Selamat Datang to KL!

Kuala Lumpur, Malesia 

Vietimme vuoden 2015 hiihtoloman hieman vähemmän lumisessa paikassa nimittäin Kuala Lumpurissa. Matkustimme sinne Turkish Airlinella samaan aikaan kun kyseinen lentoyhtiö sai vessan peiliin kirjoitettuja ”uhkauksia” (Iltasanomien juttu aiheesta). Itse lento meni mainiosti ja palvelu oli erittäin hyvää. Suurimman vaikutuksen teki kokki, joka oli matkustajia vastassa jo ovella. Myös alkudrinkiksi economyluokkaan tarjottu vastapuristettu sitruunamehu minttutwistillä teki vaikutuksen.

Lisäksi jokaiselle oli jaettu istuimelle kaikki lennon aikana tarvittava materiaali, kuulokkeista tyynyyn ja toilettipakettiin. Vielä kun heidän viihdejärjestelmästään löytyi suomalaista musiikkia kuten Reckless Lovea ja Santa Cruzia, voiko toivoa enää enempää. Ai niin, myös turistiluokassa jaetaan menu, josta voi valita ruokansa kahdesta eri vaihtoehdosta. En siis yhtään ihmettele, miksi yhtiö on valittu omassa kokoluokassaan useana vuotena peräkkäin parhaaksi lentoyhtiöksi Euroopassa.

Kuala Lumpurissa maahanmuuttotiskillä jono kului todella hitaasti. Viranomaiset olivat hyvin tarkkoja, eikä maahan pääsy näyttänyt olevan läpihuutojuttu. Lopulta pääsimme virallisesti maahan ja matka hotellille saattoi alkaa. Hyppäsimme laukkuinemme KLIA Ekspres-junaan, joka vei kaupungin rautatieasemalle. Juna oli hyvin moderni ja tv-ruuduista saatoimme saada jo ensimmäiset turisti-infot sekä seurata länsimaalaisia musiikkivideoita. Vaihdoimme suurella KL Sentral juna-asemalla pienempää KL monotrailiin, joka pyörii kaupungissa puiden yläpuolella ympyräradalla. Juna oli hyvin täysi ja tässä vaiheessa ilmankosteus täytti meidät, joten hikoilimme kuin pikkupossut. Näissä maissa missä kosteus on tätä luokkaa, ensimmäiset pari päivää on ”hieman” tukalia, ennen kuin kroppa tottuu uuteen ilmastoon.

Kaupunki vaikutti mielenkiintoiselta, isoja pilvenpiirtäjiä ja vanhaa, eri aikakausilta olevia rakennuksia sekaisin. Sekä paljon ihmisiä ja mopoja. Jäimme trailistä pois ja raahasimme laukkujamme muutaman kadunvälin ennen kuin löysimme huoneistohotellimme. Olimme varanneet booking.comista kahden makuuhuoneen huoneiston ja vaalea, siisti huoneisto sijaitsi talon 25. kerroksessa. Näkymät olivat huikeat. Parasta kuitenkin oli, että huoneistossa oli pesukone ja kuivuri, joten matkaan ei tarvinnut ottaa niin paljon vaatteita (vaihtopaitoja), kuin normaalisti olisi otettu. Hotelli oli myös kivenheiton päässä Suria KLCC:stä (suuri ostoskeskus) sekä Kuala Lumpurin päänähtävyydestä 452 metriä korkeista Petronas Twin Towers-torneista (opas).

Hetken lepäämisen jälkeen lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Marssimme suoraan ostarille ja sen ylimmästä kerroksesta löytyikin iso ruokailualue, josta oli mahdollista saada paikallista ruokaa suoraan wokissa pyöritettynä (opas). McDonald`sia tai muita länsimaalaisia ketjuja ei tästä kerroksesta löytynyt. Joten paistettua nuudelia ja kanaa soijakastikkeessa lautaselle ja ääntä kohti. Nam! Ostarilta ulos tullessa, kävimme katsomassa Petronas tornit iltavalaistuksessaan, ovat kyllä huikeita!

Hotellissamme oli uima-allas, itse asiassa kaksi ja syönnin jälkeen, pimeän laskeutuessa kävimme lillumassa linnun maidon lämpöisessä altaassa. Olo oli todella outo, Suomessa kun oli täysi talvi lähtiessämme ja nyt uiskentelimme lähes tyhjässä infinity uima-altaassa keskelle Kuala Lumpuria. Nämä on niitä hetkiä, jolloin on hieraistava silmiään kerran jos toisenkin. Kyllä olemme niin etuoikeutettuja!  Pääsemme lähtemään, jos vain raha- ja työpaikan lomatilanne sen sallivat, valtio ei rajoita menemisiämme ja meillä on yksi parhaista passeista maailmassa.

Seuraava aamu nousi yhtä aurinkoisena kuin edellinen päiväkin oli ollut ja vilkkaana. Kävimme ostarilla uudestaan, enemmän levänneenä ja huomiokykyisempänä. Siellä pääsisi kyllä rahoistaan, oli jokaiselle jotakin, monessa eri kerroksessa. Niin aasialaisia- kuin länsimaalaisia vaatemerkkejä.  Ostimme vastapuristettua mehua mukaamme ja kiersimme ostarin ulkopuolella olevalle suihkualtaalle. Altaan yhteydessä on puisto, joka tuntui olevan niin paikallisten kuin turistienkin suosiossa.

Ja jotta kaikki mahtava tulisi heti koettua, hyppäsimme monotrailiin, joka vei meidän takaisin KL Sentraaliin. Siellä hyppäsimme KTM Komuter junaan joka vei meidät 13 kilometrin päähän Batu-luolille (junaopas). Junavaunu oli lähes tyhjä päästessämme perille. Asemalta on lyhyt kävelymatka itse nähtävyydelle. Jo asemalla, maassa istuvat myyjät, myivät lakanoidensa päällä kaikenlaista turisteille suunnattua tavaraa niin auringossa paahtuneista Colapulloista Nessuihin sekä erilaisiin Hindu-jumalien kuviin.

Vastaan tuli lähes välittömästi apinoita, joille turistit heittelivät hedelmiä syötäväksi. Kivan näköisiä ja erittäin vilkkaita karvakavereita. Kävimme katsomassa paria temppeliä ennen kuin saavuimme päänähtävyyteen eli Batu-luolille (Batu-caves). Luolille johtaa 272 rappusta ja portaita vartioi kultaisella maalilla päällystetty, jumalattoman kokoinen Hindu-jumala.

Alkoi mieletön kiipeäminen, kun ottaa huomioon ilmankosteuden ja lähes 30 asteen lämmön. Portaat ovat myös ergonomisesti hieman oudot, meidän vartaloille. Mutta ylös päästiin. Pääluolan sisällä on vanha hindulainen temppeli, joka sinänsä ei ole kovin erikoinen. Toisessa luolassa taasen on mahdollista osallistua vedettyyn kiertokäyntiin, jossa esitellään englantia taitavan oppaan johdolla niin Malesian kuin luolienkin historiaa. Läpi käydään myös erilaisia luolien eläimiä ja kasveja, kuten lepakoita, erilaisia matoja ja etanoita. Tämä oli hyvin mielenkiintoista kun ottaa huomioon, että kuljimme luolassa pimeaässä taskulamppujen kanssa ja rakennuskypärät päässä mahdollisten kivien putoamisen vuoksi. Kaiken kaikkiaan luolat ovat vierailemisen arvoinen paikka.

Tutustumisen arvoinen paikka on myös seuraavana päivänä käymämme Sultan Abdul Samad Building ja talon ympäristö Merdeka Square. Sultanin talo on aikoinaan rakennettu 1897 Brittihallinnon käyttöön (opas). Isolla aukiolla on hyvin läsnä siirtomaa-ajan suuruus. Merdeka aukion laidalla on myös Kuala Lumpur City Callery, jossa voi tutustua Kuala Lumpurin historiaan lähinnä kuvien ja videoiden avustamana (City gallery). Kannattaa poiketa puiston laidalla vanhaan Royal Selangor Clubiin, josta saa Gin ´n Tonicia. Malaria ehkäisyyn siis… 😉

Aika lähellä Merdeka Squareta on vuonna 1888 rakennettu Central Market (opas). Tarjolla on ruokaa, malesialaisia käsitöitä, matkamuistoja kuten magneetteja. Nyt kun olet tänne asti kävellyt, aivan vieressä on myös Petaling Street, Kuala Lumpurin aito Chinatown (opas). Tarjolla on lähes kaikkea yrteistä vaatteisiin ja ruoasta elektroniikkaan. Kannattaa varautua ryysikseen, meteliin ja armottomaan tinkimiseen.

Mikäli ostokset kiinnostavat, kannattaa suunnata askeleensa paikallisten suosimaan SOGO tavarataloon. Tavaratalon ohimenevällä Jalan Tuanku Abdul Rahman-kadulla on myös kilometritolkulla pieniä liikkeitä. Esimerkiksi kangaskauppoja, joissa kankaiden hinnat ovat vain murto-osan kotimaan hinnoista. Vaatteiden osalta haaste tulee malesialaisten kokoluokituksesta. He ovat hyvin pieniä ja heidän isommatkin koot, eivät vastaa meidän kokoja millään muodolla. Osassa pieniä liikkeitä, ei ole sovituskoppeja, joten mennään aika lailla mututuntumalla.

Liikkuminen Kuala Lumpurissa on helppoa, halpaa ja turvallista. Kertaakaan matkan aikana ei tullut turvaton olo, vaikka kuljimme myös pimeään aikaan ja meillä oli koko perhe mukana. Kaupungissa liikkuu KL monotrailin lisäksi busseja ja metrolinjoja, mm. metrovuorot kulkevat muutaman minuutin välein.

Siirryimme muutamaksi päiväksi ennen kotiin lähtöä Cyperjayaan, Selangoriin jossa nautimme olostamme Cyperview Hotel & Spassa (hotellin sivut). Aivan ihana hotelli! Tosin meillä oli hieman ongelmia huoneen kanssa: 1. huone ei ollut sitä mitä oli varattu, 2. huoneessa ei toiminut ilmastointi ja lopulta 3. huoneen saatuamme (ja hotellin upgreidattua meidät) olimme tyytyväisiä. 😉

Jossain on sanottu, että suomalaiset tyytyvät vähään, eivätkä ihan helposti mene selvistäkään epäkohdista motkottamaan respaan. Mitä enemmän matkustetaan, sitä helpommin tulee epäkohdista sanottua ja yleensä, epäkohdat kuten rikkinäinen ilmastointi, eivät ole hotellin puolelta tahallista.

Selangorissa on paljon hieman paremman tason hotelleja ja tietenkin hotelleissa asukkaille palveluita. Muuta näkemistä löytyy hotellialueiden ulkopuolelta mm. Iso ostoskeskus, Kuala Lumpurin hallintorakennuksia sekä Malesian suurin kasvitieteellinen puutarha Putrajaya Botanical Garden (puutarhan sivut). Vuokrasimme puistosta maastopyörät ja hurauttelimme pitkin poikin kaunista puistoa. Hyvin antoisa paikka, vaikka ei olisikaan varsinainen hortonomi. Puutarhassa menee helposti päivä.  Paikalliset järjestävät puistossa juhliaan, urheilevat ja viettävät aikaa puiden varjoissa.

Hiihtolomaviikkomme hurahti ohi liian nopeasti. Paljon jäi näkemättä ja kokematta. Ping tulevat unelmasuunnitelmat: matkalle Malesiaan vähintään kolmeksi viikoksi ja silloin reissataan koko maan halki rannikolta rannikolle!