Luontoa ja historiaa Virolahdella

Virolahti

Kaakonkulmalta löytyy pieni Virolahden kunta. Noin 3000 asukkaan paikkakunnalta löytyy yllättävän monta mielenkiintoista kohdetta jotka kutsuvat kesälomalaisia pienelle seikkailulle. Itärajan läheisyyden vuoksi alueella on paljon sotahistoriallisia kohteita. Myös puhdas luonto ja erilaiset vaellusreitit ovat helposti lähestyttävissä. Kävimme itärannikolla alkukesästä. Juttu toteutettiin yhteistyössä Virolahden kunnan kanssa.

Luontoa ja historiaa

Keisarin huvipuisto

Venäjän viimeinen tsaari Nikolai II lomaili perheineen vuosina 1906 – 1914 kesäisin Virolahden saaristossa. Täällä heidän lomaparatiisissaan, he viettivät yhteensä noin vuoden päivät. Yksistään vuonna 1908 keisariperhe lomaili Virolahdella lähes kolme kuukautta. Virolahti oli myös sopivan lähellä Pietaria, merimatka kesti vain viisi tuntia.

Keisarillisen perheen loma-asuntona toimi Nikolai II:n ylellinen, 120 metrin pituinen huvipursi Štandart. Aluksessa oli sähkövalaistus, höyrylämmitys sekä juokseva kylmä ja kuuma vesi ja 350 hengen miehistö. Štandartia pidettiin omana aikanaan maailman hienoimpana huvialuksena.

Nikolai II teki perheensä ja seurueensa kanssa Virolahdella ollessaan kävelyretkiä läheisiin kyliin. Aluksi santarmit valvoivat tiukasti keisarillisen perheen yksityisyyttä ja pitivät kyläläiset kauempana. Ajan kuluessa luottamus kuitenkin kasvoi ja keisarilliset alkoivat liikkua vapaammin kansan parissa.

Ihanaa valoa Keisarin huvipuistossa

Oli jotenkin haikeaa käydä paikassa jossa keisarillinen perhe vietti onnellisia kesiään ennen julmaa vuotta 1918, jolloin heidät teloitettiin vallankumouksellisten toimesta jekaterinburgilaisessa kellarissa.

Jos mielikuvissasi huvipuisto on äänekkäitä laitteita ja kirkuvia lapsia, tämä huvipuisto ei ole sitä. Tämä huvipuisto on viheralue, jossa linnut laulavat alkukesän riemussa ilta-auringon laskiessa ihanaa valoaan tuoreelle vihreydelle. 

Puistoalueen läpi kulkee 0,7 km kävelypolku jonka varrella infotaulut kuvineen kertovat keisarillisen perheen elämästä Virolahdella. Osansa saavat paikallisten kertomukset sekä aikansa lehdistö. Polku johdattaa keisarilliselle lähteelle joka on omistettu edesmenneelle perheelle. Upea kohde hiljentymiseen.

Keisarin huvipuisto on aina auki ja pääsymaksuton kohde.

Osoite: Tillintie 90, Virolahti.

Bonuskohde: Noin sadan metrin päästä huvipuistosta lähtee lyhyt luontopolku, joka vie merenlahdelle. Tarjolla on kaksi Vilkkilänturan lintutornia joista voi seurata Kolsinpohjan vesilintujen ja kahlaajien elämää. Alueella pesii mm. kymmeniä harmaahaikarapariskuntia.

Pyterlahden louhos

Suomenlahden rannalla Virolahden Pyterlahden kylän Hevonniemessä sijaitseva vanha kivilouhos tunnetaan ennen muuta Pietariin toimitetusta punagraniitista, josta on tehty Palatsiaukiolla seisova maailman suurin monoliitti, Aleksanteri I:n pylväs sekä Iisakin kirkon pylväitä. 

Louhoksen kivillä on päällystetty myös Pietarin katuja sekä Nevajoen ja sen kanavien penkereitä. Kivenlouhinta alkoi Pyterlahdella 1700-luvun alussa, kun tsaari Pietari Suuri alkoi rakentaa uutta pääkaupunkia Neva-joen suulle ja kiveä tarvittiin kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Louhoksella vierailulla

Kävin ensimmäisen kerran Pyterlahden louhoksella neljä vuotta sitten. Tuolloin luonto oli ottamassa aluetta omakseen ja alue oli metsittynyt.

Tänään kohde oli kuin toisesta maailmasta; louhokselle ohjaavat selkeät opasteet ja suuri infotaulu odottaa uudella parkkipaikalla tulijaa. Lisäksi polut on päällystetty, suurien kivien päälle vie käsinojalliset portaat ja polun varrella on levennyksiä opastaulujen kera. Kyllä nyt kelpaa kävellä ja ihmetellä ihmisten voimaa joilla kiviä on kalliosta hakattu.

