Mystras: Bysantin, frankkien ja ottomaanien jäljillä

Mystras, Kreikka

Peloponnesoksen sydämessä, muutaman kilometrin päässä Spartasta, nykyisestä Spartista, lepää Mystras. Mystras oli Bysantin valtakunnan viimeisiä merkittäviä kulttuurin ja vallan keskuksia ennen sen katoamista historian hämärään.

Nykyään tämä vaikuttava rauniokaupunki on UNESCO:n maailmanperintökohde, joka tunnetaan poikkeuksellisen hyvin säilyneistä bysanttilaisista kirkoistaan, luostareistaan ja palatsistaan.

Historiaa pähkinänkuoressa

Mystraksen historia alkaa vuodesta 1249, kun frankkiprinssi William of Villehardouin rakennutti kukkulalle linnoituksen hallitakseen Spartaa. Pian alue siirtyi bysanttilaisten haltuun ja nousi Morean despotaattina kukoistukseen. 1300–1400-luvuilla Mystras oli oppineiden, taiteilijoiden ja kirkonmiesten kaupunki, varsinainen Bysantin viimeinen tukikohta ennen sen valon sammumista.

Kun Konstantinopoli kaatui vuonna 1453, Mystras jatkoi vielä hetken kukoistustaan. Vaikka Mystras siirtyi lopulta ottomaanien hallintaan, sen henki ei kadonnut: freskot ja arkkitehtuuri kertovat menneestä loistosta, luostarien hiljaisuus kantaa edelleen henkistä voimaa, ja kivien lomassa kasvavat villikukat ja mustien kissojen ”armeija” muistuttavat paikan elävästä historiasta.

Raunioiden keskellä kulkee aika hitaammin

Kävellessäsi Mystraksen jyrkkiä polkuja ymmärrät pian, miksi tätä paikkaa on kutsuttu ‘Morean ihmeeksi’ – keskiaikaiseksi kaupungiksi, joka loisti kulttuurinsa, taiteensa ja henkisen perintönsä voimalla koko Bysantin maailmassa. Jokainen askel on kuin siirtymä ajassa taaksepäin, kivisten porttien läpi, rapistuneiden muurien varjoihin ja kirkkoihin, joiden freskot kertovat tarinoita vuosisatojen takaa.

Despoottien palatsi: vallan ja loiston ydin

Puolivälissä vuorta seisova Despoottien palatsi (Palace of the Despots, tai Anaktora) on Mystraksen kruunu. Se toimi Morean hallitsijoiden asuinpaikkana 1300–1400-luvuilla, ja sen saleissa tehtiin päätöksiä, jotka vaikuttivat koko Bysantin kohtaloon. 

Palatsin neljä rakennusvaihetta kertovat sen pitkästä historiasta: varhaisista frankkilaisista muureista aina myöhäisbysanttilaiseen eleganssiin. Palatsia on kunnostettu kärsivällisesti jo vuosien ajan, ja jos kaikki sujuu suunnitellusti, sen ovet avautuvat matkailijoille uudestaan vuonna 2026. 

Peribleptoksen luostari, kallioon kätketty taideaarre

Hieman alempana rinteessä, osittain kallioon kaivettuna, sijaitsee Peribleptoksen luostari, todellinen helmi niille, jotka rakastavat bysanttilaista taidetta. Luostari on rakennettu 1300-luvun puolivälissä, ja sen sisätiloja peittävät freskot ovat säilyneet yllättävän hyvin.

Värien syvyys ja yksityiskohtien runsaus kertovat korkeatasoisesta taiteesta. Seinillä näkyy mm. Kristuksen ja Neitsyt Marian kuvia, pyhimyksiä sekä kohtauksia Vanhan ja Uuden testamentin tarinoista. Kirkon ainutlaatuinen sijainti, puoliksi kallion syliin piilotettuna, tekee siitä myös valokuvauksellisesti kiehtovan. 

Mystraksen linnoitus

Mystraksen linnoitus kohoaa kaupungin korkeimmalla kohdalla, kukkulan huipulla. Se rakennettiin 1200-luvulla frankkien toimesta hallitsemaan aluetta, ja myöhemmin bysanttilaiset vahvistivat sen puolustusrakenteita. Linnoitus koostuu jykevistä kivimuureista, torneista ja porteista, jotka kertovat sotilaallisesta merkityksestä ja hallinnan voimasta.

Huipulta avautuu myös yksi koko Peloponnesoksen vaikuttavimmista näkymistä yli vihreän oliivilaakson ja Taygetos-vuorenhuippujen. Tämä panoraama antaa vierailijalle kulttuurista perspektiiviä ja ymmärryksen alueen merkityksestä vuosisatojen aikana.

Arkeologinen museo on avain Mystraksen tarinaan

Alueen alapuolella sijaitseva Mystraksen arkeologinen museo täydentää rauniovierailun. Museo perustettiin vuonna 1952 entisen metropoliittakirkon vierelle, ja sen kokoelmat kertovat elämästä Mystraksessa sen kukoistuksen vuosina.

Pienessä museossa on näytteillä keramiikkaa, koruja, kolikoita, tekstiilejä ja kirkollisia esineitä, jotka tuovat esiin, miten rikas ja sivistynyt tämä vuoristokaupunki oli. Kannattaa erityisesti vilkaista koristeltuja marmorireliefejä ja kirkollisia astioita. Arkeologinen museo sisältyy pääsylippuun.

Mystras ei ole pelkkä rauniokaupunki, se on maisema, jossa historia hengittää. Tuuli kantaa mukanaan kirkonkellojen kaikuja ja villiyrttien tuoksua, ja kun pysähdyt hetkeksi katsomaan alas Spartiin, tunnet olevasi osa jotakin paljon suurempaa.

Vinkit vierailulle

Käytä tukevia kenkiä, polut ovat kivisiä ja jyrkkiä. Poluilla on myös irtokiviä matkaa hidastamassa. Ota vettä mukaan, etenkin kesällä. Paras vierailuaika on keväällä tai syksyllä, kun lämpötila on miellyttävä ja maisema vihreimmillään. Mystras ei ole esteetön kohde.

Mystras sijaitsee noin 5 km luoteeseen Spartista, Taygetos-vuoren rinteellä, Peloponnesoksella. Parhaiten kohteeseen pääsee vuokraamalla auton.

Mystras on avoinna

1.4.-31.10 klo 8.00-20.00. 1.11.-31.3. Klo 8.30-15.30. Viimeinen sisäänpääsy noin 20 min ennen sulkemista.

Pääsyliput

Aikuiset 20€, alennettu 10€. Alle 25-vuotiaat EU-kansalaiset pääsevät Mystrakseen ilmaiseksi.