Teatteri Vanha Juko, Lahti
*Pääsylippu teatteriin saatu
Elämme aikaa, jolloin vastakkainasettelu ja epätasa-arvo ovat jälleen vahvasti esillä yhteiskunnassa. Teatteri Vanha Juko tarttuu teemoihin voimakkaasti esityksessään Veriruusut, joka palauttaa mieliimme Suomen sisällissodan traagiset tapahtumat. Sisällissota, joka vaati 36 640 ihmisen hengen – taistelukentillä, teloituksissa ja vankileireillä – muistuttaa ajasta, jota emme toivo enää kokevamme.
Juoni lyhyesti
Viisitoistavuotias Sigrid on juuri saanut kansakoulunsa päätökseen ja käynyt rippikoulun. Isänsä suosituksesta hän hakee töitä paperitehtaalta ja pääsee siellä aputytöksi. Tehtaalla Sigrid tutustuu iloiseen Marttaan ja muihin tehtaantyöläisiin, mutta myös elämän raadollisuuteen.
Kaikki kuitenkin muuttuu äkillisesti, kun tehdas suljetaan ja punakaarti ottaa kylän hallintaansa. Vallankumouksen myötä myös nuoret naiset alkavat vaatia itselleen täysiä oikeuksia ja tasa-arvoista asemaa. He perustavat naiskaartin, johon Sigrid, Martta ja heidän ystävänsä liittyvät innostuneina. Historiallisten tapahtumien pyörteet vievät nuoret naiset keskelle sisällissotaa ja sen surullisia käänteitä.
Veriruusut on ennen kaikkea kertomus ystävyydestä ja rakkaudesta epätoivoisissa oloissa, vuoden 1918 traagisten tapahtumien keskellä.
Esitys pohjautuu Anneli Kannon Veriruusut-romaanin Valkeakosken ja Lahden tapahtumiin.
Näytelmän on sovittanut ja ohjannut Esa-Matti Smolander.
”Iloinen ja hyvä se ihmisen olla pitää”
Jo esityksen alku on dramaattinen, koko teatterisali on hiljainen ja pimeä. Vähitellen pimeydestä alkaa kantautua vaimeita pianon säveliä, jotka voimistuvat ja muotoutuvat ensimmäiseksi kappaleeksi, samalla kun kasvavassa valossa esiin nousee niin piano kuin näyttelijätkin.
Antti Haikon tekemä valosuunnittelu on tehty pieteetillä. Varsinkin taistelukohtausten stobovalot luovat katsojien eteen varsin realistisen tuntuisen taistelukentän. Esityksessä käytetäänkin voimakkaita välkkyviä valoja, teatterisavua ja kovia ääniä lähes koko esityksen ajan.
Veriruusut esitetään Ola Blickin suunnittelemissa jyhkeissä, puisissa lavasteissa. Näyttämöllä on poikkeuksellisen paljon geometrisia elementtejä suorakaiteen, kuutioiden ja neliöiden muodossa. Esityksen myötä myös lavasteet elävät. Lavasteiden värit ovat himmeitä, kirkasta keltaista lukuunottamatta. Näyttämön etualalla on vaahtomuoviallas, joka ilmentää teoksen edetessä luontoa, kuten koskea, lunta tai metsää.
Valtaosa kohtauksista tapahtuu Valkeakoskella tai Pirkanmaan alueella kirjojensa tavoin. Entisenä tamperelaisena näyttelijöiden Tampereen murteella puhuminen ihastutti, mutta myös kauhistutti.
Veriruusujen molemmat näytökset ovat näyttelijöiltä vahvaa tulkintaa. Jälkimmäiseen osaan kumuloituu tunnearsenaali, joka on vertaansa vailla. Katsoja kokee roolihahmojen myötä epätoivoa, pettymystä kuin suruakin.
Näyttelijätyö on upeaa katsottavaa, erittäin fyysistä ja välillä suorastaan raivokasta, mutta ei yliampuvaa. Jokainen näyttelijä esittää useampaa hahmoa, mikä aluksi voi koetella katsojan tarkkaavaisuutta, mutta kun roolit tulevat tutuiksi, katsomiskokemus selkeytyy.
Näyttelijöiden Suvi Blickin, Minja Kosken ja Annika Hartikan henkilöhahmot ovat toisiaan täydentäviä, hienosti yhteen hiileen puhaltavia ja ääninä sulokkaita.
Näyttelijä-lavastaja Ola Blick valloittaa ujona Marttina sekä Sulona, joka mielipuolisena tuikkaa koko Lempäälän tuleen.
Matti Pajulahden esittämä kirkkoherra on hyvin surrealistinen hahmo. Kirkkokohtaus on kuin elävöitetty Dalin maalaus. Pajulahti onnistuu hahmoissaan myös inhottavana työnjohtaja Forsströminä sekä leppoisana upseeri Kallena. Näyttelijänä Pajulahden kehonkieli on vertaansa vailla!
Punakaartilaisen Hiljan monen minuutin pituinen monologi pusertaa rintaa ja saa usean katsojan kasvoille kyyneleet valumaan. Upeaa Maria Nissi! Esityksessä Nissin roolihahmot onnistuvat poikkeuksetta, kuten Sigridin äkkijyrkkänä äitinä sekä Martan lempeänä Anton -toverisulhasena.
Veriruusut onnistuu herättämään ajatuksia, välittämään vahvoja tunteita ja puhuttelemaan yleisöään. Veriruusut onkin yksi dramaattisimmista esityksistä, jonka olen nähnyt.
Veriruusut Teatteri Vanhassa Jukossa 15.11.2024 saakka.
Näyttämöllä: Ola Blick, Suvi Blick, Annika Hartikka, Minja Koski, Maria Nissi ja Matti Pajulahti.
Liput 32 / 27 / 18 €. Esityksen kesto on 2 t 40 min. väliaikoineen.
Osoite: Teatteri Vanha Juko, Rautatienkatu 13, Lahti.
*Otsikkokuva: Antti Sepponen / Teatteri Vanha Juko
Tämä voisikin olla itselleni kiinnostava esitys. Vuoden 1918 tapahtumat kiinnostavat nimittäin itseäni kovasti. Niin ikään, kiinnostusta lisää se, että tämä on omassa kotikaupungissani.
Kiitos Mikko! Mitä vielä odotat? Varaa liput Veriruusut -näytökseen. 🙂