Tornien Tallinna: Kiek in de Kök, Neitsi- ja Tallitorni

Tallinna, Viro

Tallinnan keskustasta löytyy massiivinen, tykkitorni Kiek in de Kök. Tornin korkeus on 49,4 metriä ja halkaisija 17 metriä. Tosin noin 12 metriä tornin alaosasta on jäänyt multabastionin alle. Tarinan mukaan tornin korkeudeksi oli alun perin määrätty 38 metriä, koska sen rakennuttaneen Pietari Suuren kengännumero oli 38. Ruotsin kuningas Kaarle XI puolestaan käski korottaa tornia 11 metriä nykyiseen 49 metrin korkeuteen.

Tykkitorni rakettiin alun perin 1470-luvulla. Ajansaatossa tornia on laajennettu ja vahvistettu niin, että seinät ovat yli neljä metriä paksuja. 1500-luvulla se oli pohjoisen Euroopan jykevin tykkitorni. Torni oli jo aikoinaan niin korkea, että keskiajalla vartijat saattoivat nähdä sieltä vihollisen etulinjojen taakse, mutta myös suoraan kaupungin talojen savupiippuihin ja sitä kautta ihmisten keittiöihin. Tästä torni sai nimensä Kiek in de Kök eli ”kurkkaa keittiöön”.

Mennyt aika näkyy myös tykkitornin muureissa; kun Liivinmaan sodissa 1500-luvun lopulla Iivana Julman joukot saavuttivat Tallinnan, he onnistuivat räjäyttää valtavan reiän torniin, mutta tykkitorni kesti vihollisjoukkion hyökkäykset reiästä huolimatta. Myöhemmin seinään upotettiin neljän tykin- ja kivikuulan rivi muistoksi tapahtuneesta. Kuulat ovat edelleen löydettävissä tornin kaakkoiskyljestä.

Torni toimii nykyisin kaupungin linnoittamisesta kertovan näyttelyn museona. Nähtävillä on myös muinaisia aseita sekä mahdollisuus tutustua keskiaikaiseen Tallinnaan käytännön tasolla; esimerkiksi millaisia rikoksia kaupungissa tuolloin tehtiin ja miten niistä rangaistiin.

Kiek in de Kök toimii myös kauttakulkuna jännittäviin Bastionien tunneleihin sekä Neitsi- ja Tallitorniin.

Kohteessa

Ei uskoisi, että olemme vihdoin täällä. Olemme nimittäin kaksi kertaa aiemmin olleet museon ovella ja aivan turhaan. Viimeksi loppiainen oli sulkenut ovet kävijöiltä, vaikka kotisivujen mukaan museon olisi pitänyt olla avoinna.

Ostamme sisääntuloaulasta liput sekä bastioniin, josta on lähiaikoina tulossa oma tarinansa sekä yhdistelmäliput Kiek in de Kök-museoon sekä lähitorneihin. Ja sitten matkaan! Tornin alakerta on omistettu hieman uudemmille tallinnalaisille ilmiöille.

Vierailija pääsee tutustumaan mm. vedenpuhdistusjärjestelmään sekä varsin arkisiin asioihin kuten kuinka ”Helga-neiti” kävi kylvyssä 1920-luvulla. Anti on perinteistä esine- ja opastekstityylistä.

Kellarista, entisestä ammusvarastosta löytyy hieman sekainen näyttely Rigan kaupungista, tuntuu kuin näyttely olisi purkuvaiheessa tai ovi vaan jäänyt vahingossa auki. Parasta kellarissa on vilkaista kattoon ja siellä olevaan ikkunaan, nimittäin tornin jokaisen kerroksen keskikohta on puhkaistu ja voit katsoa kerrosten läpi joko alas kellariin tai ylös katolle.

Kiviset, varsin suurilla askelväleillä varustetut portaat vievät kerros kerrokselta ylös. Museo ei todellakaan sovi liikuntarajoitteisille.

Ylemmissä kerroksissa voi tutustua Tallinnan menneisyyteen; mm. Ruotsin suuruuden päivinä, ruton vaikutukseen kaupunkilaisten elämässä, kopioon mestaajan miekasta, kaupunkilaisten käyttämiin kenkiin, jne. Voit myös kokeilla häpeäpaalua käytännössä. Paluusta ei niin vaan paeta!

Ylemmissä kerroksissa on esillä keskiaikaisia aseita kuten keihäitä, tykkejä sekä myös puolustamiseen tarkoitettuja haarniskoja niin ihmisille kuin hevosillekin. Aiemmin tornissa sijaitsi neljä tykkikerrosta, joissa oli 27 tykkien ampumapaikkaa sekä 30 aukkoa muita aseita varten. Torniin rakennettiin katto vasta 1600-luvun lopussa.

Ullakolla on kahvila, jonka ikkunoista aukeaa Tallinnan ylle huikeat maisemat.

