Tartto, Viro
*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Visit Estonian kanssa
Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto on rento opiskelijakaupunki. Jos sydämesi sykkii Tampereelle, todennäköisesti se sykkii myös Tartolle. Katukuvan täyttää nuoret ihmiset, pittoreskit kahvilat, lukuisten ravintoloiden paljous sekä hyvin hoidetut puistot patsaineen.

Tartto on myös eittämättä Viron kulttuurikeskus, jonka sykettä pitää yllä lukuisat tapahtumat. Tartto on myös valittu vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

400 vuotta Harry Pottermaista henkeä
Tartto on kuuluisa vuonna 1632 perustetusta ja yhdestä Pohjois-Euroopan vanhimmasta yliopistosta, jossa vuosi toisensa jälkeen käy myös suomalaisia nuoria opiskelemassa.

Tarton yliopistoon on mahdollista tutustua vaikka ei opiskelija olisikaan, nimittäin oppilaitoksella on oma museo. Eikä ihan mikä tahansa museo, nimittäin rakennus jossa museo sijaitsee, on osa vanhan katedraalin raunioita.

Tarton yliopiston museo esittelee tieteen ja yliopistokoulutuksen historiaa 1600-luvulta nykypäivään, mukana myös vaihtuvia näyttelyitä. Hienointa museossa on kuitenkin itse rakennus; pieni kitisevä hissi, valtavat ikkunat, avoin porraskäytävä sekä uskomattoman upea Morgenstern Hall joka on äänimaailmoineen kuin suoraan Harry Potter elokuvista.

Ja hei, hallin aarteiden joukosta löytyy myös presidentti Kekkosen käyttämät sukset!
Kannattaa myös kiivetä entisen tuomiokirkon torniin, sieltä aukeaa upea näköala niin yli Toomeamäen.

Avoinna
Kesäaikaan museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10:00 – 18:00. Maanantaina museo on suljettu.
Pääsyliput
Aikuiset 7€ ja lapset 6€.
Osoite
Lossi 25, 51003 Tartto.
Astronomian tärkeimpiä keskuksia maailmassa
Toomeamäeltä löytyy myös toinen Tarton helmistä, nimittäin Tarton tähtitorni. Se oli aikoinaan astronomian tärkeimpiä keskuksia maailmassa.

Tarton vanha observatorio valmistui vuonna 1810. Observatorio oli edellä aikaansa lähinnä sen nohevan henkilökuntansa vuoksi. Yksi alkuajan uranuurtajia oli G. W. von Struve joka ryhtyi rakentamaan kolmiomittausketjua vuonna 1816.

Vuonna 2005 Struven geodeettinen ketju, jonka yksi mittauspiste on Tarton tähtitornissa, itse asiassa sen ensimmäinen ulkoporras, lisättiin Unescon maailmanperintökohteisiin. Struven ketju yltää myös Suomeen. Voit lukea siitä lisää tämän linkin takaa.

Tähtitornissa voi tutustua monipuoliseen perusnäyttelyyn astronomiasta ja avaruuden tutkinnasta sekä maailman parhaaseen teleskooppiin, arabialaiseen taivaanpalloon, laskea tähdenlentoja ja opetella tähdistöjä. Mukana on paljon visuaalisia näyttöjä opasteksteineen joita tutkimalla voi tähtitornissa viettää vaikka kokonaisen sadepäivän.
Kannattaa myös kiivetä observation torniin, vaikka puut estävätkin näköalan kaupunkiin, lähiseutu hahmottuu hyvin.

Avoinna
Tähtitorni on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10:00 – 18:00. Maanantaina suljettu.
Pääsyliput
Aikuiset 4€ ja alle 8v. lapset ilmaiseksi. Perhelippu 10€ (kaksi aikuista ja lapset).
Osoite
Uppsala 8, Tartto.
Patsaita ja veistoksia
Tartto on erityisen kuuluisa patsaistaan. Kaupungissa järjestetään mm. patsaille pyhitettyjä opastuskierroksia. Yksi kuuluisimmista patsaista löytyy Wilde-kahvilan edestä. Kyseessä on Tiiu Kirsipuun vuonna 1999 tekemästä veistosryhmästä Oscar Wildesta ja Eduard Vildesta.

Penkillä istuvat irlantilais-englantilainen kirjailija Oscar Wilde (1854-1900) ja virolainen kirjailija Eduard Vilde (1865-1933). Taiteilija Kirsipuu teki veistokset tutkimalla kirjailijoiden valokuvia. Kirsipuun mukaan veistosten tarkoituksena oli ottaa huomioon vuosi 1890, jolloin kaksi Wildea olisivat voineet tavata toisensa Tartossa ja keskustella kirjallisuudesta.
Toinen huomiota herättävä ja sympaattinen patsas löytyy Küüni-kadulta.”Isa ja poeg” (Isä ja poika) on kuvanveistäjä Ülo Õunan (1944-1988) käsialaa. Veistos tehtiin jo vuonna 1977 ja valettiin pronssiin vuonna 1987. Se piti alun perin pystyttää Tallinnaan.

Poikapatsaan pyöreys ja ruumiinjäsenten suhde-erot isäpatsaaseen hämmentää. Myös ihmisten tarve kosketella patsaan genitaalialueita on hieman erikoista.
Kuvanveistäjän lesken Inara Õunan kertoman mukaan patsas kuvaa Ülo Õunaa itseään ja lapsi on muotoiltu heidän poikansa Kristjanin mukaan, kun hän oli vasta puolitoistavuotias.
Millainen on sinun Tarttosi?
Tarttossa on tullut käytyä vain kertaalleen ja silloinkin todella nopeasti. Tartto näyttää kuitenkin kiinnostavalta paikalta ja siellä olisi mukava käydä paremmalla ajalla.
Kiitos Mikko kommentistasi!