Mainos / kutsuvieras: Lippu ensi-iltaan saatu
Kuningatar Leena sai ensi-iltansa Riihimäen Teatterissa 15. lokakuuta. Esitys kertoo kuvitteellisen yhden hitin iskelmäkuningattaren elämästä ja valinnoista. Sanna Stellan ja Krisse Salminen tekevät kahdestaan yli kolmekymmentä roolia, ja lopputuloksena on hilpeä, paikoin surullinen ja sopivan roisi komedia, josta jää hyvä mieli.
Pohjimmiltaan Kuningatar Leena kertoo elämänvalinnoista: oikeista ja vääristä päätöksistä, sattumista, onnistumisista ja pettymyksistä – kaikista niistä hetkistä, joista kokonainen elämä vähitellen rakentuu. Tarinan keskiössä on kuvitteellinen iskelmäkuningatar Leena, joka toteuttaa unelmiaan tekemättä niistä sen suurempaa numeroa. Hän kulkee eteenpäin, tekee valintoja ja elää niiden seurausten kanssa.
Eikä päätöstä tehdessä aina tiedä, oliko valinta oikea vai väärä. Sen ymmärtää usein vasta paljon myöhemmin – jos silloinkaan.
Sanna Stellan ja Krisse Salminen ovat saumaton kaksikko
Esityksen suurin vahvuus on ehdottomasti sen näyttelijäkaksikko. Sanna Stellan ja Krisse Salminen tekevät illan aikana yli kolmekymmentä roolia, mutta määrä ei muodostu itseisarvoksi. Olennaisempaa on se, kuinka vaivattomasti kaksikko vaihtaa hahmosta toiseen.
Työskentely on saumatonta. Vaihdot onnistuvat hyvin, henkilöt erottuvat toisistaan ja näyttämöllä syntyy jatkuvasti tunne paljon kahta näyttelijää suuremmasta henkilöjoukosta.
Tässä ovat yksinkertaisesti ammattilaiset asialla.
Kun saman kauden aikana on nähnyt jo useamman kahden näyttelijän varaan rakennetun esityksen, formaatti itsessään ei enää jaksa yllättää. Kuningatar Leenassa se kuitenkin toimii, koska Stellan ja Salminen eivät tee roolien määrästä temppua. Hahmot palvelevat ennen kaikkea Leenan elämäntarinaa.
Huumori saa olla myös roisia
Kuningatar Leena ei ole erityisen sievistelevä esitys. Huumori on paikoin hyvinkin roisia ja nykyperspektiivistä katsottuna jopa yllättävän uskaliasta. Teksti liikkuu alueilla, joilla mieleen hiipii väistämättä ajatus siitä, millaisen vastaanoton aivan samanlainen materiaali saisi, jos kaksi miesnäyttelijää tekisi vastaavat vitsit naisista.
Meteli voisi olla huomattavasti suurempi.
Juuri tässä piilee kuitenkin myös osa esityksen viehätyksestä. Se ei jatkuvasti varo omaa huumoriaan tai pyri siloittelemaan kaikkea. Vitsit saavat olla rivoja, ihmiset epätäydellisiä ja elämä välillä hieman mautontakin.
Hilpeyden alla kulkee myös suru
Vaikka esitys naurattaa paljon, se ei ole pelkkää farssia. Leenan elämässä on myös menetyksiä, pettymyksiä ja tilanteita, joissa asiat eivät mene niin kuin niiden kuvitteli menevän. Huumorin rinnalla kulkee koko ajan pieni haikeus, joka tekee Leenan tarinasta aidosti elämänmakuisen.
Leenasta ei rakenneta suurta traagista sankaritarta eikä toisaalta pelkkää karikatyyriä. Hän on nainen, joka elää täysillä, tavoittelee haluamiaan asioita ja tekee matkalla sekä hyviä että huonoja päätöksiä. Elämä on kaikkea muuta kuin tavanomaista, mutta Leena itse suhtautuu sen käänteisiin hämmästyttävän mutkattomasti.
Minimaalinen lavastus jättää tilan näyttelijöille
Näyttämökuva on hyvin pelkistetty. Ratkaisu toimii, sillä suuren lavastuksen sijaan huomio pysyy Sannassa ja Kristassa ja heidän jatkuvasti vaihtuvissa hahmoissaan. Kun kaksi näyttelijää rakentaa koko maailman pitkälti oman ilmaisunsa varaan, ylimääräistä tavaraa ei oikeastaan tarvita.
Minimalismi myös korostaa sitä, kuinka pienillä eleillä uusi henkilö voi syntyä. Asento, ääni, ilme tai yksittäinen vaatekappale riittää vaihtamaan tilanteen kokonaan toiseksi.
Sopivan mittainen hyvän mielen esitys
Kuningatar Leena osaa myös lopettaa ajoissa. Esitys on sopivan mittainen eikä idea ehdi kulua loppuun, mikä tämänkaltaisessa nopeisiin hahmovaihdoksiin perustuvassa teoksessa on tärkeää. Lopputuloksena on hauska, paikoin yllättävän koskettava ja ennen kaikkea elämänmakuinen komedia.
Se kertoo naisesta, joka tarttuu elämäänsä rohkeasti, toteuttaa unelmiaan ja kulkee eteenpäin omalla tavallaan; välillä oikeaan, välillä väärään suuntaan. Ehkä juuri siinä on koko esityksen viehätys: elämä saa olla suuri, outo, rosoinen ja täynnä yllättäviä käänteitä ilman, että kaikkea tarvitsee selittää puhki.
Kuningatar Leena on syksyyn sopiva piristys, josta jää lämmin ja hyvä mieli!
Kuningatar Leena – Riihimäen Teatteri 15.10.–19.11.2026.
Työryhmä: Käsikirjoitus Sanna Stellan, ohjaus Olka Horila, sävellys Katja Lappi, pukusuunnittelu Henna Elomaa, maskeeraussuunnittelu Niko Sahlman, valosuunnittelu Sam Siltavuori, äänisuunnittelu Juho Suominen, lavastussuunnittelu ja -rakennus Sam Siltavuori, tarpeisto Janita Juvonen, Henna Elomaa, Ida Rantanen ja Salli Siivonen, tuotantoassistentti Janita Juvonen ja graafinen suunnittelu Nils Krogell.
Kesto: n. 2 h (arvio, sis. väliajan).
Liput: 42€ (peruslippu) / 39€ (eläk.) / 38€ (ryhmä) / 35 € (opiskelija, työtön)
Osoite: Riihimäen Teatteri, Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki.
Otsikkokuva: Nils Krogell.