Fretti Mercury etsii onnea, Helsingin Kaupunginteatteri, Studio Pasila


Mainos/Lippu saatu Helsingin Kaupunginteatteri/HKT.

Mistä onni löytyy?

Fretti Mercury ja hänen paras ystävänsä Jänis Virtanen ovat apeita. Elämästä tuntuu puuttuvan jotain olennaista, joten ystävykset päättävät lähteä etsimään onnea.

Kuva: Julius Konttinen.

Siitä alkaa Helsingin Kaupunginteatterin Fretti Mercury etsii onnea, vauhdikas, värikäs ja sopivan vinksahtanut koko perheen musikaali, joka tarjoaa huumoria lapsille, mutta viljelee samalla niin paljon aikuisille suunnattuja oivalluksia, että katsomossa nauru raikaa välillä aivan eri kohdissa.

Fretti ja Jänis lähtevät onnen perään

Miika Nousiaisen ja Sanna-Mari Pirkolan lastenkirjaan perustuvassa musikaalissa parhaat ystävykset Fretti Mercury ja Jänis Virtanen lähtevät selvittämään, mistä kadonneen onnen voisi löytää.

Kuva: Julius Konttinen.

Matkalla vastaan tulee mitä erikoisempia hahmoja, ja jo nimet kertovat, millaisella huumorintasolla liikutaan. Jon Bon Ovi, Pöllö Miljoona, Tunneli Jäätteenmäki, Karitsa Mattila ja Seiti Etsivä kuuluvat esityksen riemukkaimpiin tuttavuuksiin.

Tunneli Jäätteenmäki on kovasti esikuvansa kaltainen. Kuva: Julius Konttinen.

Hahmot eivät jää pelkiksi hauskoiksi nimileikeiksi, vaan niiden taustalla vilahtelevat vahvasti tosielämän henkilöt ja heidän tekemisensä. Esimerkiksi Tunneli Jäätteenmäen kohdalla viittauksia ei tarvitse kovin pitkään arvailla. Aikuisyleisölle tällaiset kerrokset tarjoavat oman esityksensä lasten musikaalin sisälle. Katsomossa tämä näkyy konkreettisesti: aikuiset nauravat niin äänekkäästi, että vieressä istuvat pienemmät katsojat kyselevät, mikä oikein naurattaa.

Turkulaista väriä, Tessu Redford ja puudelit. Kuva: Julius Konttinen.

Toisaalta musikaalissa on myös universaalia huumoria. Kakka ja pierut toimivat edelleen hämmästyttävän luotettavasti sukupolvesta toiseen.

Tuomas Korkia-Aho heittäytyy Frettinä täysillä

Fretti Mercuryna nähtävä Tuomas Korkia-Aho tekee erittäin fyysisen roolin. Fretti kaatuu, innostuu, pettyy, juoksee ja säntäilee läpi tarinan sellaisella energialla, että rooli vaatii näyttelijältään paljon. Korkia-Aho antaa lavalla kaikkensa ja rakentaa Fretistä ilmeikkään, vauhdikkaan ja sympaattisen hahmon, jonka mukana on helppo lähteä musikaali-matkalle mukaan.

Kuva: Julius Konttinen.

Myönnettäköön, että Korkia-Aho kuuluu omiin suosikkinäyttelijöihini, joten hänen näkemistään näin suuressa roolissa odotin erityisesti. Fretti antaa hänelle myös mahdollisuuden käyttää juuri niitä vahvuuksia, joissa hän on parhaimmillaan: fyysisyyttä, komiikkaa, musikaalisuutta ja täydellistä heittäytymistä.

Kuva: Julius Konttinen.

Inkeri Hyvösen Jänis Virtanen toimii Fretin rinnalla mainiona vastaparina. Siinä missä Fretti säntäilee eteenpäin, Jänis tuo kaksikkoon toisenlaista energiaa ja tasapainoa. Ystävysten erilaisuus toimii sekä komedian lähteenä että tarinan kannattelijana.

Sivuhahmot varastavat monta kohtausta

Vaikka Fretti ja Jänis kuljettavat tarinaa, illan suurimmat naurut keräävät usein sivuhahmot. Esityksen näyttelijät vaihtavat roolista toiseen, ja juuri näissä nopeasti piirtyvissä karikatyyreissä musikaalin huumori pääsee kunnolla irti.

Seiti Etsivä ja venäläiset kalapuikot. Kuva: Julius Konttinen.

