Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina 

Vuosittainen ryhmärämä-reissumme suuntautui tänä vuonna Sarajevoon. Kyseinen kaupunki oli ollut jo kauan mietinnässä, mutta vasta tänä vuonna niin hinta kuin ajankohta täsmäsivät reissuporukkamme aikatauluihin. Kyseessä olisi pitkä viikonloppu Sarajevossa, juuri kevään koittaessa.

Miljacka-joki.

Sarajevo pähkinänkuoressa

Sarajevo on Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki. Kaupunki on perustettu vuonna 1461 ja on historialtaan erittäin monipuolinen ja -vivahteinen kaupunki. Historian sivuille kuuluvat aikakaudet niin Rooman valtakunnassa, Ottomaanien miehityksen alla sekä osana suurta Itävalta-Unkaria. Vuonna 2016 kaupungissa asui noin 440 000 asukasta. Sarajevo sijaitsee 500 metriä merenpinnan yläpuolella, Miljacka-joen rannalla.

Katuun tehty laatoitus jakaa kaupungin uuteen ja vanhaan puoleen.

Sarajevo tunnetaan kolmesta historiankirjoihin kirjatusta erilaisesta selkkauksesta ja tapahtumasta. Ensimmäinen selkkaus, joka vaikutti merkittävästi koko Euroopan historiaan oli arkkiherttua Franz Ferdinandin sekä hänen vaimonsa Sophien ja syntymättömän lapsen murha vuonna 1914. Tästä Sarajevon laukauksesta ja sen jälkeisistä tapahtumista katsotaan alkaneen ensimmäisen maailmansodan.

Toinen huomattavasti iloisempi tapahtuma sijoittuu vuonna 1984 pidettyihin talviolympialaisiin. Näistä olympialaisista suomalaiset muistetaan erityisesti kahdesta urheilijastaan; kisojen ehdottomasta urheilijakuningattaresta Marja-Liisa Hämäläisestä (kolme kultaa ja viestipronssi) sekä nuoresta Matti Nykäsestä (kulta ja hopea). Muutenkin kisat olivat suomalaisten osalta menestys 13 mitalillaan, edellisen kerran samanlainen mitalimenestys oli koettu vuoden 1956 Melbournen kesäolympialaisissa.

Kukas se siellä ylhäällä oikealla tuulettelee? 🙂

Kolmas ja hyvin ikävä historiankirjoihin jäänyt konflikti oli Jugoslavian sisällissota, joka ajoittuu niinkin lähelle kuin vuosiin 1992 – 1995. Tällöin kaupunki koki kovia monella eri saralla, asukkaita kuoli yli 11 000 ja päivittäisten pommitusten ja kranaatti-iskujen kohteena ollut kaupunki luhistui vähitellen palasiksi. Sarajevon piirityksen jäljet ovat kaupungissa edelleen osin nähtävillä.

Taloissa on luotien ja kranaattien iskeymiä jäljellä.

Paikallinen valuutta on Bosnian markka; yksi markka on 0.50 euroa (kurssi vuonna 2017). Suomen Forexissa ei valitettavasti pystynyt etukäteen vaihtamaan valuuttaa. Sarajevon lentokentällä on kuitenkin vaihtopiste, josta varsin hyvällä kurssilla sai vaihdettua rahaa niin, että matka pääsi hyvään vauhtiin.

Lentokentältä pääsee 10 kilometrin päässä olevaan kaupunkiin joko hieman huonosti kulkevalla lentokenttäbussilla, taksilla tai hieamn kauempaa kulkevalla trolley-autolla. Taksit huolivat eurojakin, mutta suosittelen ottamaan lentokentältä bussin (kts. aikataulu ensin), joka lähtee terminaalin oikealta puolelta. Bussi maksoi kaupunkiin 5 markkaa (2.50€), matka-aika tosin oli 45 minuuttia. Palatessa otimme taksin, joka ajoi lentokentälle alle puolessa tunnissa, hinta 20 markkaa eli 10 euroa.

