Tuusulanjärven helmi – Vanhankylän kartano

Vanhankylän kartano, Järvenpää

*Vanhankylänniemen kartanon kahvilassa aloitetaan kaupungin omistama ammatillinen työpajakahvila. Työt ovat täydessä käynnissä ja kahvila aukeaa 1.6.2019.

Olet ehkä kuullutkin Vanhankylänniemestä? Kyllä, tämä on se samainen alue, jolla järjestetään vuosittain PuistoBlues-festivaali. Vanhankylänniemi tarjoaa myös paljon muuta kuin bluesia, kuten ainutlaatuisen luonto- ja kulttuurikohteen. Tässä turinassa esitellään yksi mielenkiintoinen kulttuurikohde.

Eräänä huhtikuun alun, kovin sumuisena sunnuntaina, meille tuli mahdollisuus tutustua oman pitäjän herkkuun eli uutta nousukautta elävään Vanhankylän kartanoon, tutuille ihan vaan Uuteen Vanhikseen. Kyse ei ole ehkä perinteisimmästä kartanosta mitä mieleen tulee, vaan enemmänkin monipuolisesta juhla- ja elämyskeskuksesta.

Järvenpäästä kun olemme, voisi luulla että kartanokin olisi tullut kovin tutuksi vuosien varrella. Näin ei kuitenkaan ole asian laita. Kartano on kulkenut yrittäjältä toiselle ja välillä niin alue kuin kartano ovat näyttäneet hyvin rapistuneelta sekä varsin luotaantyöntävältä. Tarvittiin ripeitä sekä luovia toimenpiteitä, jotta kartano tuli osaksi yhteisöään kuten se aikanaankin on ollut.

Toimenpiteet eivät tähän lopu, vaan kartanon aluetta kehitetään kokonaisvaltaisesti eteenpäin. Entisen terveyskeskuksen alue muuttuu suureksi tapahtumakentäksi, jonne tulevaisuudessa tulevat niin tivolit, sirkukset kuin isommat konsertitkin.

Vanhankylän kartano pähkinänkuoressa

Vanhankylän eli Gammalbyn kartanon juuret ulottuvat Suomen historiassa aina 1600-luvulle. Tällöin sen omisti ansioistaan 30-vuotisessa sodassa kuningatar Kristiinan aateloima ratsumestari ja hakkapeliitta Nils Larsson Stålhana. Tarinan mukaan Larsson tai siis Laurinpoika hiipi yöllä vihollisleiriin, poistaen asevaraston aseista lukot. Seuraavana päivänä Larssonin joukot yllättäen voittivat taistelun. Tästä teosta Larsson sai lisänimensä Stålhana eli ”teräslukko”.

Myöhemmin Stålhana vaikutti merkittävästi mm. Tuusulan kappeliseurakunnan syntyyn ja irtautumiseen Sipoosta vuonna 1643. Perinnetiedon mukaan hän oli hyvin aktiivinen ja harras kirkossa kävijä. Ratsumestari saapui järven yli kirkkoveneensä kanssa hyvin täsmällisesti, eikä kirkonmenoja aloitettu ennen kuin hän oli paikan päällä. Kartanon mailla on vielä nykyisinkin kirkkovene muistuttamassa Stålhanan elämästä.

Kartano kuului Stålhanan suvulle vuoteen 1801 asti. Tällöin tila jaettiin usean perillisen kesken, jonka jälkeen kartanon omistajina on mainittu olleen tehtaanomistaja L.O. Nysten, vuorineuvos Johan Solitander sekä sotaneuvos Karl Nyberg. Nyberg aloitti valtaisat ponnistelut ja sai kuin saikin, rappiolle joutuneen kartanon kukoistamaan. Useiden vaiheiden jälkeen kartano päätyi Johan Henrik Åström nuoremman omistukseen.

Vanhankylän kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Päärakennus valmistui parahiksi ottamaan Johan Åströmin morsiamen, Sipoon nimismiehen Wilhelmiina-tyttären vastaan. Vietettiinpä kartanossa Johanin ja Wilhelmiinan häitäkin.

Herraskartanoaika jatkui aina 1900-alkupuolelle asti. Tällöin Vanhankylän kartano oli suurimmillaan noin 2000 hehtaarin kokoinen. Kartanon navetoissa märehti 250 lehmää ja talleissa oli paikat yli 50 hevoselle.

Kartanon omistus siirtyi Johanin kuoltua vuonna 1873 kahdelle vahvalle naiselle; kapteenska Wilhelmiina Åströmille (juuri niin, tämä nimismiehen tytär) sekä heidän tyttärellensä Anni Åströmille. Kerrotaan edesmenneen Anni-tädin edelleen ”pitävän jöötä” kartanossa.

Erään tarinan mukaan, eikä edes kovin kaukaa, kerrotaan Jean Sibeliuksen yrittäneen ostaa kartanon mailta tonttia tulevaa Ainolaansa varten. Samaan aikaan Helsingissä julkistettiin Kämpissä maalattu Gallen Kallelan Symposium-taulu, jossa taiteilijat visioivat tulevaa hmm. viinilasien ääressä. Raivoraitis Anni-täti näki kuvan taulusta sanomalehdessä ja päätti ettei tonttia myy, kun Sibelius on ”viinaan menevää” sorttia. Topakka täti!

Tuusulan kunta omisti kartanon 40-luvulle asti. Kun Järvenpää erosi Tuusulasta, se sai kartanon läksiäislahjaksi naapuripitäjältään.

Kartano toimi pitkään retkeilymajana ja siirtyi yrittäjältä toiselle. Nyt kartano on pieteetillä restauroitu vanhaan 1800-luvun asuunsa Museoviraston valvovan silmän alla. Löydettiinpä remontin yhteydessä kartanon puretun päärakennuksen alta luurankokin.

Vanhankylän kartano muodostui useasta rakennuksesta. Valitettavasti jäljellä olevia, alkuperäisiä rakennuksia on pystyssä enää muutamia.

Kohteessa

Pääsimme ensimmäisenä kurkistamaan kartanon entiseen peruna- ja vihanneskellariin eli nykyiseen Elämyskellariin.

Kellariin on tehty varsin tunnelmallinen juhlatila. Seinät ovat jyhkeää kiveä, sisäkatto tummaa puuta ja ulkoseinät maalattu perinteisellä punamultamaalilla. Rakennuksen sisätila laittoi minut huokailemaan ihastuksesta!

Henkilökunnan mukaan juhlatilaan mahtuu 40-50 henkilöä ja olipa siellä ollut juuri edellisenä päivänä kuuden hengen bändikin paikalla. Vain mielikuvitus on rajana juhlallisuuksille, edellisen illan 50-v. juhlista muistotilaisuuksiin, koko elämän kirjo. Jos nämä seinät osaisivat puhua, olisi monenmoista tarinaa kerrottavana.

Kellarin eteen on rakennettu terassi, jolla on tarkoitus esittää mm. MM-jääkiekkokilpailuja, jos siis malttaa nostaa katseensa ympäristöstään ylös ruudulle asti.

Kellarin takana ovat Järvenpään kesäteatterin tilat. Vielä näkymät olivat kovin keväiset, mutta saatoin kuulla korvissani kesäilloissa kantautuvat tunteiden purskahdukset sekä ilon, jonka teatteriesitykset katsojissaan aiheuttavat. Kasto kesän ohjelmisto tämän linkin takaa.

Seuraavaksi lähdimme omatoimisesti tutustumaan kartanon mökkitarjontaan. Kartano tarjoaa kesäisin mökkimajoitusta. Hieman erikokoisia mökkejä on 18 kappaletta, joihin voi majoittua 2-4 henkilöä/mökki.

Mökit kunnostettiin yhdessä Keudan sisustusopiskelijoiden kanssa vuonna 2016. Opiskelijat suunnittelivat sekä toteuttivat pinta- ja sisustusremontin. Mökit saivat remontissa merellisen vivahteen.

Mökkien lisäksi alueella on 80 sähköistettyä vaunupaikkaa, kausipaikkoja sekä grillikota ja huoltorakennus, josta löytyy karavaanareiden tarvitsemat suihkutilat sekä wc.

Kartanon alueella on myös leirintäalue telttailijoille, uudehko lasten leikkikenttä, kaupunkilaisten tehokäyttöön ottama frisbeegolfrata sekä uimaranta. Kauniina kesäiltana on frisbeegolfradalla eri-ikäisiä seurueita suorastaan jonoksi asti.

Mökkien luota hipsimme rantaan vilkaisemaan isoa rantasaunaa. Vanhankylän kartanolla on tarjolla tilaussaunoja; iso 10-15 hengen sekä pienempi 4-5 hengen sauna. Isompi rantasauna oli käydessämme avantouimareiden käytössä, jotka urheasti menivät jääkylmään veteen. Kalikalikali!

Saunalta menee lämmitetty kumimatto laiturin päähän saakka, joten myös ne joilla ei ole tossuja jaloissaan, tarkenevat köpötellä saunasta avantoon ja takaisin. Tällä kertaa jätimme suosiolla avantouinnin väliin, jostain syystä ei tehnyt mieli polskia jäiden seassa (Himomatkaaja on the rocks). Muuten, saunalla ei ole anniskeluoikeuksia, joten omat ”eväät” ovat sallittuja!

Vanhiksella oli muutama vuosi sitten tipusia lapsiperheiden ja miksei, isompienkin iloksi. Kesän mittaan tiput kasvoivat oikein komeiksi kukonpojiksi, jotka saivat nimensä kartanolla järjestettyjen Retrofestareiden esiintyjien mukaan. Ja keitäpä muitakaan olisi Vanhiksella ollut kuin Speedy ja Saku sekä Eput!

Tapahtumien lisäksi jokaisen on mahdollista vuokrata kartano tai osa siitä, omia ikimuistoisia juhlia tai kokouksia varten. Tilaisuudet ihan pienistä, muutaman hengen juhlista 300 hengen kunnon rätinään, onnistuvat tilojen puolesta mainiosti. Juhlien laajetessa Vanhiksen sisäpihalle, on tarjolla katettu ja lämmitetty suurikokoinen huvilateltta.

Sisälle kartanoon päästyämme minuun teki erityisesti vaikutuksen kartanon 1800-luvun asuun vuonna 2007 remontoitu pääsali. Kannattaa nostaa katseensa ikkunoista kajastavasta Tuusulanjärvestä ylös kattoon. Kattomaalaukset ovat ainutlaatuisia. Maalaukset löytyivät laajan restauroinnin aikana pinkopahvien alta, ja ne ovat nykyisin kunnostettuina meidän kaikkien ihailtavana. Salissa on myös hieno vihreä takka, samalta vuosituhannelta.

Pääsalin lisäksi kartanolla on Pienisali eli entinen Förmaaki, jossa onnistuvat intiimit juhlat maksimissaan 12 henkilölle. Kannattaa muuten ohi mennessä vilkaista näiden salien välistä löytyvää näköalatoilettia, on muuten tosi söpö pyöreine ikkunoineen.

Kartanossa toimii kesällä 2019 kahvila, josta saa suussa sulavia herkkuja kakuista pikkusuolaisiin myös lounaan ulkopuolisina aikoina. Aiemmin kartano tuli tunnetuksi sunnuntaikävelijöiden sekä talvisten retkiluistelijoiden kahvittelutukikohtana. Kannattaa kokeilla talon kuumaa kaakaota sekä tuoreita munkkeja!

Pytingin puodista tuliaisia

Jos vierailusi kestääkin pidempään ja haluat viedä kotiin tuliaisia, joita ei jokaisen kaupan hyllyltä löydy, suosittelen poikkeamaan kartanon pihapiirissä olevaan Yläpytinkiin, jossa toimii paikallisten kädentaitajien Pytingin puoti. Puodista voit ostaa kotiin pehmeitä käsitöitä sekä persoonallisia koriste-esineitä. Kukapa meistä ei talvisin tarvitsisi hyvin tehtyjä villasukkia ja -lapasia!

Yläpytingin edestä bongasimme kolme lutuista Issikkaa omistajiensa kera. Iloiset ratsastajat kertoivat ratsastavansa usein kartanon mailla, saattavatpa sunnuntain kunniaksi laittaa hevoset kiinni alueen puihin ja käydä sisällä kahvillakin. Näin se historia toistaa itseään, ratsumestari Stålhana varmasti tykkäisi!

Hevoset eivät Vanhankylänniemessä jää vain näihin tavattuihin Issikoihin, nimittäin Vanhankylän raitilla on myös Järvenpään Ratsastusseuran tallit, joten laukkaavat hevoset ovat varsin tuttu näky ulkoilijoille.

Kuten juuri ennen pääsiäistä myös noita-akat… 😉