Zagreb, Kroatia
Vuorokauden viivästyksen jälkeen pääsimme lentämään rymyryhmämme kera aivan mahtavassa auringon paisteessa Zagrebiin. (Jos haluat lukea lentomatkastamme Zagrebiin, se onnistuu tästä). Kaupunki otti meidät vastaan harmaana ja hieman kolkkona. Lentokentällä vuokraamaamme isohko tila-auto aiheutti lieviä hankaluuksia, koska edellisen päivän lumimyrsky oli puskuroinut runsaalla lumentulollaan niin tiet kuin kaikki parkkipaikatkin. Onneksi hotellilla oli oma aurattu parkkialue, ja saimme auton suojaan.
Hotellinomistaja oli pitänyt puhelimessa antamansa sanansa, vaikka saavuimmekin vuorokauden myöhässä kaupunkiin, huoneet olivat edelleen odottamassa meitä. Hotellinisäntä oli muutenkin varsin mukava henkilö, hän tarjosi meille viimeisenä iltana lähtödrinksut, joka ikuistettiin oikein kuvien kera. Tosin kuvia ei sen koommin ole näkynyt, liekö päätyneet isännän kotialbumiin? 😉
Hetken huoneissa lepäämisen jälkeen, lähdimme jalkaisin kaupunkiin, tarkoituksena löytää kaikkia osapuolia miellyttävä ruokailupaikka. Jonkin aikaa nilkkoja myöten lumessa ja loskassa talsittuamme, löysimme paikallisten suosiman edullisen pizzapaikan. Pizzat olivat isoja ja edullisia. Ruokailun jälkeen jatkoimme kävelyä, nyt jo pimenneessä kaupungissa. Jostain syystä katuvalojakin oli vähänlaisesti ja lumi, joka jalkakäytäville oli satanut, haittasi kulkemista.
Talojen edustoilla olevat jalankulkuun tarkoitetut käytävät olivat myös kapeita, joten kaikki seitsemän reissaajaa kulki jonossa kuin pienen talon porsaat. Oli siinä taas paikallisilla ihmettelemistä. Useampien kengät olivat pian läpimärät, joten oli päästävä johonkin lämpimään istumaan. Ensin silmiimme kävi outo ultraviolettivaloin valaistu baari, joka osoittautui drinkki- ja smoothiebaarin sekoitukseksi. Siellä ei tunnuttu ymmärrettävän englantia sanaakaan, joten vaihdoimme paikkaa. Saman rakennuksen sisäpihalta löytyi kuin vahingossa, ihana saksalaistyylinen bierhaus, jonne jumituimme valtavan puupöydän ääreen kertaamaan viimeisen puolentoista vuorokauden sattumuksia. Maistoimme hiukopalaksi myös talon erikoisuuksia, kroatialaisia makkaroita.
Zagreb osoittautui rumaksi
Hyvin nukutun yön jälkeen otimme kaupungin haltuun autolla vimmatusti ajellen Zagrebin laidalta toiselle. Yöllä tiet oli saatu raivattua lumikuormasta, mutta yleisilme oli edelleen masentava. Rumia taloja, tageja seinissä ja yleisilme nuhruinen. Tietenkin ydinkeskustassa oli myös hienoja, vanhoja kivitaloja kuten Kroatian kansallisteatteri ja kansallisarkisto sekä uudet liikehuoneistot, joiden edustat olivat lumesta kuin nuoltuja. Suunnistimme perinteen mukaan joulutorille, joka oli muutaman kojun kokoinen markkinatori puistossa. Ei valitettavasti kovin mainitsemisen arvoinen ilmestys.
Seuraavaksi oli vuorossa tutustuminen Zagrebin ylpeyteeen eli pieneen yläkaupungin alueeseen, josta löytyy niin vanhoja, pittoreskeja taloja kuin St. Mark’s Churchkin. Kirkko on kukkulan päällä, jonne pääsee myös pienillä hammasratasvaunuilla. Kirkko on merkittävä nähtävyys sen katon vuoksi, kattoon on tehty värillisiä vaakunoita, kuten kaupungin oma vaakuna (St. Mark´s Church). Kirkko ja ympärillä olevat rakennukset muodostavat idyllisen aukion, jonne oli tuotu Neitsyt Marian patsaan seuraksi iso joulukuusi.
Kaupungissa on myös toinen kirkko, Zagrebin katedraali, jonka kävimme autolla ”pyörimässä” ympäri (Zagrebin katedraali). Lähinnä meidän autoilu tuntui siltä kuin olisi oltu suorittamassa Amazing Race-rasteja. Paljon löydettävää, lyhyessä ajassa. 😉
Mainitsemisen arvoista kaupungista on jälleen ruoka, se on edullista ja annokset suuria. Muuten kaupunki ei meihin kolissut. Olisiko kesällä meininki toinen? Karistimme Zagrebin pölyt jaloista ja suuntasimme seuraavana päivänä hurmaavaan Ljubljanaan, mutta se onkin sitten toinen turina se! (Hurmaava Ljubljana)