Hotellimme Latinska Mosk sijaitsi vain kivenheiton päässä uudelleenrakennetussa vanhasta kaupungista eli Bascarsijasta. Ensimmäinen päivämme vierähtikin kävellessä ympäri lähialuetta, samalla bongaten lähes jokaisen must-nähtävyyden. Sateisena iltapäivänä vastaan tuli hotellista vain 15 metrin päässä sijaitseva Latinska Mosk-silta, jonka vierellä Gavrilo Princip ampui kuuluisat Sarajevon laukaukset.

Latinalainen silta.

Hieman sisemmälle vanhaan kaupunkiin päästyämme, vastaan tuli aktiivikäytössä oleva Gazi Husrev-beg moskeija, jonka pihalla on hieno uudelleen rakennettu suihkulähde. Paikalliset kävivät heittämässä kolikoita lähteeseen, joten epäilen, ettei vesi ole kuitenkaan enää juotavissa.

Gazi Husrev-beg moskeija,
Ja katettu ”toivomuskaivo”.

Käveltyämme Bascarsijan pieniä kujia pitkin, päädyimme aukiolle, josta löytyy ehkä kuuluisin keskiaikaisen kauppa-aukion nähtävyyksistä, nimittäin Sebilj-niminen kaivo vuodelta 1891. Tällä kaivolla kävi suhina kun kaupungissa vierailevat turistit halusivat kuvauttaa itsensä kaivon läheisyydessä.

Sebilj-kaivo ja aukio.

Matalien rakennusten ympäröimä aukio on myös mielenkiintoinen; tarjolla on jäätelöpisteitä, käsityökauppoja sekä monenmoista kahvilaa syntisen halpojen leivoksien kera, vai mitä sanot leivoksista jotka maksavat vain euron!

Aukiolta löytyi myös kauppias, joka myy pulunruokaa. Kauppansa linnunruoka tekikin satojen pulujen parissa, joita rakennusten katoilla majaili. Aukio on varsin kakkainen, joten ei kannata sotkea vaatteitaan istumalla yleisille penkeille.

Pitkän viikonlopun aikana huhtikuiset lämpötilaerot olivat melkoiset, öisin lämpötila saattoi painua viiteen asteeseen kun parhaimmillaan oli lähes 25 astetta lämmintä. Keväisin kannattaakin varata mukaan myös lämmintä vaatetta. Kesällä lämpötila kaupungissa saattaa nousta yli 35 asteen.

Kaupungista löytyy lähietäisyydeltä vanha synagoga, moskeijoita, katolilaisten kirkko, Gazi Husrev-kirjasto, Gazi Husrev Bey´s Bezistan eli alun perin 1500-luvulla rakennettu, nykyinen kauppiaidentalo, kellotorni, kasvitieteellinen puutarha sekä kaupungintalo.

Sarajevosta kannattaa ostaa kotiin mosaiikkilamppuja, edullisia mattoja, kauniita taontatöitä, hopeakoruja sekä vahvaa kahvia, jos sellaisesta tykkää. Kannattaa kuitenkin vilkaista ensin missä tavarat on tehty, nimittäin useassa tarrassa/leimassa luki Made in Turkey.

Mikäli haluaa nähdä yli kaupungin, kannattaa kävellä tai ottaa taksi keltaiselle linnoitukselle. Itse linnoituksesta ei ole oikein mitään jäljellä, mutta näkymät yli kaupungin ovat hienot. Täältä voi myös laskea kaupungin lukemattomat hautausmaat…

Edullista ruokaa

Sarajevo on edullisen ruoan maa. Ateriat ovat isoja ja maukkaita. Esimerkkinä, kolmen ruokalajin aterian alkoholittomilla juomilla, saa alle 10 euron. Pullovesi ja pullotettu olut olivat lähes saman hintaisia. Hintahaitarin ollessa 2-3 markkaa. Aterioiden mukana seuraa aina korillinen vastapaistettua leipää, joka ravintolasta riippuen on maksullista. Valitettavasti ruokaa ei voinut syödä niin paljon kuin mieli ja lompakko olisi antanut periksi. 😉

Kanavarras lisukkeilla (alkuruoka).
Ruokalistan hinnat eivät päätä huimaa…
Pihviä lisukkeilla.