Valitettavasti varsin uudenaikainen, hieman avaruustyylinen kahvila ei ole talvisin auki, mutta se ei estä istuskelua kahvilan pöydissä. Tekee varsin hyvää kiipeilystä hapoilla oleville jaloillekin. Pöydässä istuessa tulee mieleen, että museoväki on varsin onnistunut tehtävässään, tornin lieriömäinen muoto on pystytty hyödyntämään näyttelyissä mainiosti hyväksi.

Yhdyskäytävä Neitsi- ja Tallitorniin

Kiek in de Kökin 2. kerroksesta vie vanha puinen yhdyskäytävä läheisille torneille. Yhdyskäytävän varrelle on laitettu opasteita läheisien rakennusten historiasta. Mm. viereisessä talossa sijaitsi aikoinaan kaupungin palkkalistoilla olevan varsin arvostetun saksalaisen pyövelin talo.

Mestaajan talon vieressä sijaitsi ennen yleinen sauna jossa harrastettiin myös luonnonparantamista kuten kuppausta. Rakennukset ovat edelleen paikallaan, käyttötarkoitus tosin on muuttunut.

Monikäyttöinen Neitsyttorni

Yhdyskäytävä vie Neitsitorniin jossa sijaitsee lämminhenkinen, mutta hyvin moderni kahvila. Neitsitorni on ensimmäistä kertaa mainittu historianlehdillä jo vuonna 1373, mutta on ajansaatossa rakennettu useita kertoja uudelleen. Jos Kiek in de Kök torni oli pyöreä, Neitsitorn on arkkitehtuuriltaan trapetsinmallinen. 1500-luvulla Tallinnan puolustusjärjestelmä oli muuten Pohjois-Euroopan tehokkain. Alakaupungin yli 2 kilometrin mittaisella muurilla oli kaikkiaan 46 puolustustornia.

Neitsitornin nimi tulee historiasta tornipäälliköltä Hinse Megheltä, ja ajansaatossa nimi Meghen muokkautui viroksi Neitsitorniksi (suom. Neitsyttorni). Rakennus on palvellut puolustustornina, asuintalona sekä nyt kahvilana. Onpa Neitsitornissa säilytetty myös rangaistuja prostituoituja. Ja kuten voi kuvitella, tornissa kummittelee!

Kahvilasta voi bongata mm. viime joulun PiparkakkuManian mainiota töitä.

Tanskan kuninkaan puutarha

Käytävä jatkuu useiden metrin korkeudella Tallitorniin. Alle jää Tanskan kuninkaan puutarha ja sen kolme hieman pelottavaa munkkiveistosta.

Tarinan mukaan, tanskalaisten ollessa valloitusretkellä Virossa vuonna 1219, putosi taivaasta heille punavalkealippu, joka toi kuningas Valdemar II:lle taisteluonnea. Lipusta tuli myöhemmin Tanskan kansallislippu ja munkkiveistos ”Tuli lipp” kertookin tästä tarinasta. Saman tarinan mukaan kyseinen puutarha olisi lipun putoamispaikka.

Tallitorni

Yhdyskäytävä vie Tallitornille joka on tällä hetkellä remontissa. Tallinnan pienin puolustustorni Tallitorni on satulatorni. Satulatornit olivat alkuaan matalia erkkereitä, mutta ne korotettiin myöhemmin 10 – 15 metrin korkuisiksi.

Tornin yläkerrassa on mahdollista katsoa hupaisaa mustavalkoelokuvaa, joka näyttäisi olevan ajalta jolloin Tallinna ja Viro olivat osa Neuvostoliittoa.

Myös Tallitornissa on oma kummituksensa, tällä kertaa emme häneen törmänneet, mutta jos kummituskierrokset kiinnostavat kannattaa ehdottomasti osallistua Visit Estonian ”Kylään Tallinnan vanhimmalle kummitukselle-kierrokselle.”

Seuraavassa Virosta kertovassa turinassa on vuorossa käynti erittäin mielenkiintoisissa Bastionien tunneleissa, jonne sukelsimme vajaan tunnin ajaksi oppaan kera.

Kiek in de Kök on avoinna 

01.06 – 31.08. maanantaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.30.

01.09 – 31.05. tiistaista sunnuntaihin klo 10.30 – 17.30.

Osoite: Komandandi tee 2, Tallinn.

Pääsylippujen hinnat

Kiek in de Kök museo: Aikuiset 6.00€, lapset ja koululaiset 4.00€ sekä perhelippu 12.00€.  Tallinn Cardilla sisäänpääsy on ilmainen.

Yhdistelmälippu, johon kuuluu vierailu Kiek in de Kök museossa, Neitsi- ja Tallitorni sekä puinen yhdyskäytävä: Aikuiset 7.00€, lapset ja koululaiset 4.50€ sekä perhelippu 14.00€.

Lue myös

Tallinnan jännittävät maanalaiset tunnelit

Tutustu Viron Merenkulkumuseo 

Saattaisit myös pitää näistä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *