Järvenpään taidemuseo
Maaliskuun alussa Järvenpään taidemuseoon on avautunut uusi näyttely joka on samanaikaisesti mielenkiintoinen ja suorastaan intiimi. Näyttelyssä väläytetään yksityiskohtaisia tunnelmia ja elämänmakuisia tarinoita juurikin Björn ja Tilly Soldanin elämästä.
Keitä he sitten olivat?
Mathilda ”Tilly” Soldan (synt. 1873) tunnetaan paremmin taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin siskona sekä hänen miehensä Juhani Ahon avovaimona. Tästä kolmiodraamasta on tehty tv-elokuvakin, mutta se ei ole näyttelyn teema.
Tilly oli myös aikansa uranuurtaja mitä tuli 1900-luvun alun lastenkotitoimintaan sekä lasten kohteluun. Tähän hänen kerrotaan saaneen sysäyksen oman poikansa Björnin ”Nissen” elämän ensivuosista. Nimittäin Tilly tuli raskaaksi siskonsa miehelle Juhani Aholle ja jotta vältyttiin ikäviltä puheilta sekä vihjailuilta, Tilly lähetettiin Ruotsiin synnyttämään vauva.
Tilly palasi Suomeen, poikavauva sijoitettiin ensin kasvattiperheeseen Tanskaan, josta Björn päätyi Porvooseen ja sieltä edelleen kasvattilapseksi Tillylle. Kyllä, äidilleen! Tuolloin ajat olivat erilaiset, eikä olisi tullut puheeksikaan ns. aviottoman lapsen pitäminen saati myöntäminen. Vasta kun Björn täytti 18 vuotta, Tilly kertoi pojalleen totuuden.
Tämä episodi kuitenkin herätti Tillyn ajattelemaan lasten parasta, ja hän perusti Ahon hänelle lahjoittamaan Ristinummen torppaan Kakarasaari-nimisen lastenkodin. Lastenkoti toimi 10 vuotta ja sen läpi kulki kymmeniä lapsia edelleen adoptoitavaksi.
Kakarasaaren lisäksi Tilly perusti Kauniaisiin toisen lastenkodin joka samalla toimi lastenhoito-opistona. Tillyllä oli ajatuksena, että jokaisella lastenkodin lapsella oli oma hoitaja. Tilly kävi hakemassa oppia Tukholmasta asti, mutta nopeasti edennyt syöpä keskeytti hyvin edenneen hankkeen ja Tilly menehtyi vuonna 1931 vain 58-vuotiaana.
Björn Soldan eli Nisse (1902-1953) tuli tunnetuksi valokuvaajana sekä dokumenttielokuvaajana. Hän työskenteli myös BBC:llä suomenkielisessä toimituksessa.
Näyttelyssä
Mikäli Soldanien tarina ei ole ennestään tuttu, suosittelen ottamaan näyttelyn henkilökunnan hihasta kiinni ja kuuntelemaan heidän asiantuntevia tarinoitaan.
Oppaanamme toimi museoassistentti Pinja Petäjä joka omalla innostuneella tyylillään sai meidätkin mukaansa Soldanin perheen kohtaloihin. Näyttelyssä valotetaan Tillyn elämää lapsuusvuosilta aikuisuuteen asti ja tarina on loppua kohden oikeastaan traagista kuultavaa.
Tillyn isä oli edellä aikaansa ja hänen mielestään niin perheen pojan kuin kaikkien viiden tytön piti saada koulutus. Hän myös luotsasi perhettään lempeästi eteenpäin, joka ei siihen aikaan ollut mitenkään itsestäänselvyys. Mm. suvun opettajatädit olivat sitä mieltä, että kasvatuskeinot olisivat saaneet olla huomattavasti ankarammat.
Tillyn sisko Venny oli 10 vuotta siskoaan vanhempi ja avioitui kirjailija Juhani Ahon kanssa. Venny pyysi siskoaan auttamaan taloudenpidossa valitettavin seurauksin. Pian Juhanilla oli vaimo sekä avovaimo lähes saman katon alla. Näyttelyssä pääseekin kurkistamaan perheen albumiin, näytillä on valokuvia kesäloman vietosta jouluun ja häistä lapsiin. Tuntuu kuin tirkistelisi perhesalaisuuksia.
Näyttelyssä esitellään kattavasti Tillyn elämäntyötä ja hänen rakkauttaan lapsiin. Tutustutaan myös lastenkodinhoitajiin kuten Isa Suomalaiseen sekä pieneen tyttöön ”Pikku-Juttaan” joka toimi Kauniaisten lastenkodin ”mannekiinina” ja lopulta löysi oman perheensä Kangasalalta. Vilaukselta pääsemme tutustumaan myös Tillyn toiseen ottalapseen Sirkka Inkeriin, tyttöön jonka myöhemmistä vaiheista ei historiankirjoille ole valitettavasti jäänyt mitään tietoa.
Mukana on paljon tuottelijaan Venny-siskon maalauksia sekä lyijykynätöitä. Puolet museosta on omistettu Nissen elämäntyölle, Aho&Soldan-filmiyhtiölle sekä Nissen mustavalkoisille, yksityiskohtaisille luontokuville. Museossa on myös katsottavana Nissen kuvaama dokumenttifilmi Kauniaisen lastenkodista, joka on harvinaisuus jo sinänsä.
Museossa on myös oma pieni ”Kakara-alue”, jossa on aivan pienille vauvoille suunniteltu moniaistinurkkaus sekä taaperoikäisille alue vanhanajan kotileikkeihin.
Näyttely ei rajoitu vain tähän museotilaan vaan tarjoaa pitkin kevättä ja kesää erilaisia aktiviteetteja vauvojen värikylvyistä, Tilly-draamaopastukseen sekä konserteista luentoihin ja erilaisiin työpajoihin. Kannattaa seurata taidemuseon tapahtuma-ilmoittelua.
Kaiken kaikkiaan näyttely on omalla tavallaan pysäyttävä. Samanaikaisesti on vaikea asettautua Tillyn kenkiin, niin erilainen maailma on silloin 1900-luvun alussa ollut. Tilly oli omalla tavallaan erittäin vahva ja pystyvä nainen. Ja kuitenkin kaiken takana oli rakkaus, vaikkakin hajottava sellainen.
Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta-näyttely on esillä Järvenpään taidemuseossa 31.8.2018 asti. Kauempaa näyttelyyn saapuville suosittelen myös vierailua Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin entiseen kotitaloon Aholaan.
Järvenpään taidemuseo on avoinna helmikuusta huhtikuuhun, ke-su klo 10.00 – 17.00 ja toukokuusta syyskuuhun ti-su klo 11.00 – 18.00.
Näyttelylipun hinta: 7/6/4€.
Osoite: Kirjastokatu 8, Järvenpää.
Artikkelikuva: Venny Seoldan-Brofeldt, Pallolla leikkivät tytöt (leikkiviä lapsia), kopio, 1920, öljy,
Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.
*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Järvenpään taidemuseon kanssa.