Sarajevossa vieraillessa kannattaa ottaa huomioon, että muslimeita on kaupungissa sen verran paljon, että vanhasta kaupungista saat hakemalla hakea paikkaa, mistä saisi alkoholipitoisia juomia ruoan kanssa. Olutta kyllä myydään pulloissa, mutta ilman alkoholiprosentteja.

Illalla olikin mielenkiintoista kävellä alueella, jonka kahvilabaarien edustat olivat täynnä ihmisiä, jotka joivat paikallista tuhtia kahvia, hedelmäteetä ja -mehuja sekä polttivat vesipiippuja diskojytkeen kantautuessa baarin ovista ja ikkunoista. Musiikki oli joko yksipuolista teknojytkettä tai vanhoja kasaribiisejä, vaihtoehtoja ei tuntunut olevan.

Tuhtia kahvia paikalliseen tapaan tarjoiltuna.

Tupakoiminen on sallittua kaikkialla ja se olikin häiritsevin tekijä matkan aikana. Erityisesti ruokaillessa, ei ollut kauhean miellyttävää syödä herkkuaterioita, kun viereisissä pöydissä poltettiin tupakkaa ketjussa ja oikein antaumuksella.

Kaupungissa kulttuurit ovat somasti sekaisin. Vaikka Sarajevo sijaitsee Euroopassa, oli yllättävää kuinka paljon islamilaisia vaikutteita kaupungissa oli. Näkyvin esimerkki oli eri tavalla hunnutetut naiset. Osa näistä tietenkin oli turisteja, mutta silmiinpistävää oli heidän lukumääränsä.

Kuuluvin esimerkki oli taas monta kertaa päivässä kuuluvat rukouskutsut. Kaupungissa on useita moskeijoita, joiden minareeteista vuoron perään aloitetut kutsut täyttävät vuorten laaksossa sijaitsevan Sarajevon ilmatilan klo 5.30 alkaen.

Mielenkiintoista oli myös se, että pienellä alueella oli useita erilaisille uskonkunnille kuuluvia paikkoja vierekkäin, moskeijoista synagogaan ja katolilaiseen kirkkoon.

Vesijohtovesi on juotavaa. Lisäksi kaupungilla on lähdeperäisiä kaivoja, joista voi ottaa juomapulloonsa täydennystä.

Paikalliset ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja alkavat helposti jutella, vaikka yhteistä kieltä ei aina oikein olekaan. Selvisi, että vaikka ulospäin Sarajevossa on rauhallisen tuntuista, pinnan alla kytee edelleen. Valtaosa sodan jälkeen syntyneistä nuorista miehistä on työttöminä ja se on huono asia ihan missä päin maailmaa tahansa.

Juttelimme pitkään erään maallistuneen muslimimiehen kanssa, jolla oli oma baari ja avovaimo. Drinksujen lomassa hän esitteli valokuvia yli 20 vuoden takaa, jossa 16v. baarinpitäjä seisoo rynkyn kanssa puolustamassa kaupunkia. Siinä keskustellessa kaupunki sai uutta surullista ulottuvuutta…

Entinen Holiday Inn-hotelli todisti sotaa omalla tavallaan. Tänne olivat majoittuneet kaikki ulkomaalaiset kirjeenvaihtajat piirityksen aikana.

Sota, vaikka siitä onkin yli kaksikymmentä vuotta aikaa, on kaupungissa edelleen hyvin läsnä. Joko lukemattomina sarjatuliaseenjälkinä rakennusten seinissä, useina sotamuseoina, jotka esittelevät aihetta jokainen hieman eri perspektiivistä sekä hautausmaina, joissa hohtavan valkoisissa hautakivissä vuosiluvut kertovat surullista tarinaansa miehitetyiltä vuosilta.

