Delphi, Kreikka 

Tämän kesän Kreikan roadtripillä vierailimme useassa maan Unescon maailmanperintökohteessa. Jos edellinen juttu reissusta on jäänyt lukematta, voit lukea vierailustamme Olympian kylässä tämän linkin takaa. Olympiassa katsotaan alkaneen Antiikin Olympiakisat. Tämä juttu vie meidät kuitenkin oraakkeleistaan tunnettuun antiikin aikaiseen Delphin kaupunkiin.

Delphin kaupunki lyhyesti

Delfoi tai latinaksi Delphi oli antiikin ajalla maailmankeskus. Arkeologisissa kaivauksissa löytyneet myöhäisimmän merkit asutuksesta Delphissä ovat 1100 eaa.

Delphissä kukoisti oraakkelikultti ja kaupunki toimi Kreikan uskonnollisena keskuksena. Delphin oraakkeli toimi Apollonin temppelissä ja ohjasi niin kansalaisia kuin vallanpitäjiä uskonnollisissa sekä hallinnollisissa asioissa kuten siirtokuntien perustamisessa. Oraakkelilta tultiin kysymään neuvoa myös sotaan liittyvissä asioissa ja moniselitteisistä vastauksista tehdyt toimenpiteet sujuivat usein hyvin menestyksekkäästi. Tosin Apollonin temppeliin ei pääpapitar Pythian lisäksi muilla naisilla ollut asiaa, vulkaanisissa kaasuissa tehdyt ennustukset luettiin vain miehille.

”Apollon tietää kaiken määränpään ja kaikki siihen johtavat polut, keväällä puhkeavien lehtien lukumäärän, meren aaltojen ja jokien juoksun sekä tuulenpyörteiden kuljettamien hiekanjyvästen määrän. Hän tietää, mitä on tulossa ja syyn siihen, miksi.”

-Kreikkalainen runoilija Pindaros-

Useiden vuosisatojen ajan Apollonin äänenä ja ylipapittarena Pythia toimitti pääennustajan virkaa. Parhaimmillaan Pythioita oli peräti kolme kerrallaan. Ensimmäiset papittaret olivat nuoria neitsyitä, mutta erään ikävän raiskaustapauksen jälkeen, nuorten naisten tilalle alettiin valita pääpapittariksi 50-vuotiaita naisia.

Papittarien valintaprosessi oli yksinkertainen, mahdollisten Pythioiksi haluavien päälle pirskoteltiin kylmää vettä. Ne joiden iho ei reagoinut veteen vilunväreillä, tuli valittua loppuelämäkseen Apollonin palvelijattariksi, joilla oli kosolti etuoikeuksia kuten he olivat vapaita verotuksesta, saivat osallistua julkisiin tilaisuuksien, lisänä hyvä palkka, elatus sekä asunto. Varsin mainio tilaisuus naisille, jos ei tulivuoren kaasujen hengittämistä oteta huomioon!

Delphissä järjestettiin myös Python nimisiä urheilukisoja jotka olivat Olympian jälkeen suurimmat kisat silloisen Kreikan maaperällä.

Nykyisin Delphi toimii yhtenä mielenkiintoisimmista arkeologisista nähtävyyksistä Kreikassa.  Delphi on ollut vuodesta 1987 Unescon maailmanperintökohde. Raunioalueen lisäksi tarjolla on vuonna 1903 perustettu Delphin arkeologinen museo jossa on esillä 14 salissa viereiseltä raunioalueelta löytyneitä esineitä ja patsaita. Museo on yksi tunnetuimmista ja eniten vieraita keräävistä Kreikan museoista.

Delphin arkeologinen alue on avoinna lähes joka päivä, maanantaina klo 10.00 – 17.00. Tiistaista sunnuntaihin klo 8.00 – 20.00. Sisäänpääsy alueelle sulkeutuu 20 minuuttia ennen porttien sulkemista. Katso tarkemmat tiedot täältä.