Seiti Etsivä, Naula Vesala, Karitsa Mattila ja Tessu Redford ovat kaikki hahmoja, joiden kohdalla jo nimi saa hymyn huulille. Kun päälle lisätään tunnistettavat maneerit, viittaukset ja näyttelijöiden rohkea heittäytyminen, kokonaisuus toimii vieläkin paremmin.

Karitsa Mattila ja ihmesienet. Kuva: Julius Konttinen.

Hahmoja on paljon, mutta niiden ei ole tarkoituskaan kasvaa suuriksi henkilökuviksi. Ne tulevat, tekevät tehtävänsä, naurattavat ja väistyvät seuraavan tieltä. Tässä maailmassa se toimii.

Joukkokohtauksissa musikaali pääsee vauhtiin

Myös suuret joukkokohtaukset kuuluvat esityksen vahvuuksiin. Silloin Studio Pasilan näyttämö täyttyy liikkeestä, musiikista ja väreistä, ja musikaalin hieman anarkistinen maailma pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Kokonaisuudessa on runsaasti energiaa, eikä esitys jää pitkäksi aikaa paikoilleen.

Kuva: Julius Konttinen.

Marzi Nymanin säveltämä musiikki liikkuu tyylilajista toiseen, ja Mariskan sanoitukset istuvat hyvin Nousiaisen rakentamaan sanaleikkien maailmaan. Musiikki on ennen kaikkea osa vauhdikasta kokonaisuutta: se vie tarinaa eteenpäin ja antaa näyttelijöille tilaa revitellä.

Jokaisessa musikaalissa pitäisi olla kitarasoolo! Kuva: Julius Konttinen.

Visuaalisesti Fretti Mercury etsii onnea on juuri niin värikäs kuin tällaisen tarinan kuuluukin olla. Puvustus, lavastus ja liike rakentavat maailman, joka ei edes yritä näyttää tavalliselta.

Koko perheen musikaali – oikeasti!

Koko perheen esitys on nimitys, jota käytetään helposti, mutta Fretti Mercury etsii onnea lunastaa sen tavallista paremmin. Lapsille on vauhtia, värejä, eläinhahmoja ja suoraviivaista huumoria. Aikuisille on aivan toinen taso täynnä popkulttuuria, sanaleikkejä ja viittauksia, joiden merkitys menee nuoremmalta yleisöltä iloisesti ohi.

Kuva: Julius Konttinen.

Siksi eri-ikäiset katsojat myös nauravat eri asioille. Parhaimmillaan koko katsomo nauraa kuitenkin yhdessä. Ja kaiken riehakkuuden alla kulkee yksinkertainen ja lämmin ajatus ystävyydestä ja onnesta. Joskus ihminen, tai fretti, lähtee etsimään onnea kaukaa, vaikka se saattaa odottaa paikassa, josta sitä vähiten osaa etsiä.

Fretti Mercury etsii onnea on hyväntuulinen, kekseliäs ja vauhdikas musikaali, joka jättää hymyn huulille vielä kotimatkallakin. Tällaista väripommia tummeneva, sateinen syksy tarvitsee!

Fretti Mercury etsii onnea 7.11.2026 saakka.

Rooleissa: Tuomas Korkia-Aho, Inkeri Hyvönen, Sari Haapamäki, Sofia Hilli, Juha Jokela, Kai Lahdesmäki, Tiina Peltonen ja Inka Tiitinen.

Muusikot: Ville Myllykoski, kosketinsoittimet, Tuomo Sorri, kosketinsoittimet, varalla, Timo Jurvelin, kitara, ja Heikki Selamo, kitara, varalla.

Teksti ja dramatisointi: Miika Nousiainen, sävellys: Marzi Nyman, laulujen sanat: Mariska, ohjaus ja sovitus: Jukka Nylund, koreografia: Katrin Vaskelainen, kapellimestari: Ville Myllykoski, lavastus ja pukusuunnittelu: Aili Ojalo, valosuunnittelu: Teppo Saarinen, äänisuunnittelu: Sami Lust ja naamioinnin suunnittelu: Ronja Nylund.

  • Kesto noin 2 t, sis. väliajan.
  • Musikaalia suositellaan yli 5-vuotiaille.
  • Pääsyliput: Lastenlippu (0–16 v.) 20 €, opiskelijalippu 20,50 € (ma-to), eläkeläislippu 38 € (ma-to) ja peruslippu 41 €.

Osoite: Helsingin Kaupunginteatteri / Studio Pasila, Ratamestarinkatu 5, 00520 Helsinki.

Otsikkokuva: Julius Konttinen.

Saattaisit myös pitää näistä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *