Vanhan Vaasan museo, Vaasa
Kesälomalla on mukava pistäytyä museoissa hieman ”sivistämässä” itseään. Yksi vain kesäaikaan avoinna olevista museoista on Wasastjernan talo Vanhassa Vaasassa.
Tulipalo säästi talon
Wasastjernan talon rakennutti vuosina 1780 – 1781 Vaasan vaurain porvari; laivanvarustaja, kauppias ja valtiopäivämies Abraham Falander, joka aateloitiin vuonna 1808 nimellä Wasastjerna. Aikanaan rakennus oli kaupungin ainoa yksityinen kivitalo. Wasastjernan talo on myös ainoa yksityinen kivitalo Vaasan vuoden 1852 suuresta palosta selvinneistä rakennuksista.
Wasastjernan kuoleman jälkeen taloa vuokrattiin asuntona ja 1840-luvulla mm. Vaasan kymnaasi ja Vaasan säästöpankki toimivat talossa. 1900-luvun alussa rakennus oli Vaasan Vanhan Apteekin käytössä. Vaasan palon 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1952 talo avattiin yleisölle museona.
Nykyisin myös Falanderin talona tunnettu rakennus toimii Vanhan Vaasan museona. Talo on sisustettu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alkupuoliskon porvariskodiksi. Sisustukseen on käytetty Vaasan palosta vuonna 1852 säilyneitä esineitä. Suurin osa huonekaluista ja esineistä on kuulunut Vanhassa Vaasassa asuneille porvarisperheille.
Wasastjernan talossa ovat vierailleet mm. Ruotsin kuninkaat Kustaa IV Aadolf ja Kaarle XIV Kustaa sekä Venäjän tsaari Aleksanteri I, joka kertoneen jälkipolville niin talon kuin sen isäntäperheen merkityksestä silloisessa yhteiskunnassa.
Rakennuksen pihapiiristä löytyy lisäksi Ylistarosta siirretty Loukon tupa, joka oli vauraan pohjalaisen maakauppiaan asunto 1600 – 1700 -lukujen taitteessa. Tuvasta, kamarista ja porstuasta koostuva rakennus säästyi Isonvihan hävitykseltä, jolloin monet maaseudun puutalot poltettiin. Syyksi kerrotaan, että talon isäntä tarjosi venäläisille viinaa, jolloin he vastavuoroisesti jättivät talon rauhaan.
Navetta- ja tallirakennus sekä pihan toisella puolella oleva pitkä varastorakennus on siirretty museoalueelle Kirkkopuistikolta uudesta Vaasasta.
Vanhan Vaasan museoon on vapaa pääsy.
Museo on avoinna: 1.6. – 31.8.2018 tiistaista – sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00, maanantaisin museo on suljettu.
Osoite: Kauppiaankatu 10, 65380, Vanha Vaasa.
Ylväs kivitalo näkyy kauas
Valkoinen kivitalo hohkaa iltapäiväauringon kanssa. Saavumme poikkeuksellisesti museon pihaan takakautta. Haka on avoinna ja kuljemme nurmikentän poikki rakennukselle kuin kartanolle konsanaan. Toisaalta ei Wasastjernan talo kartanoille häviä, ei suinkaan. Rakennuksessa on kaksi asuinkerrosta ja kaksi holvattua varasto- ja kellarikerrosta. Talossa on kokoa ja näköä, ja rakennus on varmasti ollut puutalovoittoisessa Vaasassa erittäin kallis rakennusprojekti.
Astumme sisään alakerrokseen. Täällä on pieni myymälä, kahvila sekä henkilökuntaa neuvomassa kuinka museossa kannattaa edetä. Meille annetaan nippu A4:a museo-oppaaksi. En ole vähään aikaan ollutkaan näin perinteisessä museossa. 🙂
Alakerrasta löytyy myös julkinen wc sekä historiakammio. Kammion keskellä on pienoismalli, joka esittää Vaasaa juuri ennen vuoden 1852 paloa. Täältä löytyy myös pieni maininta Isontalon Antista ja Rannanjärvestä heidän kahleidensa muodossa. On ollut aika järeää tavaraa!
Saavumme ensimmäiseen varsinaiseen näyttelykerrokseen ja samalla museon helmenä tunnettuun Falanderin saliin, joka oli toinen kivitalon kahdesta suuresta huoneesta ja jossa on kiinteä sisustus.