Arkeologisen alueen sekä museon yhteislipun hinta on 12€. Alueella on myös pieni ravintola, posti sekä matkamuistomyymälä.

Osoite: Delphi, Τ.Κ. 33054, Delphi.

Unescon maailmanperintökohde: Delphi

Ajelimme Ateenasta vuokra-autolla Delphiin. Sisämaahan käännyttyämme tie muuttui kapeaksi ja se mutkitteli pitkin vuoriston rinteitä. Delphiin päästyämme Delphin arkeologinen alue kylpi ilta-auringossa. Viereisillä parkkialueilla oli muutama turistibussi sekä henkilöautoja.

Olimme varanneet hotellihuoneen viereisestä Delphin kylästä. Kylä on täysin keskittynyt palvelemaan arkeologisella alueella vierailevia turisteja ja on täynnä pikkuruisia muutaman huoneen hotelleja ja majataloja sekä perhe-omisteisia ravintoloita.

Kylästä näkee, että nykyinen Delphin kylä on joskus ollut isompikin turistikeskus, joka on menneen laman myötä kärsinyt huimasti. Sen verran paljon suljettuja liikkeitä ja myytävänä olevia kiinteistöjä kylässä edelleen on.

Majoituimme Pan hotelliin joka on kolmen tähden siisti hotelli. Huone oli kyllä kuppasen pieni, ja designiltaan vanhahko. Mutta näköala on huippuluokkaa ja sängyt sekä aamiaispöytä vallan mainiot noinkin pikkuruiseen hotelliin. Hotellista on 500 metriä arkeologiselle alueelle, joten se toimii mainiona tukikohtana vierailulle.

Jätimme auton hotellin edustalle parkkiin ja kävelimme ripeää tahtia läpi kylän, aina arkeologiselle alueelle asti. Viimeiset kymmenet metrit kävelytie kulkee arkeologisen alueen vierustalla, puiden katveessa mukavasti auringolta suojassa. Kävelytiellä makailee niin laiskoja koiria kuin kissojakin heinäsirkkojen siristäessä taustalla.

Delphin arkeologinen alue

Sisäänpääsyliput ostettuamme alkaa kipuaminen ylös kukkulan rinnettä. Jos olet menossa Delphiin kesällä, suosittelen tulemaan arkeologiselle alueelle joko aamupäivällä tai illalla kun aurinko ei enää niin kuumasti porota. Kiipeämisessä on hommaa kylliksi ilman 40 asteen paahdettakin.

Alueella on lukuisia rauniorykelmiä joiden vierellä on opaskyltti myös pistekirjoituksella joista saa luettua tärkeimmät faktat kustakin alueen rauniosta. Arkeologinen alue koostuu itse asiassa kahdesta erillisestä pyhäkköalueesta; Apollonin pyhäkköalueesta ylempänä kukkulalla sekä tien toisella puolella laaksossa sijaitsevasta Athene Pronaian pyhäkköalueesta. Jätämme suosiolla Athenelle omistetun alueen tutkimisen seuraavaan päivään.

Teatterin rauniot mahtavilla näköaloilla.
Stadionin rauniot.

Apollonin pyhäkköalueen päänähtävyydet ovat Apollonin temppelin rauniot, teatteri sekä stadion. Puhumattakaan huikeista maisemista jotka rinteeltä aukeavat Parnassos-vuoristoon!

Maisemien lisäksi sydäntä heläytti pikkuruiset kissanpennut jotka nousivat ihmettelemään maailmaan raunioiden kätköistä. Pennut keräsivät nopeasti yleisöä ympärilleen ja alueen vartijaopas tuli kertomaan, että edellisellä viikolla pentujen emo oli kuollut villikoiran hampaissa. Sen jälkeen oppaat olivat ottaneet emon roolin ja kävivät syöttämässä pentuja ennen vuoron alkua ja vuoron jälkeen.

Miesopas rapsutteli noin 7 viikkoisten pentujen päätä ja oli hieman hämmentynyt ihmisten osoittamasta mielenkiinnosta. Toinen satsi, tosin isompia kissanpentuja olisi toisaalla rauniossa. Mutta näiden pienten kanssa oli oppaalla isompi huoli, koska kivien kätköissä luikertelee myös käärmeitä, joille noin pikkuiset mutta uteliaat kissanpennut ovat varsin helppo saalis. Meinattiin ottaa pari söpöliiniä kassiin mukaan!

Apollonin temppelin rauniot.

Apollonin temppelistä on jäljellä muutama pylväs sekä kivinen pohja. Teatteri on huomattavasti paremmassa kunnossa. Stadionille päästäkseen pitää kivuta koko rinne ylös, matkalla ohitetaan alue jossa tälläkin hetkellä suoritetaan arkeologisia kaivauksia. Tosin kuvaa arkeologeista ei saanut ottaa.

Raunioalue on kyllä käymisen arvoinen, kaunis paikka vaikka ei niin Kreikan historiasta olisikaan kiinnostunut. Parasta olisi jos vierailun aikana olisi asiantunteva opas mukana, näin rauniot ja niiden tarinat saisivat syvempiä merkityksiä.

Delphin arkeologinen museo

Ehdimme vierailla myös Delphin arkeologisessa museossa. Museon tehtävänä on alusta lähtien ollut tarjota tila ranskalaisten arkeologien Delphin alueella suorittamissa kaivauksissa löydetylle esineistölle. Museota on monta kertaa vuoden 1903 jälkeen uudistettu, viimeisin remontti valmistui vuonna 1999.

Ilmastoidussa museossa on paljon nähtävää ja onneksi arkeologisissa kaivauksissa löytyneille esineille on annettu tilaa, eivätkä vitriinit pursuile ”yli” menneen maailman esineistöä. Museovierailuun kannattaa silti varata aikaa parisen tuntia.

Kleobiksen ja Bitonin kuros-patsaat.

Museon ehdottomasti hienoimmat esineet ovat valtavat patsaat, joiden kivisissä kyljissä näkyvät lihasten muodot. Esimerkkinä Kleobiksen ja Bitonin kuros-patsaat jotka löytyvät salista nro III sekä Naksoslaisten sfinksi salista nro V. Myös kultaiset koristeet ja pronssiset ihmisten kokoiset patsaat ovat näyttäviä.

Delfoin ajomies-patsas.

Kannattaa esimerkiksi vilkaista harvinaista pronssista Delfoin ajomies-patsasta salissa nro XIII. Museossa voi muuten vapaasti valokuvata ilman salamaa.

Matkamuistomyymälä on harvinainen siitä, että myynnissä on lähinnä isoja esineitä. Lähinnä kopioita museon kokoelmista ja kreikan kielisiä, antiikin historiaan liittyviä kirjoja.

Athene Pronaian pyhäkköalue

Seuraavaan päivään jätetty Athene Pronaian pyhäkköalue on nopeasti nähty. Alue on pieni (150 metriä ja leveys noin 50 metriä) verrattuna ylhäällä olevaan Apollonin pyhäkköalueeseen. Alue on selvästi huonommassa kunnossa. Pyhäkkö oli aikoinaan omistettu Athene Pronaialle, ”temppelin edessä asuvalle Athenelle”.

Alueen merkittävimmät rakennukset ovat Athene Pronaian temppeli sekä Tholos eli pyöreä rakennus, jonka käyttötarkoitusta ei tunneta. Alueelta tehdyt löydöt viittaavat siihen, että alueella on palvottu jo varhain jonkinlaista äitijumalatarta.

Tholos.

Hienoin alueen viidestä rauniosta on ehdottomasti pyöreä Tholos jonka edustalla lähes jokaisen matkailijan ”on otettava” pakollinen selfie…

Tästä matkamme jatkui Joonianmeren rantoja myötäillen eteenpäin. Seuraavassa Kreikkaan liittyvässä osiossa vierailemme Ateenan Akropoliksessa.

 

Saattaisit myös pitää näistä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *