Hyvinkää

Noin 300 metrin päässä Hyvinkään rautatieasemalta sijaitsee Hyvinkään kaupunginmuseo, museokeskus Taika

Hyvinkään parantola nykyasussa.

Helmikuussa Taikassa aukesi Mäntymetsän katveessa – Hyvinkään parantola 1896–1939 -näyttely joka on kerännyt väkeä museoon jo hieman kauempaakin. Kyseinen näyttely kertoo Hyvinkäällä sijainneesta kuuluisasta parantolasta Hyvinkään Sanatooriosta, jonne parempi väki tuli hoidattamaan itseään ja nauttimaan kuuluisasta vuoristoilmasta. Parantolan alue kun sijaitsi 120–130 metriä merenpinnan yläpuolella, ja oli suojassa kovilta tuulilta ja sumulta. Hiekkapohjainen mäntykangas imi kosteutta ja sai ilman tuntumaan kuivalta ja helpolta hengittää.

Hyvinkään parantolan tarina lyhyesti

Suomen ensimmäinen ympärivuotinen parantola perustettiin vuonna 1896 sairastelusta toipuvien tai hermolepoa kaipaavien lepopaikaksi. Vieraat olivat lievästi sairaita tai kiivaan elämän rasittamia. Vieraskirja vilisi aikansa kuuluisia nimiä, kuten Anna Ahmatova, Mika Waltari, Hugo Simberg, Aino Sibelius ja Saima Harmaja.

Aino Sibelius kuului myös Hyvinkään parantolan vieraisiin.

Parantola sai nopeasti avautumisen jälkeen suuren suosion. Hyvät rautatieyhteydet houkuttelivat Hyvinkäälle kasvavan määrän vieraita Suomesta ja ulkomailta asti. Kotimaisista vieraista moni oli virkamiehiä tai kulttuuriväkeä, ulkomaisten vieraiden joukosta löytyy esimerkiksi paronittaria, senaattoreita, kenraaleita ja amiraaleja, jotka toivat kansainvälisen tuulahduksen pienen teollisuuspaikkakunnan seuraelämään.

Vuonna 1906 kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin parantolan uudeksi päärakennukseksi valmistui kuuluisan arkkitehti Lars Sonckin piirtämä uljas kivinen jugendlinna, jota laajennettiin sittemmin useampaan kertaan. Näyttely esitteleekin parantolan historian lisäksi myös sen arkkitehtuuria.

Hyvinkään kuivasta ”vuoristoilmasta” mäntymetsän katveessa saatiin nauttia parantolassa aina vuoteen 1939 saakka, jolloin rakennus muutettiin sotasairaalaksi. Rakennus tuhoutui pahoin talvisodan pommituksissa ja sodan jälkeen se otettiin terveydenhuollon muuhun käyttöön.

Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin piirtämä puuhuvila Vita Villan (Valkoinen huvila) Hyvinkään parantolan perustamisvuodelta 1896.

Hyvinkäällä parantolan vaikutus näkyy edelleen parantolarakennusten lisäksi kaupunginosan ja sen katujen nimissä. Kaupungista löytyy Parantolan kaupunginosa ja Parantolankatu sekä sen lääkäreihin viittaavat Hagelstaminpolku, Runeberginkatu ja Sandelininkatu. 

Mäntymetsän katveessa – Hyvinkään parantola 1896–1939 näyttely on esillä 7.1.2024 asti. 

Kohteessa

Saavuimme Mäntymetsän katveessa -näyttelyyn museon viimeisellä tunnilla. Meidän lisäksi takanamme seisoi pariskunta joka oli tullut Taikaan varta vasten Tampereelta. Odotukset olivat siten kovat!

Näyttely sijaitsee Taikan vaihtuvien näyttelyiden salissa. Vitriineihin ja jalustoille on kerätty parantolassa olleita huonekaluja, astioita sekä kuvia sopivan pitkien infotekstien kera. Myös ystävällinen museovirkailija tuli saliin kertomaan Hyvinkään parantolasta mielenkiintoisia tarinoita. Näyttelyssä käydään läpi Hyvinkään parantolan historia loiston hetkistä Venäjän vallankumouksen ja sodan tuomaan rappioon asti.

Mäntymetsän katveessa – Hyvinkään parantola 1896–1939 -näyttelyssä on ihmeteltävänä mm. parantolassa ollut varsin kapea sänky kauniine petivaatteineen, kaksi puista tuolia, jotka kovasti muistuttavat Halosenniemessä olevaa tuolia, nimikoituja lusikoita, tekstiilejä, jne.

Vanhat kuvat parantolan työntekijöistä ovat viehättäviä ja nostalgisia. 

Kuvakavalkaadi jatkuu salin seinillä aikansa kuuluisuuksien kuvilla ja tarinoilla heidän vierailuistaan parantolassa. Hymyn tuo huulille parantolan päivästä kertova aikataulu. Mukana on peräti kaksi aamiaista sekä paljon kevyitä aktiviteetteja. Tuollaiseen parantolaan minäkin haluaisin mennä lepäämään!

Museossa vierailun jälkeen oli suorastaan pakko käydä ajelemassa entisen parantolan alueella. Muutama parantolan rakennus löytyykin vielä, tosin uusiokäytössä ja osin nykyaikaistettuna. Jos näiden talojen seinät voisivat puhua, olisi niillä varmasti monta hykerryttävää tarinaa kerrottavana!

Museokeskus Taikassa on esillä myös Anu Tuominen – Tori -näyttely 5.2. – 21.5.2023. Museon vakionäyttely sijaitsee saman rakennuksen 180 neliön Taidelabrassa jossa on nähtävillä mm. Helene Schjerfbeckiä kuten myös Yrjö Saarista. 

Taika on avoinna tiistaista perjantaihin klo 12.00 – 18.00 sekä lauantaina ja sunnuntaina klo 11.00 – 17.00. Keskiviikkoisin klo 16–18 on vapaa sisäänpääsy.

Pääsymaksut: Aikuiset 9 €, eläkeläiset ja opiskelijat 6 € ja alle 18-vuotiaat 0 €. Museo on Museokorttikohde.

Kulkuohjeet: Kulku museokeskus Taikan tiloihin osoitteessa Hämeenkatu 3D on Hämeenkadun puolelta. Autolla saapuville parkkipaikkoja on tarjolla Jussintorin pysäköintialueella liikekiinteistön radanpuoleisella sivulla. Pysäköinti parkkikiekolla on maksutonta 3 tunnin ajan.

Saattaisit myös pitää näistä:

2 kommentti

    1. Moikka Mikko.
      Ja kyllä, samaa mieltä olen vanhoista parantaloista kuten sinäkin.
      Hyvinkään parantola poikkesi kovasti niistä, siellä hoidettiin lähinnä hermoja ja hoidokki pääsi pois nopeastikin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *