Villa Cooper, Järvenpää
Vanhan puiston laitamilta, Järvenpään keskustan tuntumasta löytyy historiallinen Villa Cooper, joka aiemmin myös Villa Enckelinä tunnettiin.
Kävimme kylässä lämminhenkisessä Villa Cooperissa.
Villa Cooper lyhyesti
Villa Cooper rakennettiin alun perin Tuusulanjärven rantaan vuonna 1904. Huvilan on suunnitellut Lars Sonck, jonka kynästä on myös sisarhuvila Ainola lähtöisin. Molempia huviloita rakennettiin samanaikaisesti ja huviloista onkin löydettävissä paljon yhtäläisyyksiä. Alkuperäisen nimensä huvila sai rakennuttajiltaan Sigrid ja Gösta Enckeliltä. Enckelit myivät kartanon Järvenpään kartanolle Suomen itsenäistymisen aikoihin.
Vuonna 1918 huvilan omistaja, Järvenpään kartanon Bjarne Westermarck siirsi huvilan nykyiselle paikalleen Myllytielle. Huvila toimi kartanon työntekijöiden ruokalana sekä asuntolana.
1930-luvulla huvila siirtyi mattotehtailija Edward ja Agneta Cooperin omistukseen. Tällöin myös huvilan nimi vaihtui Villa Cooperiksi uusien omistajiensa myötä. Cooperien testamenttilahjoituksena huvila siirtyi Järvenpään kaupungille vuonna 1973. Tosin Agneta asui huvilassa elinikäisen käyttöoikeuden myötä vielä vuoteen 2004 asti.
Vuodesta 2008 Järvenpään Käsintekijät ry. on pitänyt myyntinäyttelyä huvilassa sekä esitellyt rakennusta vierailijoille. Agneta Cooperin kerrotaan olleen varsin innokas käsityönharrastaja, joten uusi ”asukas” on varsin mukava lisä huvilan historian ketjussa.
Villa Cooper on avoinna keskiviikosta perjantaihin klo 12.00 – 18.00 ja viikonloppuisin klo 10.00 – 16.00.
Tänään
Astelemme Villa Cooperin rauhalliseen pihaan. Heti ensimmäisenä vastassa on Cooperin pariskunnan rakennuttama uima-allas joka on muutettu japanilaistyyliseksi puutarhaksi. Vieressä isojen kuusien lomassa on huvimaja, joka suorastaan odottaa, että joku tulisi istumaan ja kuuntelemaan lintusten laulua.
Villa Cooperilla on iso pihapiiri, josta on vieläkin aistittavissa Cooperin pariskunnan rakkaus puutarhanhoitoon. Onneksi huvilalle lohkottu ala on sen verran suuri, että ruskea hirsihuvila suorastaan häviää suurien puiden siimekseen omaan rauhaansa. Hyvä näin! Cooperin perhe hoiti omaa puutarhaansa, joka onkin näinä päivinä jokaisen vierailijan käytettävissä esimerkiksi pienen eväsretken muodossa.
Huvilan viereiselle tontille tehtiin äskettäin suuri parkkipaikka, joten Villa Cooperille on mahdollista tulla niin henkilö- kuin myös linja-autoilla.
Astelemme vanhoista pariovista sisälle taloon. Vanhan talon lämpö tulvahtaa viileille poskille. Tunnemme olomme välittömästi tervetulleeksi. Vastassa meitä on Järvenpään Käsintekijät ry:n Tarja Hukkanen, joka on suostunut opastamaan meitä tarinoiden kera huvilan huoneissa ja sopukoissa.
Jätämme jalkineet eteiseen ja astelemme suureen mutta kodikkaaseen saliin. Tarja kertoo, että lähes kaikki salin kalusteet ovat Cooperin aikaisia. Agneta Cooper oli testamentissaan tarkasti määrännyt säilyttämään irtaimiston talossa. Onneksi näin, nimittäin muuten kalusto saattaisi olla tiellä tietämättömillä.
Huvilassa vieraillessa kannattaa suunnata katse myös lattiaan, huoneissa on entisten omistajien, Cooperin mattotehtaan alkuperäisiä mattoja.
Siellä täällä salia on mitä suloisimpia käsitöitä esillä. Messinkisessä kattokruunussa roikkuu pehmoisia munia, vanhan piirongin päältä löytyy keraamisia vateja ja rahin päältä veikeitä nalleja jotka suorastaan odottavat uutta ystävää!
Salista löytyy myös kaappi, jossa on Elämä on limee-näyttely esillä. Kyseisessä kaapissa on esillä joko yksittäisen käsintekijän oma näyttely tai käsintekijöiden yhteinen kokonaisuus, joka määräytyy vaikkapa värin tai muodon mukaan.
Salin vierestä löytyy Cooperin pariskunnan entinen työhuone, jossa on myös ensimmäinen Järvenpään museopalveluiden kokoooma museonurkkaus. Seinältä löytyy niin Stalinin, Elisabeth II:n kuin Mannerheimin raameissa roikkuvia kuvia. Kyseiset kuvat ovat Edward Cooperin kutomia kuvia.
Tilassa on mm. suuri työpöytä, radio sekä muuta ajankuvaan kuuluvaa rekvisiittaa.
Jatkamme matkaa ruokasaliin ja tarjoiluhuoneeseen. Katse nauliutuu välittömästi ihaniin keppihevosiin, jotka ovat hyvin taidokkaasti tehty. Huonetta kiertää erilaisten pehmoisten käsitöiden kirjo. Täältä löytyy myös toinen museonurkkaus. Sohvan takana olevalle seinälle on koottu Cooperin taideteoksista kokonaisuus. Suuremman huomion saavat kuitenkin Toipumiskaverit.
Sohvalle on koottu käsintehtyjä, ja ajatuksella tehtyjä höpönassuja, pehmoisia otuksia jotka haluaisivat tulla lohduttamaan ketä tahansa joka kaipaa ystävää. Ja aivan ilmaiseksi! Kyse on Briteistä lähteneestä hyväntekeväisyyskampanjasta, jonka tarkoituksena on tuoda sairastuneelle, yksinäiselle tai tukea tarvitsevalle läheiselle turvaa ja tukea.
Ruokasalista luonnollisesti siirrymme yksinkertaiseen keittiöön. Täällä on komero, josta löytyy Järvenpään museopalveluiden viimeinen museonurkkaus. Komerosta löytyy kaikenlaista keittiötarviketta vuosikymmenien ajalta. Tuntuu siltä kuin tarkastelisi mummolan ihmeellistä kaappia. Osa välineistä on aivan uppo-outoja nykyihmiselle.
Keittiöstä löytyy lisää kivoja käsitöitä sekä kaapillinen saunaan tarkoitettuja tarvikkeita. Erityisesti tervantuoksuiset narutyöt ovat ihania, eikä pellavaisissa saunatyynyissäkään mitään vikaa ole! 🙂
Seuraavasta tilasta, joka toimi aikaisemmin Cooperin palvelijattaren Ainon huoneena, löytyy valtaisa valikoima erinäköisiä ja erikokoisia villasukkia ja -tuotteita. Huone suorastaan huokuu pehmeää lämpöä! Jos ei täältä sopivia sukkia löydy, niin sellaisia ei sitten ole olemassakaan. 😉
Yläkertaan emme valitettavasti pääse kurkistamaan, koska sitä ei vielä ole remontoitu. Yläkerrassa sijaitsee kaksi makuuhuonetta.
Kierroksemme Villa Cooperissa alkaa olla lopuillaan. Järvenpään Käsintekijät toivottavat jokaisen tervetulleeksi katsomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta! Samalla muistuttaen, että vaikka kyseessä on vanha huvila, museo tämä rakennus ei ole.
Rakennuksen uusi elämä jatkaa historiaa eteenpäin käsitöiden ja erilaisten tapahtumien muodossa. 14.10. on tulossa Käsintekijöiden Villapäivä, jolloin on luvassa mielenkiintoisia työnäytöksiä mm. kehräystä, neulomista ja nauhojen kudontaa. Villa Cooperin salin täyttää myös neulemuotinäytös.
Samalla voi osallistua Suomi 100-yleisöäänestykseen ja valita oman suosikkinsa käsintekijöiden tekemistä lahjoista satavuotiaalle Suomelle. Ja ostaa pehmoisia lahjoja vaikka pukinkonttiin…
Blogijuttu on tehty yhteistyössä Järvenpään Käsintekijät ry:n kanssa.
Kiitos mukavasta kiertokäynnistä!
Kiitos Ulla kommentistasi! 🙂
Villa Cooperissa kannattaa käydä kylässä, ihanan tunnelmallinen talo!
Mukava nähdä alkuperäisessä asussa ja kalustuksessa olevia taloja. Paljon yksityiskohtia ihmeteltäväksi. Tuo lattia on ihan erityisen tyylikäs. Kiva, että siellä pääsee kiertelemään ja tekemään ostoksia nykyisin.
Kiitos kommentistasi!
Onneksi Villa Cooperin kaltaiset talot ovat yleisölle avoinna ja säilyneet näihin päiviin asti.
Nolo tunnustus – paljasjalkaisena järvenpääläisenä ei mitään muistikuvaa, että olisin kuullut koko paikasta niiden 20 vuoden aikana, kun kaupungissa asuin… ? No, aina on mahdollisuus korjata tilanne! Täytyykin ensi kotikaupunkivisiitillä vierailla tuolla, koska olen uusien villasukkien tarpeessa, enkä näillä näkymin ole lähivuosina oppimassa sukkien neulonnan taitoa itse… Tosi mielenkiintoinen tämän talon historia – rakastan vanhoja, alkuperäisen kaltaisina säilytettyjä koteja, ja Ainola sekä Halosenniemi kuuluvatkin suosikkeihini. Tämä täytyy lähiaikoina lisätä käyntilistalle! ?
Kiitos Reetta kommentistasi!
Villa Cooper on hieman piilossa keskikaupungin sykkeestä.
Villasukkia on kyllä mistä valita, joten kylään vaan!