Hietaniemen kertomaa

Helsinki

Hietaniemen hautausmaa on yksi Suomen suurimmista hautausmaista. Sinne on haudattu yli 200 000 ihmistä. Toki hautausmaalla on ikääkin lähes 200 vuotta. Hietaniemen hautausmaa on perustettu vuonna 1829, kun silloinen Vanhan kirkkopuiston hautausmaa jäi pieneksi kaupungin väkiluvun kasvun johdosta. 

Hietaniemen hautausmaa jakaantuu viiteen alueeseen: Vanha alue, Uusi alue, Suomen Kaartin hautausmaa, Hietaniemen alue ja Uurnalehto. Tämän lisäksi hautausmaan vieressä on vuonna 1815 perustettu Helsingin ortodoksinen hautausmaa.

Muita Hietaniemen alueen hautausmaita ovat Vanha juutalainen hautausmaa, Helsingin islamilainen hautausmaa, Helsingin juutalainen hautausmaa, Pyhän Nikolauksen seurakunnan hautausmaa ja Taivallahden sotilashautausmaa, jotka ovat aivan Hietaniemen muurien ulkopuolella.

Hautausmaalle järjestetään usean eri toimijan vetäminä opaskäyntejä, joiden aikana pureudutaan erilaisiin teemoihin. Vierailin Hietaniemessä opastetulla kävelyllä jossa tutustuttiin 1,5h ajan maan merkkihenkilöiden viimeisiin leposijoihin.

Hietaniemen rauhassa

Opastettu kierros lähtee liikenteeseen Hietaniemen vanhan kappelin edestä. Kierroksen aikana ehdimme kiertää Vanhaa aluetta sekä Taiteilijamäkeä.

Kierroksen aikana pysähdyimme monen kuuluisan haudan ääressä, mutta monta myös jää pysähtymättä. Silmissä vilisee historiankirjoista tuttujen nimien sekamelska: Runeberg, Edelfelt, Mannerheim, Fazer, Jansson,… Taiteilijoiden, näyttelijöiden sekä mahtisukujen hautakivet ovat hyvin erilaisia ja erikokoisia, verrattuna tämän päivän hautakiviin. 

Taiteilijakukkulalle on haudattu 52 tiukan seulan läpäissyttä taiteilijaa. Mukana on näyttelijöitä kuten Leif Wager, Tarmo Manni ja Eeva-Kaarina Volanen, taidemaalareita kuten Akseli Gallen-Kallela, jonka hauta oli muuten ensimmäinen Taiteilijakukkulalla (vuonna 1943), ohjaajat Spede Pasanen ja Åke Lindman, muotoilija Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva sekä arkkitehti Alvar Aalto.

Myös Taitelijakukkulan hautakivet ilmentävät edesmennyttä monin tavoin; nähtävillä on mm. Kivinen haitari, Sibelius-monumentin putken palanen, kotiseudulta tuotuja kiviä, jne.  

Muutama nimi muiden joukossa

Alvar Aallon kanssa samaan hautaan on haudattu hänen kaksi puolisoaan – Aino ja Elissa Aalto. Aallon rakastama Välimeren kulttuuri ja valkoinen marmori on haudalla läsnä. Carraran marmori on sitä samaa surullisenkuuluisaa kiveä joka nyt korvataan jo toiseen kertaan Finlandia -talon ulkopinnasta.

Opas kertoo Elissasta hauskan tarinan: Elissan (os. Elsa-Kaisa Mäkiniemi) kerrotaan marssineen Aallon toimistoon ja kysyneen töitä. Alvar siihen, ettei voi palkata koska toimitossa ei ole yhtään tyhjää pöytää vapaana. Seuraavana päivä Elissa tuli toimistoon pöydän kera ja jäi sille tielle. Lue Aaltojen Paimion parantolasta lisää täältä.

Tapio Wirkkalan hautamuistomerkki on persoonallinen. Haudassa lepää myös hänen puolisoonsa Rut Brykiin, joka oli myös tunnettu taiteilija.

Mika Waltarin hautamuistomerkki on näkyvä, mutta pienehkö. Oppaan mukaan, Waltari kirjoitti hyvin todentuntuisia tarinoita Egyptistä, vaikka hän ei ollut koskaan siellä edes käynyt. 

Spede Pasasen hauta on kukkulan laella. Vuosituhannen alussa hauta kiinnosti kovasti ihmisiä, joka näkyi ympäristössä tallaantuneena polkuna. Nyt polku on lähes nurmettunut. 

Suomi-filmeistä tutun surusilmäisen Leif Wagerin ja hänen puolisonsa Eva Hemmingin haudalla on metallisia kaisloja. Hautamuistomerkin on suunnitellut heidän tyttärensä, jonka esimerkkinä oli perheelle rakas saari ja siellä heiluvat järviruot.

Hietaniemen hautausmaan suurin marmoriteos löytyy everstinna Aurora Karamzinin perhehaudalta. Tämä aikansa rikkain nainen, hyväntekijä (perusti mm. Diakonissalaitoksen) ja todellinen kaunotar eli viimeiset vuotensa Hakasalmen huvilassa Helsingissä. Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin teoksessa nousevat esiin Karamzinin kasvot, joiden yllä on enkeli ja alla surija. Teoksen muistokirjoitukset ovat ranskaksi. 

Taidemaalari Hugo Simbergin muistetaan Tampereen tuomiokirkosta löytyvästä Haavoittuneesta enkelistä sekä piruista, luurangoista ja enkeleistä. Kuoleman maalariksi kutsuttu Simberg menehtyi aivoverenvuotoon 44 vuoden iässä Ähtärissä.

Presidenttien viimeinen leposija

Tarinat seuraavat toisiaan ja hyvin selväksi tulee, että aikoinaan elämä on ollut hyvin rankkaa. Avioerot ja kuolemantapaukset ovat seuranneet toisiaan. Myös piirit ovat olleet hyvin pienet ja naimisiin on menty parhaiden ystävien sisarusten kanssa kuka enemmän ja kuka vähemmän onnekkaina. 

Hietaniemeen on haudattu itsenäisyytemme ajan presidentit Pehr Evind Svinhufvudia ja Kyösti Kalliota lukuun ottamatta. Presidenttien haudoille on helppo suunnistaa, sillä ne sijaitsevat lähellä Hietaniemen uutta kappelia ja sen kellotornia. Tällä kertaa kierroksemme ei yltänyt sinne asti.

Opastettujen retkien lisäksi, voit tehdä myös oman retken Hietaniemen hautausmaalle, lataamalla täältä kartan mukaasi.

Kiinnostuitko? Lue täältä lisää Helsingin hautausmaiden historiasta.