Madrid: El Clasico

Madrid, Espanja

Vuonna 2012 osuimme Madridiin juuri kun pelattiin El Clasicoa eli Champions liigan semifinaalin jalkapallopeliä Real Madrid vastaan FC Barcelona. En ole koskaan mikään jalkapallohullu ollut, mutta jalkapallohuuma oli, jos ei käsin kosketeltavaa niin ainakin silmämääräisesti aistittavissa. Madridissa kun olimme, oli koko kaupunki liekeissä ”omien poikiensa” vuoksi.

Lähes kaikki fanit olivat pukeutuneet pelipaitoihin, eikä jäänyt epäselväksi, ketkä kaksi jalkapallojättiläistä kohtasi ottelussa, nimittäin Ronaldo vs. Messi. Hulinaa ja meteliä oli, minne vain meni, sekä isoja kaljapulloja ja papatteja. Kun pelin aika tuli, areenalle valuvat ihmiset pysäyttivät liikenteen pääväylillä, koska eivät mahtuneet jalkakäytäville kulkemaan. Oli siinä Pohjoisen tytöillä ihmettelemistä.

Kun peli alkoi, niin pahin meteli kuului stadionilta ja itse kaupunki rauhoittui hieman. Olikin hyvä aika kävellä lämpimässä kesäillassa ja tutustua jalkaisin Madridin ydinkeskustaan. Ensimmäiseksi vastaan tuli Plaza de Espana. Koska Espanjan kesä oli huhtikuussa vasta aluillaan, oli puistoalue vielä vihreä ja hyvinvoiva. Seuraavaksi huomio kiinnittyi alueen lukuisiin hylättyihin rakennuksiin. 2012 Espanja koki suuren pankkikriisin, joka näkyi yritysten konkursseina ja hylättyinä liikehuoneistoina. Hotellimme lähellä oli mm. iso rakennuskompleksi, joka oli vielä hetken aikaa sitten ollut loistohotelli. Nyt alakerran ikkunat oli naulattu umpeen ja talo oli varsin surullinen näky katukuvassa. Kaduilla istui myös paikallisen näköisiä ihmisiä, kerjäämässä ohikulkijoilta kolikoita ja syötävää pahvikylttien kera.

Tiemme vei meidät ohi Madridin kuninkaallisen palatsin, jossa hevosvaunut odottivat kyyditettäviä. Varsin näyttävän näköinen rakennus (Opas palatsiin). Palatsilta koukkasimme hiukan kaupunkiin päin ja pian vastaan tulikin Plaza Mayor kivan näköinen, vanhojen lohenpunaisten talojen ympäröimä keskiaikainen aukio (Opas Plaza Mayorille). Täältä löysimme lisää äänekkäitä jalkapallofaneja, jotka olivat miehittäneet kaikki terassit ja ravintolat, joissa jokin television tapainen sattui löytymään. Hetken miljöötä ihailtuamme, jatkoimme matkaa Puerta del Solille, ehkä kaupungin tunnetuimmalle aukiolle. Aukio kuhisi elämää: katusoittajia, ”eläviä patsaita”, ilmapallokauppiaita sekä paikallisten herkkujen myyjiä sekä niin paikallisia kuin turistejakin nauttimassa yleisesti ilmapiiristä. Läheltä aukiota löysimme myös vanhan kauppahallin, josta saimme hiukan murua rinnan alle nimittäin tapasta. Istumapaikkoja ei täälläkään ollut, mutta ruokaa jos jonkinlaista. Myyntipisteissä oli erillisiä juuston-, kalan, lihan-, viinin- ja jälkiruokien myyjiä. Mukaan sai evästä ottaa, mutta enemmistö söi herkkuja paikan päällä muutaman euron hintaan.