Ovet, ikkunat ja kattolistakuvioinnit ovat myöhäisklassista tyyliä, kun taas kakluuni ja seinävärit ovat aiempaa tyyliä vuoden 1800 tienoilta. Kaupungin edustavin kauppias Abraham Falander otti täällä vastaan kuningas Kustaa IV Aadolfin vuonna 1802.
Falanderin salin vierestä löytyy laivanvarustajan konttori. Merenkulku oli vuosisatojen ajan Pohjanmaan rannikkoseudun elinehto. Museosta löytyvä konttori on omistettu merenkulun historialle ja esillä onkin kompasseja, piippuja ja lastilistoja.
Falanderin salista pääsee myös Biedermeier-huoneeseen. Salonkia koristaa Biedermeier-tyylinen sohvaryhmä, joka kuului Wasastjerna-Hägglundin perheelle. Seiniä koristavat kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin sekä Suomen ensimmäisenä arkkipiispana toiminut Jacob Tengström. Molemmat opiskelivat aikoinaan Vanhassa Vaasassa sijainneessa triviaalikoulussa.
Kummituksia!
Rakennuksessa on sijainnut aina 1970-luvulle saakka postikonttori. Ja niin sijaitsee nytkin tosin museon muodossa. Postihuone on omistettu Suomen ja Vaasan postihistorialle. Ensimmäisen postikonttorinsa Vaasa nimittäin sai jo vuonna 1644. Nähtävillä on mm. nahkainen laukku, postitorvi sekä miekka.
Postikonttorissa kuulen myös ensimmäisen kummitusjutun. Wasastjernan talossa nimittäin on hyvin vireä henkimaailma, rakennuksessa vaeltaa peräti kolme tunnistettua kummitusta. Tämä kuulemani juttu ei tosin liity yhteenkään heistä. Kerrotaan, että muutamia vuosikymmeniä sitten rakennuksessa olisi aloittanut nuori kesäopas joka ensimmäisellä työviikollaan availi ovia ja katsoi, että paikat olivat aamun alkajaiseksi kunnossa.
Tällä reissullaan hän päätyi postikonttoriin ja näki kuinka vanhoihin vaatteisiin pukeutunut mieshenkilö seisoi keskellä konttoria. Molemmat jäykistyivät paikoilleen, kunnes mies lähti kiiruhtaen pois – suoraan seinän läpi! Epäillään, että joltakin postimestarilta on jäänyt työt kesken ja hän näin jatkaa työskentelyään Wasastjernan talossa. Mitä sitten tapahtui kesäoppaalle? Tarinan mukaan hän otti välittömästi lopputilin, eikä ole Wasastjernan taloon enää jalallaan astunut…
*Jos kummitukset kiinnostaa, katsopa lisätietoa täältä!
Historiallisia saleja
Toisessa näyttelykerroksessa esitellään Ruotsin vallan aikaa. Huoneet on sisustettu 1700-luvun tyyliin, jossa Kustaa III:n mukaan nimitetty kustavilainen tyyli on etusijalla.
Ruokasalissa Abraham Falander kestitsi kuningas Kustaa IV Aadolfin seurueineen 19.7.1802, kuninkaan vieraillessa Pohjanmaalla. Tänä päivänä salissa on mallinukkeja, joiden päällä komeilee historiallisten vaatteiden kopioita.
Sivuhuone on sisustettu nuorten neitosten makuukamariksi sivustavedettävine sänkyineen ja piianpeileineen. Samanlaisiin huoneisiin naimattomat neidot muuttivat kesäkaudeksi asumaan.
Kerroksessa on myös kaksi huonetta, joista toinen on sisustettu Malanderin suvun huonekaluilla kuten Vaasan raatihuoneella seisseellä kaappikellolla. Ja toinen huoneista on nimetty Hallstéinin saliksi. Kyseessä on vaasalaissuku, joka liittyy olennaisesti kaupungin historiaan.
Kierros päättyy Grönvikin huoneeseen, jossa on esillä erilaisia keraamisia ja lasisia tuotteita. Huone on omistettu pohjalaiselle lasiteollisuudelle. Vitriineissä nähtävillä olevat saviset ja Saksasta tuodut leikkimökit ovat ainutlaatuisia. En ole nähnyt missään vastaavia.
Wasastjernan talo on mukava koko perheen vierailukohde, oli ulkona sitten hellettä ja sadekeli. Museo on vanhanaikaisuudessaan varsin piristävä kokemus, digitaalisia palveluita ja kosketusnäytöllisiä härpäkkeitä tarjoavien museoiden rinnalla.
*Lue myös: Wanhan Vaasan uumenissa
