Jais vuori, Arabiemiraatit

Emiraateista läheltä Omanin rajaa löytyy varsin uusi mielenkiintoinen matkailunähtävyys, nimittäin Jais vuori.

Teimme Dubaista päiväretken vuoristoon vuokra-autolla.

Jais vuori lyhyesti

Paikallisten kutsuma Jebel Jais on Arabiemiraattien korkein kohta, sekä vuori joka jakaantuu kahden maan puolelle. Vuoren korkein huippu sijaitsee Omanissa, huipun läntisen puolen sijaitessa Emiraattien puolella. Korkeutta Emiraattien puoleisella huipulla on 1 892 metriä. Omanin puoleisen Jabal Bil Ays-huipun korkeus on 1 911 metriä.

Jais vuori kuuluu Omanin puolella kulkevaan Hajar-vuoristoryhmään.

Jais vuorella on tällä hetkellä mahdollista vaeltaa, telttailla tai vain paeta rannikon hiostavia helteitä ja hälinää vuorten hiljaisuuteen.

Vuoristoon on rakennettu viime vuosina uusi serpentiinitie, jonka toivotaan houkuttelevan uusia luonnosta kiinnostuneita matkaajia alueelle. Hintaa tälle tielle arvioidaan tulevan 300 miljoonaa dirhamia. Ihan pienistä rahoista ei siis ole kyse.

Tänään

Lähdimme matkaan Dubaista. Kävimme vilkaisemassa läheisen Sharjahin kaupungin ja matkasimme Ras Al-Khaimahiin eli paikallisten lyhentämään RAK:n kaupunkiin. RAK sijaitsee lähinnä Jais vuorta, joten kaupungissa kannattaa tehdä viimeiset juomaostoksen ennen vuoristoon lähtöä.

Etenimme RAK:sta asuinalueen viertä kulkevaa tietä, kunnes pääsimme vuoristoon johtavalle tielle. Matkaa kaupungista vuoren huipulle on vajaa 50 kilometriä. Ohitimme vankilan näköisen rakennuksen jota kovasti maalattiin sekä teollisuusalueen varastolieriöineen. Tie vei muutaman kyläpahasen läpi kohti vuoristoa. Kauheaa ruuhkaa ei tiellä ollut, vastaan tuli lähinnä joitakin työläisten autoja.

Maisemat ovat hyvin karut, oranssia hiekkaa ja alati korkeammalle kohoavia rinteitä. Ja täällä kaiken keskellä käyskentelee vuohia niin yksittäin kuin ryhmissä. Näyttää siltä ettei eläimillä voisi olla täällä kuivuuden kärventämillä rinteillä mitään syötävää pensasmaisten puiden lisäksi. Tyhjät, vettä suorastaan huutavat joenuomat kulkevat rinnakkain uuden tien kanssa.

Vanha tie yhtyy puolessavälissä uudenkarheaan tiehen, jonka alussa on vessarakennus, muita palveluita et 20 kilometrin pituiselta tieltä vielä kauheasti löydä. Etukäteen olimmekin saaneet infoa, että autoon kannattaa varata paljon vettä mukaan, nimittäin jos auto syystä tai toisesta matkan varrella hajoaa, avun saaminen vuorelle vie aikansa.

Tien varrella on liikennemerkkejä joissa varoiteltiin niin vuohista kuin roskaajia 5000 dirhamin (1 250€) sakkomaksulla sekä tägääjiä peräti 10 000 dirhamin (2 500€) sakkomaksulla. Kunnon sakot kerrankin! Tosin tiellä ei ihmeemmin kameroita näkynyt, joten kiinnijäämisen riski taitaa olla aika pieni.

Matkasimme vuoristoa ylöspäin. Lähtiessä lämpötilaa oli 35 asteen verran, vuoren rinteillä pari astetta vähemmän. Tosin talvisin lämpötilaerot voivat olla parikymmentä astettakin, onpa vuorella mitattu miinus viiden asteen pakkasiakin. Tuolloin kannattaakin varata mukaan myös lämmintä vaatetta.

Tien varrelle on rakennettu viisi näköalapaikkaa, joista löytyy yksinkertainen wc-rakennus sekä autoille katos. Wc-rakennuksissa on molemmille sukupuolille omat pienet tilansa sekä keskellä rukousnurkkaus. Viimeisen näköalapaikan pihalta löytyi myös ruokatraileri, josta voi ostaa kahvia ja pientä syötävää. Traileri näytti olevan tietyömiesten käytössä.

Tietä rakennetaan edelleen sekä neljää uutta näköalapistettä, joista viimeinen on myös Emiraattien puoleisen vuoren korkeimmalla kohdalla. Valmistumisaikataulusta ei ole tietoa.

Vaikka matka aivan korkeimmalle kohdalle tökkäiseekin 4,8 kilometriä ennen loppua, ovat näköalat kiemurtelevalla 20 kilometrin pituisella matkalla varsin viehättävät. Kirkkaalla aurinkoisella kelillä näet helposti rannikolle asti, mikäli ilmassa olevat hiekanjyväset eivät estä näkyvyyttä.

Viimeisellä pysähdyspisteellä näkee kirjaimellisesti tiemiesten työnjäljen, kuinka he ovat kaivertaneet loistavan tasaista tietä pitkin vuoren rinteitä. Asfaltinhajukin on vielä suorastaan haistettavissa.

Tie on myös turvallinen, mutkiin on tuotu betonimurikoita, joten suistumisen vaaraa tieltä ei ole. Tie on myös tarpeeksi leveä sekä siihen on tehty sopiviin kohtiin ohituskaistoja, joten kiireisimmät maisemaihailijat pääsevät tarvittaessa hitaammista ohi helposti.

Jais vuoren aluetta on tarkoitus tien rakentamisen jälkeen kehittää huimasti. Suunnitelmissa on mm. rakentaa vuorelle hotelli, ramppi liitovarjoharrastajille, köysirata, laskettelukeskus sekä golfkeskus. Todellinen urheiluhenkisten ihmisten paratiisi!

Tänään levähdyspaikoilla näkee harvojen turistien lisäksi paikallisia koko perheen sekä vuohilaumojensa kera. Perheiden naiset valmistivat yksinkertaisia aterioita, ja olivatpa hiekkaan tehneet myös pieniä nuotioita, joilla eväät ja teeveden sai lämmitettyä. Perheen miesten samaan aikaan rukoillessa vessasyvennyksessä.

Tässä vaiheessa Jais vuori uudenkarhean tiensä kera tarjoaa mukavan, erilaisen matkailukohteen Dubain ihmisvilinään ja hälinään kyllästyneelle reissaajalle. Täällä on vielä tilaa ja happirikasta ilmaa jota hengittää.

Vuorella et näe pilvenpiirtäjiä tai loputtomia autoletkoja. Puhumattakaan hintalapuista ja kalliiden liikkeiden ostoskasseista. Jais vuori on hyvä tapa nollata ajatukset sekä myös mainio tapa tutustua Emiraattien varsin erityiseen ja karuun luontoon.

Tulevaisuudessa tie antaa urheilupalveluidensa lisäksi mahdollisuuden käydä Omanin puolella vierailulla sekä tietenkin hakemassa helposti uuden maaleiman passiinsa. 😉

Kirjoitus aloittaa Emiraateista kertovan juttusarjan.

Saattaisit myös pitää näistä:

6 kommentti

    1. Kiitos Sari!
      Olen samaa mieltä, että Dubai on tylsä kohde jos ei arvosta pilvenpiirtäjiä ja luksuskauppoja. Onneksi kehitteillä on uusia luontokohteita ja matkailunähtävyyksiä.

  1. Minäkin annan ääneni luontomatkailun kehittämiselle! Myös tuo näppärä yhteys Omanin puolelle on kiinnostava. Toivottavasti matkailun edistäminen ei kuitenkaan hirveästi tuhoa kaunista vuoristoa. Kolikolla on aina kääntöpuolensa.

    1. Kiitos!
      Se epäilys minuakin hieman vaivaa, ettei vain kehittäminen lähtisi käsistä kuten Dubaissa on käynyt ja kohta luonto on ”raiskattu kehityksen” vuoksi.

  2. Kiinnostava postaus, kiitos! Minusta on upeaa, että Arabiemiraatit on kehittämässä maansa luontomatkailupuolta myös. Jos joskus vielä Dubahin päädyn, niin olisin ehdottoman kiinnostunut näkemään tämän kohteen, vaikka maisema toki karua onkin. Ihan hyvä pointti edellä myös, että toivottavasti ei lähde ihan käsistä tämä luontomatkailun kehittäminen tuolla, kun suuruudenhulluutta on kaikin puolin aika paljon muuten ilmassa.

    1. Kiitos Katariina!
      Olen kanssasi ja Suunnattoman kanssa samaa mieltä, että on vaarana, että kehitys lähtee käpälästä. Toivottavasti ei!
      Nyt olisi maalla hyvä mahdollisuus tiedustella, mitä matkailijat haluavat ja kehittää luontopalveluita kyselyn perusteella.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *