Lemmenlaakso, Järvenpää

Eipä uskoisi, että vain 40 kilometriä Helsingin keskustasta löytyy paikka, joka on kuin toisesta maailmasta. Järvenpääläisille Lemmenlaakson alue on tullut tutuksi niin päiväkoti-ikäisten kuin vanhempienkin retkeilykohteena sekä pidemmän iltalenkin paikkana. Muille alue ei välttämättä olekaan kovin tuttu.

Keväinen Keravanjoki.

Lemmenlaakso pähkinänkuoressa

Lemmenlaakson lehdon luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991 ja sijaitsee Järvenpään ja Sipoon rajalla. Alue kuuluu Natura 2000-ohjelmaan. Pinta-alaltaan luonnonsuojelualue on 91,2 ha kokoinen. Tästä linkistä pääset kurkistamaan alueen kävijöille tehtyä opasta.

Mikä Lemmenlaaksosta sitten tekee erityisen?

Jääkauden muovaama Lemmenlaakso myötäilee Keravanjokea. Alueella on pääkaupunkiseudulle poikkeuksellisia korkeuseroja ja alueella kävellessä voit lyhyellä matkalla samoilla vehreästä lehtometsästä aina synkkään ”peikkometsään” ja jälleen vihreille pelloille asti.

Alueen kasvisto on myös erikoinen, erityisesti keväisin erilaiset vuokot valtaavat lehtoalueet, kuten valko- ja keltavuokko, joka on muuten myös Järvenpään nimikkokukka. Täällä voit ihailla myös hieman orkidean näköistä näsiää, pystykiurunkannusta, kevättähtimöä sekä herkkää lehtokieloa.

Alueella elää luonnonvaraisena liito-orava ja onpa joessa nähty saukonkin uiskentelevan. Lintubongareille Lemmenlaakso on ihanteellinen, kiikareista voi nähdä mm. peukaloisen, sirittäjän ja kuningaskalastajan. Näin linnuista tietämättömälle bloggarillekin keväinen linnunlaulu on korvia huumaavaa. Tsirp, tsirp kevät on tullut!

Lemmenlaaksossa kulkee erilaisia polkuja, joista pisin noin 2,5 km kulkee nuotiopaikalta Pelkohaudaksi nimetyn lehdon läpi. Keväisin maa on usein hyvin märkä, mutta kävelyä helpottamaan on tehty leveät pitkospuut. Niin leveät, että mahtuu ohittamaankin tarvittaessa. Pelkohaudan kohdalla Keravanjoki on vuosien saatossa kovertanut hiekkamaata muodostaen alueelle ”laakson”.

Pitkospuiden loppuessa on vuorossa vuonna 2010 uusitut jyrkät portaat ylös. Portaiden päästä voit jatkaa matkaasi kahteen suuntaan: toinen vie pienen mutkan jälkeen takaisin paikoitusalueelle ja toista seuraamalla, pääset lopulta metsän siimeksestä peltojen läpi aina eteläiselle infotaululle asti. Lemmenlaakson infotaulut on uusittu vuonna 2011.

Luonnonsuojelualueella kun ollaan, kaatuneet puut jätetään niille sijoilleen, ainoastaan polkujen päälle kaatuneista puista raivataan osa pois.

Kevätiltaisin metsässä liikkuessa on lähes epätodellista; puiden takaa laskeutuvan auringon kajo oksissa, virtaavan joen liplatus kaatuneissa puiden rungoissa, grillikatoksesta ilmassa leijailevat kiehkuraiset makkaran- ja pihkaisen puuntuoksut sekä lintujen äänekäs kevätkonsertti. Ainoa ärsyke joka muistuttaa, että olet todellakin pääkaupunkiseudulla, ovat autojen ja lentokoneiden tuottamat huminat ja äänet.