Jotenkin tuntui myös siltä, että kaupunki on alkanut rahastaa tällä sodalla. Voi kuulostaa karmealta, mutta sellainen tunnelma oli vahvasti läsnä: ammuksista tehtyjä muistoesineitä, ylihintaisia kävelykierroksia sodan runtelemassa kaupungissa, maksullisia museoita…

Sotaa ennen, aiempana ja hyvin tuottaneena ”rahastuskohteena” toimi vuoden 1984 talviolympialaiset, joiden turistikrääsää on muuten edelleen putiikeista saatavilla, jos nyt joku sellaista keräilee. Kaikkihan muistavat Sarajevon kisamaskotin Vucko-suden? Myös olympia-aiheisia museoita, opastettuja kierroksia ja erilaisia suorituspaikkoja olisi kaupungissa ollut maksusta nähtävillä.

Yksi monista Sarajevon ruusuista.

Ehkä kuitenkin surullisin ja käsinkosketeltavin esimerkki sodasta ovat kaduissa olevat Sarajevon ruusut. Kyse on kohdista joihin on osunut kranaatti-isku, jonka seurauksena paikallinen asukas on piirityksen aikana kuollut. Iskeytymät on maalattu punaisiksi, jotta totuus ei unohtuisi.

Sarajevossa vierailun ehkä parasta antia olikin syvällinen pohdinta. Kaupunki laittoi ajattelemaan niin eri uskontoja, miehittäjiä ja sotaa. Pohdimme kuinka itse olisimme miehitysvuosista selvinneet vai olisimmeko? Yksi piina paikallisilla kun hädän, nälän ja kurjuuden keskellä olivat vuorilta ampuneet tarkka-ampujat, jotka ottivat kohteeksi kenet tahansa, jonka kiikaritähtäimiinsä paikansivat. Ja hei, tästä ei ole aikaa kuin 22 vuotta ja vielä Euroopassa!

Kissoja oli jonkin verran liikenteessä, kuten myös kulkukoiralaumoja.

Sarajevon päänähtävyydet on kierretty parissa päivässä, mikäli ei halua tutustua jokaiseen kaupungista löytyvään museoon. Aamun sarastaessa mietimmekin jo, että mitäs tänään sitten tehtäisiin?

Sarajevo ei ehkä ole paikka johon kannattaa mennä lomalle viikoksi, nimittäin nähtävyydet uhkaavat jo viikonlopussa loppua kesken. Mikäli ei sitten ole intohimoinen olympia- tai sotahistoriafani. Suosittelenkin paikkaa joko pitkän viikonlopun tai kiertomatkan yhdeksi kohteeksi.

Tuumailtuamme aamupäivän ajan vahvan kahvin ääressä seuraavaa siirtoamme, lähdimme tutustumaan sodan aikaiseen tunnelimuseoon, joka sijaitsee lentokentän vieressä. Tästä retkestä seuraavassa turinassa lisää.

Saattaisit myös pitää näistä:

24 kommentti

  1. Loppujen lopuksi kun pohtii, ei tuosta Jugoslavian hajoamisesta paljoaa aikaa ole. Kun ajeltiin Splitistä aikanaan Plitviceen, näimme paljon taloja, joita oli pommitettu. Nuo ruusut kaupungilla ovat aikamoisia muistutuksia ja tuo tunneli, mistä kerrot toisessa jutussa, on varmaan aika mielenpainuva kokemus.

    1. Kyllä Sari, sitä oikeastaan koko reissu Sarajevoon oli -hyvin mieleenpainuva kokemus. Olin oikeastaan itsekin hyvin yllättynyt siitä, millaisen fiiliksen kaupunki ja sen lähihistoria saivat minussa aikaiseksi. Ehkä voi sanoa, että sota tuli lähemmäksi kuin koskaan tähän mennessä on tullut.

  2. Olemme käyneet Bosniassa vaan Mostarissa (ja Sprskan tasavallassa Trebinjessä), eli Sarajevo on yksi niistä harvoista Euroopan pääkaupungeista, joissa emme ole vielä käyneet, mutta suunnitelmissa on, ehdottomasti. Myös Mostar on aika pysäyttävä kaupunki, taloineen, joiden seinät ovat edelleen sodan rei’ittämiä.
    Kiva muuten huomata, että tällaisesta vähän harvinaisemmastakin kohteesta löytyy juttua matkablogeista! Itä-Euroopan kaupungeista Belgrad on jäänyt mieleeni erityisen kivana kesäkaupunkinaan, etenkin Sava-joen rantojen takai.

    1. Kiitos Pirkko kommentistasi! Juuri tämä ajatus hieman harvinaisemmasta matkakohteesta meitäkin kiehtoi, Sarajevo on toisaalta niin lähellä ja samalla hyvin kaukana.
      Mostaria Sarajevossa kehuttiin kovasti ja sieltä olisi järjestetty retkiäkin sinne, meiltä vain nyt jäi toiseen kertaan.

  3. Sarajevo on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Tykkään kaupungista todella paljon, vaikka kyllähän siellä on sen kamala historia lähes jatkuvasti läsnä. Etenkin asuintalojen seinissä olevat reiät pisti hiljaiseksi…

    1. Kiitos Sandra! Matka oli omalla tavallaan hyvin mielenkiintoinen. Kerrankin puheenaiheet olivat jotain ihan muuta kuin matkoilla yleensä sekä paljon hiljaista mietiskelyä mahtui matkaan mukaan.

  4. Minäkin tykästyin Sarajevoon kovasti, vaikka oma vierailu toteutui sohvasurffaten ja kaupunkiin enemmän fiilispohjalta tutustuen kuin nähtävyyksiä katsellen. Ja ihan niin kuin sanot, siinä oli jotain erilaista eksotiikkaa mitä ei Euroopasta niin usein löydä. Mostarista tullessani en kiinnittänyt enää niin paljoa huomiota luodinreikiin, kun niitä oli jo tullut nähdyksi niin paljon. Vietin vappuakin Sarajevossa, turkkilainen host-isäntämme otti meidät mukaan grillailupiknikille kaveriensa kanssa, ja silloin näytti muslimeillekin olut shishan lisäksi maistuvan 🙂

    1. Taitaa paikallisten joukossa olla näitä tapaususkovaisia kuten meilläkin on. Joimme yhden jutussakin mainitun baarinpitäjän tarjoamana paikallista pontikkaa shotit ja myös hän itse nautti samanlaisen. Ystävällisiä ihmisiä olivat kyllä!

  5. Tämä oli kiinnostava juttu, vaikka rehellisyyden nimissä en usko että löydän itseäni Sarajevosta. Yhtä aikaa jollain sekavalla tavalla tunnistan ehkä vähän samankaltaisen tarpeen näille kohteille kuin esim keskitysleirivierailuille, mutta toisaalta silloin kun reissuun pääsen, haluan nauttia lomasta enkä potea huonoa omaatuntoa ihmiskunnan pahuudesta.

  6. Jotenkin paikasta välittyy aika surullinen tunnelma, ei vaikuta ainakaan pelkästään hyvän mielen kohteelta. Mutta ei kaikkien kohteiden sitä pidäkään olla. Mielenkiintoista olisi käydä joskus, ja yhdistää johonkin mieltä ylentävämpään paikkaan. Tuo tupakointi häiritsisi tosi paljon kun en sitä voi sietää. Ihanasti tarjoiltu tuo kahvi!

    1. Se surumielisyys on läsnä, ja ei aina pidäkään olla superhauskaa, siitä olen kanssasi samaa mieltä. Tupakointi oli todella karseaa, joka paikassa ja koko ajan. Kahvilassa tuntui siltä, että ilma loppui kesken passiivisen tupakoinnin vuoksi. Hiukset ja vaatteet haisivat tosi pahalle. 🙁

  7. Mielenkiintoista lukea maasta ja kaupungista, josta en tiedä paljoakaan – vaikka on niin lähellä. Balkan kokonaisuudessaan kiinnostaa ja jonkunlainen kiertomatka on jo pitkään ollut toivelistalla.

  8. Minulla on aika ristiriitainen olo Sarajevosta. Toisaalta olisi sivistävää käydä siellä mutta toisaalta ajattelen kuten Jane: haluanko viettää lomani surumielisessä kaupungissa. Aika näyttää, päädynkö koskaan Sarajevoon. Mitä kautta lensitte sinne, suoria lentoja ei kai ole?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *