Suomen kauneimmat kirkot

Suomen kauneimmat kirkot

Ei ole Suomessa niin pientä kylää, ettei sieltä löytyisi pientä tai isompaa kirkkoa. Matkaillessa ympäri Suomenmaata tuli mieleen, että kuinka moni meistä käy kyllä ulkomailla katsomassa kirkkoja ja kappeleita, mutta kotimaassa kirkot jäävät käymättä?

Laitoin raflaavasti otsikoksi Suomen kauneimmat kirkot, jotta myös sinä klikkaisit juttua ja se onnistui. Esittelen jutussa matkan varrelta kameraani ikuistetut kuusi kirkkoa, jotka ovat omalla ainutlaatuisella tavallaan hienoja tai vain erikoisia rakennuksia usean eri vuosisadan ajalta.

Taivassalon kirkko

Taivassalon Kirkkosaaresta löytyy kuvauksellinen keskiaikainen harmaakivikirkko. Tutkimusten mukaan Pyhän Ristin kirkko olisi rakennettu 1300-luvulla. Kirkko on säilynyt keskiaikaisessa asussaan, tosin alttarikaappi sekä viisi puuveistosta on lahjoitettu Kansallismuseolle. 1300-luvulta on säilynyt myös krusifiksi, joka muuten on yksi Suomen kansallisaarteista.

Seiniltä löytyy kalkkimaalauksia, joista varhaisimmat ovat 1400-luvulta. Taivassalon kirkko olikin ensimmäisiä kirkkoja Suomessa, jonka kaikki sisäpinnat on kuvallisesti maalattu.

Kirkon kellotapuli on uudempaa tekoa vuodelta 1679.

Jos Taivassalon kirkkoa katselee oikein tarkasti, voi huomata aikamoisen yhtäläisyyden Turun Tuomiokirkon kanssa. Esimerkiksi molemmissa kirkoissa on länsipäädyissä kaksoisikkunat sekä läpikäytävät harmaakiviset asehuoneet. Tietenkin Taivassalon kirkko on paljon pienempi, mutta samalla astetta sympaattisempi kuin Turun Tuomiokirkko.

Hiittisten kirkko

Kemiönsaaren Hiittisistä, Rosalan saaresta löytyy Andreaksen kirkko. Nimensä kirkko sai sen hetkisen Kemiön kirkkoherran mukaan. Kirkko edustaa puisia saaristolaiskirkkoja parhaimmillaan. Ei uskoisi, että rakennus on rakennettu jo vuonna 1686.

Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1752. Kirkon esikuvana toimivat silloiset Tukholman ristikirkot.

Kemiön kirkko

Vanhoista kivikirkoista on seuraavana esittelyvuorossa Kemiön kirkko, eli Pyhän Andreaksen kirkon.

Varmaa tietoa kirkon rakentamisvuodesta ei ole, mutta sen arvellaan valmistuneen vuonna 1469. Kyseisellä paikalla tiedetään puisen kirkon sijainneen jo ennen kivistä rakennusta. Kaivauksissa onkin löytynyt kolikoita 1300-luvulta.

Kemiön kirkon historiaan kuuluu useat tulipalot, ja yhden palon jälkeen rakennettiin kirkon kellotorni vuonna 1788. Vanha palosta selvinnyt kellotapuli muutettiin tuolloin ruumishuoneeksi. Kirkosta löytyy valtava ja samalla hieno holvikatto, ja voin vain kuvitella miten pieneltä aikalaisen ihmisen on täytynyt tuntea olonsa tässä kirkossa.

Kerimäen kirkko

Seuraavaksi menemme sisämaahan ja Kerimäelle. Esittelyvuorossa on niin Suomen kuin maailman suurin puukirkko Kerimäeltä. Kirkko valmistui vuonna 1847. Rakennuksen koosta kertoo se, että kirkkoon mahtuu 5000 henkilöä samanaikaisesti. Väitetään, että rakennusvaiheessa olisi mitat mennyt hieman sekaisin ja kun piti tehdä kyynärän kokoista niin se sekoittuikin metriin.

Todellisuudessa sen hetkinen Kerimäen kirkkoherra oli päättänyt, että kirkkoon on mahduttava puolet hänen seurakunnastaan (sen hetkisen seurakunnan koko oli 12 000 henkeä). Tähän ei aivan päästy, mutta iso pytinki saatiin kuitenkin aikaiseksi.

Viereinen 42 metrinen kellotapuli on valmistunut samanaikaisesti kirkon kanssa.

Hattuvaaran Tsasouna

Viimeiset jutussa esiintyvät kirkolliset rakennukset löytyvät Pohjois-Karjalasta. Samalla vaihdetaan myös kirkkokuntaa.

Esittelyssä olevat tsasounat eivät varsinaisesti ole kirkkoja, koska niiden ortodoksisen perinteen mukaan alttaripöydän alta ei löydy pyhäinjäännöksiä. Kyseiset rakennukset toimivat kappeleina tai rukoushuoneina.

Hattuvaaran kylästä löytyy Suomen vanhin karjalaista arkkitehtuuria edustava ortodoksinen kyläkappeli. Tsasouna on rakennettu vuonna 1792, tosin paikallisten mukaan tsasouna on ollut siellä aina.

Kyläkappeli on pieni, mutta lisätilaa löytyy ulkoa. Vierestä löytyy pieni hirsinen aitta sekä runolaulaja Arhippa Buruskaisen muistokivi.

Saarivaaran Tsasouna

Viimeisenä esittelyvuorossa on nuorin blogijutun rakennuksista, vuonna 1976 käyttöön vihitty Saarivaaran Tsasouna. Tämä rakennus näyttää muihin esittelyssä oleviin rakennuksiin verrattuna vanhimmilta, tosin sen esikuva onkin luovutetun Karjalan puolelle jäänyt Tolvajärven tsasouna. Niin se ulkonäkö voi pettää.

Tiesitkö, että tsasouna on venäjänkielinen sana ja merkitsee hetkeä? Aiemmin kylän vanhimmat pitivät tällaisia kirkkohetkiä rukoushuoneissa, koska papit pääsivät välimatkojen vuoksi harvoin käymään kylissä. Saarivaaran Tsasouna löytyy Joensuun alueelta Pirttivaaratien varresta.

Mitä tykkäsit? Onko lähistölläsi jokin aivan erityinen kirkkorakennus tai rukoushuone, jonka haluaisit listaan mukaan? Jos on, ilmianna kirkkosi!

Lue myös:

Suomen vanhin matkailureitti – Seitsemän kirkon reitti

Hämeen taivaalliset taukopaikat – kolme keskiaikaista kirkkoa