Lue myös juttu edellisestä vierailustani täältä.  

Pyterlahden louhos -alue on aina auki ja pääsymaksuton kohde.

Osoite: Hevonniementie 208, Virolahti.

Virolahden Green Belt -keskus

Virolahden Bunkkerimuseon yhteydestä löytyy vuonna 2021 avattu Green Belt -keskus.

Green Belt (Vihreä Vyöhyke) kulkee läpi Euroopan seuraten entisen rautaesiripun reittiä ja yhdistäen kansallispuistot, luonnonpuistot, biosfäärialueet, rajat ylittävät suojelualueet sekä muut arvokkaat elinympäristöt yli valtioiden rajojen. Virolahti sijaitsee aivan Vihreän Vyöhykkeen ytimessä ja on mukana tässä laajassa kansainvälisessä Green Belt -yhteistyöverkostossa. 

Green Belt -keskuksessa voit tutustua erilaisiin teemoihin näyttelyiden, videoiden ja virtuaalitodellisuuden avulla.

Keskukseen on vapaa pääsy ja se on avoinna Bunkkerimuseon aukioloaikoina 13.5.-31.8.2023 ma-su klo 10.00 – 18.00 ja syyskuussa 16.9. asti pe klo 10.00 – 18.00 ja la 10.00 – 16.00, muina aikoina tilauksesta. 

Osoite: Vaalimaantie 1318, Ala-Pihlaja.

Historiallisia kohteita

Harjun hovi

Harjun kartano eli Harjun hovin historia vie kävijän parin sadan vuoden taakse. Aleksanteri I:n sotaretkillä kunnostautunut maatalousmies Fredrik Wilhelm Baeckman kehitti talon alueineen suurkartanoksi. Hän osti kruunun alaisen Harjun verotalon itselleen 1833.

Vuosien varrella kartanolla on kehitetty maatalous-, karjanhoito- ja meijeritoimintaa, ja jo Baeckman perusti tilalle ensimmäisen poikakoulun 1861. Nykyisin Harju jatkaa oppimisen tiellä, nimittäin se on oppimiskeskus. Harjussa annetaan hevostalouden, puutarha-alan, maatalouden, metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan ammatillista koulutusta. Harjuun kuuluu myös hevosurheilukeskus.

Alueelta löytyy lisäksi sotahistoriallisia bunkkereita ja 1200 km pitkä Salpalinja, jonka rakentaminen aloitettiin juurikin Ravijoelta huhtikuussa 1940. Kartanon takaa löytyy asialle omistettu muistokivi laattoineen.

Upea Harjun hovi kutsuu rauhoittumaan 

Saavuimme Harjun kartanolle pienen kesäsateen saattaessa meitä. Kun sadepilvet pyyhkiytyivät pois, paljastui kaunis ja vehreä alue joka sai huokailemaan ihastuksesta. Suuret puut ja vanhat rakennukset antavat vihjeitä menneestä maailmasta Suomi-filmien tyyliin. 

Nykyisin Harju on oppimiskeskus ja odotuksena on nähdä teinejä erityisesti näin viikonloppuisin bilettämässä. Ja kaikkea muuta, tuntui siltä, että matkailija itse piti enemmän ääntä kuin opiskelijat konsanaan.

Kesällä opiskelijat lähtevät kotikonnuilleen ja kartanon alue täyttyy erilaisista tapahtumista. Tarjolla on tietenkin hevosiin liittyviä tapahtumia kuten Kansainväliset vikellyskilpailut 8.6.2023–11.6.2023 ja Hevoset Bastionissa -tapahtumat Harjussa 8.6.2023–11.6.2023. Osansa saa myös musiikki; Kaakon kamarimusiikki Harjun hovissa 6.7.2023–7.7.2023 sekä Harju soi -yhteislaulutilaisuus 26.7.2023. Alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia 8.6.2023–26.7.2023.  

Harjusta löytyy majoitusta, monipuoliset ravintolapalvelut, kokous- ja juhlapalveluita sekä laaja kirjo erilaisia ohjelmapalveluita aina opastetuista kierroksista kalliolaskeutumiseen saakka. Myös merenrannalla sijaitsevaa Rantaharjun saunaa on mahdollista vuokrata.

Nukkumaankin kartanon alueella pääsee, nimittäin Harju vuokraa vapaana olevia opiskelija-asuntoja majoituskäyttöön. Kesäaikana vuodepaikkoja on lähes 200. Huoneet ovat yksinkertaisia hostel-tasoisia kahden hengen huoneita. Huoneistoissa on yhteinen keittiö, oleskelutila ja peseytymistila. Jokaisesta huoneis­tosta löytyy televisio, kahvinkeitin ja mikroaaltouuni. Osassa huoneita on omat suihkut ja wc:t.

Kahden hengen huone alkaen 60 €/huone/yö omilla lakanoilla. Majoituksen hintaan ei sisälly aamiaista. Aamiainen on varattavissa etukäteen hintaan 7,60 €/hlö. 

Osoite: Tallitie, Ravijoki (Harjun oppimiskeskus).

Hevosajoneuvomuseo Kiessi

Harjun hovin alueella sijaitsee myös Hevosajoneuvomuseo Kiessi, joka esittelee yli 80 erilaista hevosajoneuvoa kyntöaurasta ja muista työvälineistä ajelurilloihin ja kilpakärreihin.

Museoidean isä Risto Rahkonen on 40 vuoden aikana koonnut hevosajoneuvoja sekä -välineitä. Museon tarkoituksena on säilyttää vanhoja arjessa käytettyjä hevosajoneuvoja, välittää tietoa vanhasta hevosmiestaidosta sekä kertoa ajasta, jolloin arjen työt tehtiin hevosvoimin.

Kiessi-museo on avoinna Kesäkahvila Kiessin ollessa auki, tai sopimuksen mukaan.

Sisäänpääsymaksu 2 €/hlö (itsenäinen tutustuminen). 

Osoite: Tallitie, Ravijoki (Harjun oppimiskeskus).

Virolahden Bunkkerimuseo

Virolahden Bunkkerimuseo on vuonna 1980 perustettu sotahistoriallinen museo, joka kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta vuosina 1940-41 ja 1944. Museo on osa sodanaikaista puolustusasemaa. Lähes 1200 km pitkä Salpalinja alkaa Suomenlahden rannikolta Virolahdelta ja ulottuu aina Jäämerelle saakka.

Alueella on mahdollisuus omatoimiseen retkeilyyn. Erilaisia kävelyreittejä on tarjolla 4 km pituisista Tuntemattoman – ja Erämaan poluista, 50 km pitkälle Salpapolku vaellukselle. Reittien varrella on mahdollisuus käyttää taukopaikkojen tulentekopaikkoja ja käymälöitä. Bunkkerimuseolta pääsee kävellen myös Harjun hoville. Matkaa suuntaansa on noin 8,5 kilometrin verran.

Museo on avoinna kesä-elokuussa päivittäin klo 10.00 – 18.00 sekä syyskuussa pe klo 10.00 – 18.00 ja la klo 10.00 – 16.00.

Sisäänpääsymaksu: 7 €/aikuiset, 4 €/lapset 7-16 v, opiskelijat, varusmiehet, työttömät ja eläkeläiset. 15€/perhelippu (2 aikuista ja alle 17-vuotiaat lapset).

Osoite: Vaalimaantie 1318, Ala-Pihlaja.

Jos sotahistoria kiinnostaa, lue myös aiemmasta vierailustamme Salpalinja-museoon.

Muuta 

Matkailija ei selviä reissusta pelkällä kulttuurillisilla tarjonnalla, joten hengen ravinnon lisäksi tarvitaan myös evästä jotta jaksaa tutkia ja seikkailla.  

Klamilan satamassa sijaitsee kesäravintola Bistro & Bar Potkuri. Ruokalistalta löytyy herkullista ruokaa ja juomaa. Ravintolan liitutaululta löydät päivän menun, jossa sesongin makuja ja rehtiä bistroruokaa.

Bistro & Bar Potkurin kesään kuuluu tapahtumia. Katso ajankohtaiset tiedot ravintolan Facebook -sivuilta.

Bistro & Bar Potkuri on avoinna kesällä 2023: ke-to klo 12.00 – 19.00, pe klo 12.00 – 24.00 (keittiö sulkeutuu klo 20.00), la klo 12.00 – 02.00 (keittiö sulkeutuu klo 20.00) ja su klo 12.00 – 19.00. 

Osoite: Kalasatamantie 148, Klamila.

Pari bonuskohdetta: Ennen Kalasataman tielle kääntymistä on tarjolla kaksi pienenpää nähtävyyttä. Tinkasentieltä löytyy Pronssikautiset haudat sekä Pöylinuorelta 14 metriä korkea näköalatorni, jonka paikalla toimi talvi- ja jatkosodan aikana Klamilan ilmavalvonta-asema tunnuksella 53B7. Nykyisestä tornista on mainiot näkymät Klamilaan.