100-vuotiaan Suomen museoaarteita, Radio- ja tv-museo Mastola, Lahti
Talvella ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, etteikö löytäisi mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa myös Suomen kamaralta. Yksi tällaisista kotimaan erikoismuseoista on rakennettu Lahden korkeimmalle kohdalle Radiomäelle.
Mastolan historiaa lyhyesti
Mastolan historia pönkittyy tiiviisti Yleisradion menneisyyteen. YLE tarvitsi uutta radioasemaa josta kilpailikin niin Hämeenlinna kuin Lahti. Lahti tarjosi lähetinasemalle tonttia käyttöön ilmaiseksi, lisäksi sähkölaskuista luvattiin Yleisradiolle huomattavaa alennusta. Ja näin Lahti sai radioasemansa. 150 metrisiä radiomastoja alettiin rakentaa vuonna 1927 ja meni vain kolme kuukautta kun käsinrakennetut mastot olivat ylhäällä. Pääset tutustumaan tarkemmin Lahden suuraseman historiaan Mastolan näyttelyssä.
Nykyisin Lahden suurasema toimii Radio- ja tv-museo Mastolana, tarjoten vierailijoille aimo annoksen Suomen radio- ja tv-historiaa, kivoja interaktiivisia laitteita sekä mielenkiintoisen vierailukohteen koko perheelle.
Museo on avoinna tiistaista perjantaihin klo 9.00 – 17.00 ja lauantaista sunnuntaihin klo 11.00 – 16.00. Pääsylippujen hinnat ovat aikuisilta 9€, 7 – 17-vuotiailta lapsilta 3€ ja alle 7 v. pääsevät museoon ilmaiseksi.
Mastolassa on pieni kahvio sekä museokauppa, jossa on mukavia tv-aiheisia matkamuistoja tarjolla.
Tänään
Saavuimme aurinkoisena marraskuun päivänä Radiomäen huipulle. Suuret punavalkoiset mastot näkyivät jo kauas. Mäeltä voi bongata mastojen ja museon lisäksi vanhan hautausmaan, urheilukentän ja vesisäiliön. Täällä on myös mukavat ulkoilumaastot kauemmin Lahdessa viipyville.
Suuntasimme uusitun museon sisälle. Jo lokerikot, joihin takkisi ja laukkusi voit jättää, ovat aiheeseen sopivia. Lokerikoiden ovissa on monia tv:stä tuttuja kasvoja.
Kierroksemme alkaa hämärästä alakerrasta. Ensimmäisissä vitriineissä on television alkuajoista tähän päivään vaikuttaneiden henkilöiden lahjoittamia esineitä. Nähtävillä on mm. Teija Sopasen kuulutustuoli, Arvi Lindin korvanapit ja Markus sedän tekemä leikekirja kummitytölleen.
Vitriinien vieressä pääset ”elävässä huoneessa” vaihtamaan virtuaalisesti kodin sisustusta aina 1920-luvulta tähän päivään. Tapetit ovat olleet aika hämmentäviä vuosina 1960 ja 1970.
Seuraavat vitriinit on omistettu ihanille lastenohjelmille. Lasin takana on mm. Heikkopeikko, Anelma Unelma ja Histamiini. Nuket eivät välttämättä ole tuttuja nykylapsille, mutta meille hieman vanhemmille kyllä sitäkin enemmän. Lastenohjelmien vieressä pääsee uppoutumaan vanhoihin televisio-ohjelmiin aina 1950-luvulta tähän päivään, piste on oppaan mukaan yksi museon suosituimmista osioista.
Vanhoja radioita sekä muutama televisiokin on edustamassa menneitä televisionkäyttäjiä. Mukana on myös vanha alkuperäinen pahvilaatikko, joka päätyi museoon helsinkiläisrouvan ullakolta. Oppaamme kertoikin, että museoon tulisi enemmän lahjoituksia kuin voidaan ottaa vastaan, mutta harvinaisia esineitä kuten radioiden pahvilaatikoita vastaanotetaan mielihyvin. Alkuperäisiä laatikoita kun hyvin vähän jäljellä.
Ohitamme vanhan koristeellisen puhelimen, näillä näkymin Lahden vanhin sellainen, sekä muutaman television ja kännykän tai niin sanotun ”Gorban” vuodelta 1987. Näitä raahatakseen ovat aikansa jupit tarvinneet käsivarressa todellista voimaa.
Mielenkiintoisia tavaroita löytyy vitriinistä jossa on vanhaa kuvauskalustoa esillä. Vitriinin vieressä on toimiva Orimattilan puhelinkeskus. Tätä pääset myös kokeilemaan.
Opas kertoi huvittavan jutun nykylapsista; 1. luokkalaiset koululaiset olivat tulleet museoon vierailemaan ja tulivat hetken kuluttua kertomaan oppaalle ettei puhelinkeskus toimi. Syyksi osoittautui, etteivät lapsoset olleet nostaneet luuria tai pyörittäneet numeroa, koska eivät tienneet, kuinka vanhanmallista pöytäpuhelinta tulisi käyttää. Niin ne ajat muuttuvat.
Syvennyksestä löytyy Suomen koti- ja sotarintamalle liittyneitä esineitä. Opas kertoi, että Yleisradion arkisto on lahjoittanut kopion Hitlerin epävirallisesta keskustelutuokiosta Mannerheimin kanssa Mastolaan. Alkuperäinen nauhoite on tiedettävästi ainoa laatuaa jossa Hitler puhuu normaaliäänellään, nimittäin muut olemassa olevat äänitteet on äänitetty suurien paatoksellisten puheiden aikana. Kyseistä nauhaa kävi YLE:llä kuuntelemassa, ja puhetapaa opettelemassa, myös Hitleriä Perikato-elokuvassa esittänyt näyttelijä Bruno Ganz.
Sotaan liittyy myös Säkkijärvenpolkka ja radiomiinat. Näihin tarinoihin pääset tutustumaan lähemmin museossa. Pääset myös virittelemään radioaaltoja parin ystäväsi kanssa, ja jos aallot eivät kohtaa, ei enempää tai vähempää kuin Viipuri räjähtää…
Siirrymme yläkertaan jossa pääsee keikkumaan mastossa, tutustumaan suuraseman vanhaan tekniikkaan sekä seuraamaan auditorioon varsin viihdyttävää yhdeksän minuttuia kestävää filmiä, jossa aseman historia kuin Suomen televisiohistoriaa käydään läpi vaihe vaiheelta.
Filmin jälkeen voit tutustua vielä radioamatöörin pisteeseen ja kirsikkana kakun päälle, leikkimään green screenin edessä. Eli voit pukeutua hauskoihin asusteisiin ja elehtiä vihreän taustan edessä, samalla kun sinua kuvataan tietokoneelta valittavalla taustalla. Tästä esityksestä voidaan kuvata sinulle pätkä jonka saat sähköpostiisi muistoksi.
Kaiken kaikkiaan museo on varsin kiva elämyskeskus. Menneitä muistoja on tarjolla aikuisille ja uusia koko perheelle. Mastola on ainutlaatuinen museo Suomen mittakaavassa, jonne kannattaa tulla käymään myös hieman kauempaa!