Nuotiopaikka ja laavu

Lemmenlaaksossa uusittiin vuonna 2012 alueen nuotiopaikka ja samalla rakennettiin myös hieno laavu. Mikäli haluat mennä laavulle grillaamaan, muista ottaa omat puut mukaan!  Onneksi loppukesästä laavulla on usein muiden retkeilijöiden jättämiä puita, joten hätä ei ole tämän näköinen jos puut unohtuvatkin. Tosin, laavulle on myös ruuhkaa, onneksi penkeillä on paljon tilaa ja nopeammin ne makkaratkin paistuvat valmiilla hiilloksella. 🙂

Frisbeegolfia

Kesälle 2017 valmistui frisbeegolfrata. Käydessämme huhtikuun alussa Lemmenlaaksossa, hartaimmat alan harrastajat kokeilivatkin rataa jo lumisohjossa.

Ensisilmäyksellä katsottuna, rata on huomattavasti haastavampi verrattuna Järvenpään Vanhankylänniemestä löytyvään frisbeegolfrataan. Rata kulkee osin Lemmenlaakson edustalla olevassa vanhassa hiekanottopaikassa, joka näin frisbeen myötä on löytänyt uuden tarkoituksen.

Luonnonsuojelualueen porteilla ei ole epätavallista törmätä niin retkeilijöiden koiriin kuin hevosiinkin. Alueella kun on useampikin talli. Lemmenlaaksossa liikkuessa on kuitenkin muistettava, että 1.4. – 15.7. välisenä aikana poluilta ei saa poiketa! Näin taataan siivekkäille ystäville pesimärauha.

Menneinä vuosina Järvenpään kaupunki on järjestänyt maksuttomia ja kaikille avoimia luontoretkiä luonnonsuojelualueelle. Retkille lähdetään Lemmenlaakson eteläpäästä, Sipoontien ja Skogsterintien peltotieltä. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa seurata Järvenpään kaupungin ajankohtaista palstaa.

Jos saavut Lemmenlaaksoon pohjoisesta, joudut väkisinkin ylittämään pienen sillan. Romantikkona on sanottava, että valitettavasti silta uusittiin viime vuonna, nimittäin Keravanjoen ylittävä todella kapea silta oli enemmän minun mieleeni. Mylly ja pato ovat alkujaan 1700-luvulta ja on varsin ihmeellinen pala vanhaa maailmaa erityisesti Lemmenlaaksosta päin tullessa.

Lemmenlaakson jylhyyden ja erikoisuuden toteaa parhaiten vain paikan päällä, joten pieni retkeily kannattaa yhdistää vaikka tulevan kesäloman suunnitelmiin. Takaan ettet pety!

Saattaisit myös pitää näistä:

42 kommentti

  1. Suomi on onneksi täynnä tämänkaltaisia ulkoilupaikkoja <3 Lemmenlaaksossa en ole käynyt, mutta täällä Mikkelissä on monia paikkoja joissa hakeutua samoihin fiiliksiin 🙂 Kyllä tälläiset postaukset saa tämmöisenä matkailu intoilijana muistamaan kuinka hienossa maassa mekin elämme 🙂

  2. Luonnollisestikin olen käynyt Lemmenlaaksossa, mutta valitettavasti käyntini oli vain pieni pyrähdys. Taisi olla sellainen vuodenaika, että tipit olivat jo pesimässä ja sen takia siellä oli hiljaista.

  3. Paljasjalkaisena järvenpääläisenä noloa myöntää, että kävin Lemmenlaaksossa ensi kertaa vasta vuosi sitten (nyt jo 15 vuotta muualla asuneena). Paikka on keväällä ja kesällä kiva lenkkikohde, mutta ei se niin ihmeellinen ole, että sitä kovin kaukaa kannattaisi lähteä katsomaan. Asutuksen läheisyys näkyy valitettavasti roskina luonnossa etenkin tulipaikalla. Myllyllä asti en olekaan käynyt, täytyypä etsiä se ensi kerralla!

    1. On kyllä ikävä ilmiö, että asutuksen/autoteiden lähellä olevat retkikohteet on roskaisia – niistä kun olisi lyhyin matka kantaa roskat pois!
      Mutta lähimetsät on tosi tärkeitä suojella. Siitä on viime aikoina tullut paljon tutkimustuloksiakin, miten lyhytkin metsässä liikkuminen vaikuttaa terveyteen myönteisesti. Päivittäistä arkiliikuntaa varten metsiä pitää olla asuinalueiden lähellä, ei pelkästään isoina kaukaisina erämaina.

  4. Onpa kivannäköinen paikka kävelylenkille, monipuolista kaunista Suomen luontoa! Ihana tuo nuotiopaikkakin, voin vaan kuvitella ne tuoksut tuolla nenässä <3 Näin suurkaupungissa eläessä alkaa arvostaa luonnon rauhaa ihan eri tavalla. Aika kauas täältä Melbournesta saa ajaa, ennen kuin pääsee kunnon metsään.

  5. Eilen kävimme Lumoava Helsinki -kirjan julkkareissa: 200 luontokohdetta ihan Helsingin kaupungin alueella! Kesällä olemme enimmäkseen kotimaassa, joten niitä kaikkia – ja myös näitä vähän kauempana Helsingistä olevia kohteita kierrämme varmaan innolla kesäviikkoina.

  6. Naapurikaupungissa 80-luvulla asuneena vähän ihmetyttää etten ole edes kuullut koko paikasta. Hyvä että tällaisia luontoihmisille löytyy. Itsellä loppuisi kunto kesken 😀

    Frisbeegolf on ihan hauskaa, muutaman kerran käynyt kokeilemassa. Ei edes niin vaikeaa kuin miltä ensi alkuun vaikutti, ts treenaamalla voisi syntyä jotain tulostakin 😉

  7. Meinasin jo kommentoida, että ”ihan kiva, mutta aika samanlainen kuin monet muutkin paikat”, mutta sitten tuli loppuun toi kuva myllystä ja padosta. Niin magee! Toi pitää sittenkin päästä näkeen. 🙂

  8. On niin hienoa, että näitä blogeja jaksetaan pitää. Nyt kaikki osaa suunnata luonnonsuojelualueelle vähän retkeilemään. Kukaan edes kuullut tästä paikasta niin, eikös sitten ylipainoinen syöttöporsas himomatkaaja ja maailman likaaja kirjoita vähän blogia sitten niin. Tämä on todella pieni alue, joka tuskin kestää runsaita massoja. Tämäkin paikka on nykyään kun joku lähimetsä missä käydään kusettamassa koiria. Muutama vuosi sitten siellä ei näkunyt juuri ketään ja hyvä näin, jotain paikallisia siellä kävi. Nyt sinne rynnätään joka suunnasta ja autoilla. Eikö ole mitään järkeä tossa hommassa, se on luonnonsuojelualue. Menkää ulkoilemaan jonnekkin muualle.

    1. Parahin Pena!
      Kiitos kommentistasi, toivottavasti sitä kirjoittaessasi sait purettua suurimman mielipahasi koskien Lemmenlaaksossa liikkumista.

      Olen siitä otettu, että katsot yhden blogitekstin vaikuttaneen niin vahvasti, että Lemmenlaakson kävijämäärät ovat sen vuoksi ottaneet valtavan harppauksen eteenpäin. Uskon kuitenkin, että kolme vuotta sitten julkaistulla tekstilläni on ollut varsin marginaalinen vaikutus kävijämääriin, lähinnä siihen ovat vaikuttaneet Lemmenlaakson frisbeegolfradan avaaminen sekä nykyinen pandemia -tilanne joka ajaa ihmisen kuin ihmisen etsimään lohdutusta asiantuntijoidenkin suosittelemista metsistä.

      Toivon, että Lemmenlaakson luontopoluille mahtuu myös tulevaisuudessa monenlaisia luonnossa liikkujia – niin sinä kuin minäkin!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *