakan ympäristöstä löytyi Sõrven vierailukeskus, käsityöläispuoti, pieni sotamuseo sekä rannan tuntumasta betoninen, ajan hampaan nakertama puolustusrakennelma. Lyhyen matkan päästä niemenkärjestä löytyy lisäksi Stebeli Patarein sotahistoriallinen kohde.
Ja lopuksi yksi vinkki…
Ota auto tai pyörä allesi ja kierrä koko Saarenmaan eteläisin kärki.
Vastaan voi hämärän laskeutuessa ja mystisen usvan kääriessä vihreät pellot syleilyynsä tulla nopealiikkeinen kettu tai peura vasoineen sekä ainakin upeita merimaisemia hiekkarantoineen ja suolaisine tuulineen. Pysähdy, istahda meren ääreen ja nauti!
*Otsikon teksti mukaellen Georg Otsin kappaletta Saarenmaan valssi.
On kyllä valtava määrä kylpyläpaikkoja väkilukuun suhteutettuna. Harvassa paikassa niitä lienee yhtä paljon. Tuo on muuten aivan totta, että opastetuille kierroksille osallistuminen on yleensäkin useimmiten hyvä idea. Monesti tällöin kuulee tosiaan erilaisia tarinoita ja osaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ihan eri tavalla.
Kiitos Mikko!
Itse en ehtinyt käydä kylpylässä Saarenmaalla ollessa, joten en tiedä minkä tasoisista paikoista on kyse.
Se jäi seuraavaan kertaan…