Kun masut oli ruokittu, kävelimme pimenevää kaupunkia hotellia kohti, tehden seuraavan päivän sotasuunnitelmia. Yöllä heräilimme massiivisiin hätäajoneuvojen pillien sointiin ja aikamoiseen älämölöön, vaikka hotellimme ei aivan ydinkeskustassa ollutkaan. Aamulla kävi ilmi, ettei Madridilaisten tsemppaus ollut Real Madridille riittänyt ja joukkue oli hävinnyt ottelun Barcelonalle numeroin 2-0. Pettymys oli sitten purkaantunut mm. roskiksien poltteluna, pahoinpitelyinä ja vimmaisella tuhoamisella. Siinä epätoivon vimmassa, puistojen kukat olivat saaneet kyytiä…

Aamiaisen jälkeen etsimme lähimmän Hop On, Hop Off-bussipysäkin ja jatkoimme tutkimusmatkaa kaupungilla, nyt kumipyörien päällä. Varsin miellyttävä tapa liikkua isossakin kaupungissa. Päivän kaupunkia ihmeteltyämme ja viimeisen kierroksen tehtyämme, hyppäsimme pois Parque del Oesteen puistoalueella, jonka sisällä on muinaisegyptiläinen Templo de Debod-temppeli. Useita historiallisia kohteita oli 60-luvulla Egyptissä jäämässä Assuanin padon alle ja Unescon pyynnöstä mm. Espanjalaiset auttoivat niiden pelastamisesta. Avusta kiitollisina, Egypti lahjoitti Templo de Debod-temppelin Espanjalle. Niin temppeli kuin alue, jonne temppeli on uudelleen rakennettu, on yksinkertaisuudessaan todella vaikuttava näky (Opas Templo de Debodille).

Madridista on yleisestikin sanottava, että kaupungin alueella on paljon eri aikakausien patsaita, katutaidetta ja taidemuseoita kuten Museo del Prado (museo-opas), joten kaupunki on erityisesti niin urheilun- kuin taiteenystävänkin mieleen. Lapsia unohtamatta, kaupungissa on iso eläintarha, jossa asustaa niin pandoja kuin muitakin eksoottisia elämiä delfiineistä muurahaiskarhuihin. Osan eläintarhan asukkien kanssa on mahdollista ikuistaa itsensä valokuviin, erityisinä kuvaushetkinä.

Kuvaushetkiä järjestetään mm. haukkojen, apinoiden ja käärmeiden kanssa (Eläintarhan sivut). Ajat löytyvät mm. häkkien infotauluista.  Varsin mukava paikka ja hyvin hoidetun oloinen eläintarha myös meille muille lapsenmielisille.

Tutustumisen arvoinen paikka on myös Parque de el Retiro (Opas Parque del Retiroon). Suurta 125 hehtaarin puistoa mainostetaan Madridin vihreinä keuhkoina, jonka keskellä on Alfonso XII:n monumenttipatsas. Patsaan edustalla on tekolampi, jossa voi soutaa pienillä veneillä. Espanjan aurinko on huhtikuussakin jo polttava, joten puut, joita puistossa on muuten 15 000 kappaletta, antavat suojaa kulkijalle. Pitkän Suomessa vietetyn talven jälkeen on mukava vain istua ulkona ja seurata madridilaista elämää.

Jos jalkapallopeli oli El Clasico niin samaa voi sanoa, myös kaupungista. Madridissa on hyvin paljon jäljellä vanhaa Espanjaa. Ydinkeskusta on käveltävissä ja levähdyspaikkoja kuin varjopaikkojakin löytyy lukuisista puistoista ja ravintoloista. Ruokaa löytyy jokaiselle ja on edullisempaa kuin Suomessa. Madridilaiset tuntuvat elävän kadulla ja heitä on mukava seurata hellehatun ja aurinkolasien suojasta. Kulttuuri on läsnä jokapäiväisessä elämässä, niin kuin sen aina pitäisikin olla.

PS. Jalkapallon Champions liigan finaalissa kohtasivat lopulta (yllätys, yllätys) Real Madrid ja FC Barcelona. Toisin kuin semifinaalissa, Real Madrid voitti mestaruuden 2-1. Mahtoi tuolloin Madridissa olla mieletön hulina… 😉