*Mainos / Liput saatu: @visitkotkahamina @sunilan_aaltokodit
Hetken olo on kuin asuntomessuilla konsanaan. Ihmiset kulkevat kartat käsissään talolta toiselle, jonottavat ovilla ja kurkistelevat uteliaina sisään seuraavaan kotiin. Mitähän tuon oven takaa löytyy?
Tällä kertaa ei kuitenkaan ihastella uusimpia keittiötrendejä, porealtaita tai hulppeita terasseja. Teemana on Alvar Aalto, ja hänen kynästään syntynyt Sunilan tehdasyhdyskunta asuntoineen.
Kotkan Sunilassa järjestettävä Sunilan Aalto-kodit avaa yhden viikonlopun ajaksi ovia koteihin, joihin ei tavallisesti ole asiaa. Kyse on oikeista yksityiskodeista, joissa eletään edelleen aivan tavallista elämää.
Ja siinä piilee koko tapahtuman viehätys.
Tehdas, jonka ympärille syntyi kokonainen yhdyskunta
Sunilan tarina alkaa 1930-luvun puolivälissä, kun viisi metsäteollisuusyritystä päättää perustaa alueelle uuden sulfaattiselluloosatehtaan. Alvar Aalto saa tehtäväkseen suunnitella kokonaisuuden, ja vuonna 1936 hän laatii Sunilan tehdasyhdyskunnan asemakaavan.
Tehdas sijoittuu kallioiselle saarelle ja asuinalue mantereen puolelle mäntyjen ja kallioiden keskelle. Tehtaan rakentaminen alkaa vuonna 1936, asuinalueen vuotta myöhemmin ja selluntuotanto vuonna 1938.
Sunilasta muodostuu kokonaisuus, jossa rakennuksia ei asetella tiukkoihin kortteleihin, vaan maaston, valon, ilmansuuntien ja ympäröivän luonnon ehdoilla. Talot asettuvat viuhkamaisesti mäntykankaalle. Tarkoituksena on, että asuntoihin tulvii valoa ja ikkunoista avautuu maisema; myös silloin, kun kyseessä on tavallisen työntekijän koti.
Sunila ei siis ole pelkästään joukko asuntoja tehtaan kupeessa. Se oli kokonainen yhteisö. Tehdasyhtiö huolehti monista työntekijöidensä palveluista, ja alueelle rakennettiin muun muassa sauna- ja pesulatiloja, posti, kauppa ja koulu. Harrastus- ja urheilutoiminta oli vilkasta. Sunilan Sisu tunnettiin urheilusta, ja paikallisen soutujoukkueen miehet saavuttivat jopa olympiapronssia Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.
1950-luvun puolivälissä Sunila eli kukoistuskauttaan ja alueella asui noin 1 700 ihmistä. Melkoinen yhdyskunta siis.
Aalto näkyy paljon keittiön kaappia syvemmällä
Sunilan kiinnostavuus ei synny vain valkoisista funkistaloista. Aallon ajattelu ulottuu asuinalueen sijoittelusta rakennusten mittasuhteisiin ja asuntojen käytännöllisyyteen. Pienimpiinkin työläisasuntoihin suunnitellaan aikansa moderneja keittiö-, wc- ja parvekeratkaisuja.
Luonto ei puolestaan ole rakennuksille vain tausta, vaan olennainen osa kokonaisuutta. Männyt saivat jäädä pihoille, maaston muotoja kunnioitettiin ja maisema otettiin huomioon talojen sijoittelussa. Siksi tämänvuotisen tapahtuman teema Koteja ihmisen mittakaavassa 1937–1954 tuntuu erityisen osuvalta.
Ihmisen mittakaava näkyy tietenkin arkkitehtuurissa, mutta tapahtumassa se saa myös aivan toisenlaisen merkityksen.
Sillä jokainen ovensa avaava asunto on tänä päivänä jonkun koti.
Aaltoa, Ainoa ja tiskiharjoja
Toki kodeissa pääsee bongailemaan kaikkea sitä, mitä Aalto-kierrokselta ehkä odottaakin. On Alvar Aallon suunnittelemia Artekin huonekaluja, Aino Aallon lasiesineitä, vanhoja julisteita, valaisimia, pohjapiirustuksia ja harkittuja yksityiskohtia. Joissakin kodeissa Aalto-estetiikkaa vaalitaan määrätietoisesti, toisissa se kulkee luontevasti tämän päivän sisustuksen rinnalla.
Mutta vähintään yhtä kiinnostavia ovat tavallisen elämän merkit: Tiskiharjat. Kengät eteisessä. Vaatteet. Kodinkoneet ja elektroniikka. Kirjat ja käyttöesineet. Ja kukat.
Kukkia tuntuu olevan lähes kaikkialla; mikä sopii Sunilaan täydellisesti. Luonto kun oli mukana jo Aallon alkuperäisessä ajatuksessa. Samat korkeat hongat, joita alueella tänään katsellaan, kuuluvat maisemaan, jonka keskelle rakennukset aikanaan sijoitettiin.
Vanha arkkitehtuuri ei siis näyttäydy museona, vaan kehyksenä tämän päivän elämälle.
Mitähän tämän oven takana on?
Huomaan pian, että jokaisen uuden oven kohdalla vatsanpohjassa käy pieni utelias värinä: ”Mitähän juuri tämä koti pitää sisällään?”
Yhden oven takana vastaan tulee lähes museaalisen tarkasti vaalittu Aalto-maailma, toisessa perhe-elämä näkyy kaikkialla. Yhdessä huomio kiinnittyy alkuperäisiin yksityiskohtiin, toisessa siihen, kuinka vaivattomasti lähes 90 vuotta vanha asunto taipuu tämän päivän kodiksi.
Koteja ei ole yritetty puristaa samaan muottiin.
Ja hyvä niin.
Juuri niiden erilaisuus tekee kierroksesta kiinnostavan. Tapahtuman nimi voisi helposti johdatella ajattelemaan arkkitehtuurinäyttelyä, mutta todellisuudessa kyse on yhtä paljon ihmisistä ja asumisesta.
Sunilan Aalto-kodit järjestetään tänä vuonna jo neljättä kertaa, ja yksityiskotien ovet avautuvat kävijöille vain tämän yhden viikonlopun ajaksi. Tapahtuma on erittäin suosittu, ja tänä vuonna kiinnostusta lisää vielä aivan uusi merkkipaalu.
Nyt ollaan myös maailmanperintökohteessa
Kesällä 2026 Aalto Works hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Kokonaisuuteen kuuluu myös Sunilan tehtaan asuinalue. Eikä Sunilan mukanaoloa tarvitse alueella pitkään ihmetellä.
Täällä tehdas, asuminen ja luonto suunniteltiin yhdeksi kokonaisuudeksi jo lähes 90 vuotta sitten. Ajatus hyvästä asumisesta ei ole tarkoitettu ainoastaan tehtaan johtajalle, vaikka asuntojen koko ja taso toki heijastavat aikansa tehdasyhteisön hierarkiaa. Myös työläisille haluttiin valoa, ilmaa, toimivia koteja ja yhteys ympäröivään luontoon.
Ja siitä tämän vuoden teemassa lopulta on kyse: ”Koteja ihmisen mittakaavassa.”
Varaa Sunilalle koko päivä
Itse asuinalue on kompakti. Talolta toiselle kuljetaan jalan ja kodeista ehtii saada hyvän käsityksen muutamassa tunnissa. Mutta kiirettä en Sunilaan ottaisi mukaan.
Tapahtumaan kuuluu myös pop up -kirpputoreja, kahviloita ja muuta oheisohjelmaa. Välillä kannattaa yksinkertaisesti unohtaa kartta, nostaa katse rakennuksista korkeisiin mäntyihin ja antaa alueen tunnelman tehdä tehtävänsä.
Sillä vaikka Sunilaan tullaan katsomaan Alvar Aallon maailmaa, päivän jälkeen mieleen eivät lopulta jää vain kuuluisat nimet tai designklassikot. Mieleen jäävät kodit.
Aalto-kodissa voi viettää myös yön
Sunilaan ei tarvitse tulla vain päiväretkelle, sillä osassa Aalto-kodeista voi myös oikeasti yöpyä. Meidän tämänkertainen Sunila-elämyksemme jatkui vielä tapahtuman jälkeenkin, sillä vietimme yön Alvar Aallon suunnittelemassa Kivelässä, Lauri-kodissa.
Eikä Lauri ole ainoa vaihtoehto: Airbnb:stä ja alueen majoituspalveluista löytyy useita Aallon suunnittelemiin rakennuksiin tehtyjä majoitusasuntoja muun muassa Kivelästä, Päivölästä, Honkalasta ja Mäntylästä.
Kahden päivän ajan Aalto-koteihin voi siis kurkistaa; mutta halutessaan niiden arkea voi kokeilla vähän pidempäänkin. Ja mikäpä olisi parempi päätös Aalto-päivälle kuin sulkea illalla “oman” Aalto-kodin ovi perässään.
Lue myös aiemmasta vierailustani Sunilassa.
