Kuin salakavalasti olemme jälleen siinä vaiheessa vuotta, että lukuisat kotimaiset joulutapahtumat kutsuvat kulkijaa jos toistakin. Yksi pääkaupunkiseudun ihanimmista tapahtumista on mielestäni Lohjan menneen ajan joulumarkkinat.

Olemme käyneet Lohjan joulumarkkinoilla lähes 15 vuoden ajan. Yhtä monta vuotta kuin olemme pääkaupunkiseudulla junan tuomina asuneet. Lohjan menneen ajan joulumarkkinat järjestettiin tänä vuonna peräti jo 23. kertaa!

Mikä Lohjasta sitten tekee viehättävän joulukaupungin?

Lohjan menneen ajan joulumarkkinat levittäytyvät joka vuosi Pyhän Laurin kirkon Kirkkokentälle. Mukana markkinahumussa ovat myös Pyhän Laurin kirkko, Lohjan museo sekä lukuisat kaupungin pienyrittäjät. Tapahtuma onkin iso yhteinen ponnistus joka sitoo keskustan yhteen jouluisen tapahtuman ympärille.

Tänä vuonna Lohjan menneen ajan joulumarkkinat järjestettiin 9 – 10.12. Lähdimme ajelemaan ajoissa Keski-Uudeltamaalta Lohjalle, koska edellisten vuosien kokemuksella voi sanoa, että markkinoilla olisi luvassa ruuhkaa. Markkinoilla nimittäin vierailee joka vuosi noin 20 000 kävijää, joten puolen päivän aikaan kojuilla olisi hektinen, toisaalta hyvin lämminhenkinen tunnelma.

Ennen markkinoiden aukeamista, joimme kaikessa rauhassa höyryävän kuumat glögit tunnelmallisessa Cafe Laurissa. Meille jouluiseen asuun sisustettu kahvila oli uusi tuttavuus, mutta osoittautui varsin mukavaksi paikaksi uunituoreiden tuoksujen aistimiseen.

Pääsimme tutustumaan myös yrittäjä Jukka Turuseen joka ehti kiireiltään kertomaan meille kahvilastaan sekä sen tarjoamista lukemattomista herkuista. Teeihmistä lämmitti ajatus, että kahvilassa on valikoimissaan yli sata teelaatua! Kahvit myös paahdetaan pavuista, joten tässä kahvilassa saa varmasti tuoretta kahvia.

Nyt kuitenkin nautiskelimme lähestyvän joulun kunniaksi talon itse tehtyä glögiä lisukkeena ehta joulutorttu. Suolapalaksi valitsimme juuri uunista tulleen juustoisen piirakan joka maistui näin aamulla todella hyvälle. Aineksissa ei oltu säästelty! Turunen kertoikin, että raaka-ainekset tulevat lähialueilta ja herkut tehdään kahvilan keittiössä ns. atomeista. Keittiöstä pitää huolta yrittäjäkaksikon Timo Ranta.

Cafe Lauri on avoinna tiistaita perjantaihin klo 10.00 – 19.00 ja lauantaina klo 10.00 – 17.00. Kahvila löytyy osoitteesta Kauppakatu 16.

Jätimme kahvilan mukavan henkilökunnan ja sen houkuttelevat herkut taaksemme, ja lähdimme kivenheiton päässä olevalle Kirkkokentälle. Yksi minun jouluuni vaikuttavista asioista on ehdottomasti perinteet. Kun kävelee pitkin markkinakojujen kehystämää aukiota tuoksujen leijaillessa ilmassa; sieltä täältä löytää kojuja, iloisia myyjiä ja ylpeitä seppiä jotka ovat olleet samoilla toripaikoilla jo vuosikausia.

Mukavana yllätyksenä on mahdollista löytää myös uusia käsityöläisyrittäjiä jotka tarjoavat viehättäviä joulukoristeita, lämpimiä villasukkia tai joulupöytään suussa sulavia herkkuja; saaristolaislimppu tuolta, valtava kauralyhde täältä, korskea keppihevonen sieltä ja Lohjan omasta maaperästä voimansa saaneita omenoita tästä kojusta.

Tänä vuonna kävimme myös pitkästä aikaa Lohjan Pyhän Laurin kirkossa. On muuten yksi Suomen kauneimmista keskiaikaisista harmaakivikirkoista. Kirkko on omistettu pyhälle Laurentiukselle eli pyhälle Laurille joka kärsi vuonna 258 jKr. marttyyrikuoleman.

Jos sinulla on joskus mahdollisuus käydä konsertissa tässä kirkossa, käy ihmeessä. Kirkon akustiikka on aivan mahtavaa.

Osuimme sisälle kun Jumalanpalvelus oli vielä menossa, ja kuoro lauloi englantilaista joululaulua ehtoollisen ajan, samalla kun aidot kynttilät valaisivat käytäviä. Ilmassa oli jotakin maagista.

Kirkon katto ja seinät ovat maalausten peitossa. Maalaukset ovat ajoitettu 1500-luvun alkuun ja ovat vahvasti uskonnollisia. Ihan kaikki maalaukset eivät aukea katsojalle ensi silmäyksellä, mukana tarvitsisikin olla joku asiaan enemmän vihkiytynyt, joka voisi tarkemmin avata kunkin kuvan symbolismia.

Kirkossa vierailun jälkeen kävelimme muutaman sadan metrin päässä olevalle Lohjan museolle. Jo kaukaa kuulimme kuinka aisakello helisi hieman harmaassa ja kosteassa joulukuun säässä. Vastaamme tuli valloittava hevonen kyytiläisineen.

Aiemmin tarjolla on ollut aivan oikeaa rekikyytiäkin, mutta nykyisin lumien olleessa tässä vaiheessa vuotta vähissä, on siirrytty kärryajeluun. Hevoskyyti on varsin suosittua varsinkin perheen pienimpien keskuudessa, ja kyytiin onkin tulijoita jonoksi asti.

Keltaisen kartanon edustalla on kotoisa pihapiiri, jonka punamultaisissa rakennuksissa on erilaisia näyttelyitä esillä. Suomen vanhimmassa maalaiskoulutalossa vuodelta 1769, nykyisessä pedagogiossa, pääset tutustumaan Lohjan historiaan ”Kotikaupunkimme Lohja-näyttelyn” tiimoilta. Näyttely alkaa esihistoriasta ja loppuu 2000-luvun alkuun. Lapsia ja lapsenmielisiä opastaa historian kiemuroissa veikeä Roope-hiiri.

Kesäkahvila on perustettu vuonna 1780 rakennettuun apupapin taloon. Kahvila on poikkeuksellisesti avoinna myös joulumarkkinoiden ajan. Talossa on edellisinä vuosina päässyt tapaamaan myös joulupukkia. Nyt pukki postikonttoreineen on siirtynyt lähemmäksi markkina-aluetta, Puu-Anttilaan.

Tilanhoitajan rakennuksessa pääsee todelliselle aikamatkalle! Tämä rakennus tuo minulle parasta joulutunnelmaa, mitä vain voi mikään yksittäinen rakennus tuoda. Sukellan 1800-luvun tummaan tupaan jossa on pöydälle olevan Tuomaan ristin alle laitettu sen ajan jouluherkkuja. Joulukuusi on ripustettu koruttomasti kattoon. Kaikessa yksinkertaisuudessa tämä on valtavan sykähdyttävää.

Voisin seisoskella tuvassa vaikka kuinka kauan, samalla mielessäni hyräillen erästä äitini lempijoululaulua. Tämä vaatimaton tupa tuo minulle joulumielen. Jos tiedät joululaulun Tonttu, tunnet ehkä samoin:

Puikkii ukko jo tupahan, siellä on isäntäväki, tontulle arvoa antavan

näiden jo aikaa näki; varpain hiipivi lasten luo, nähdäkseen sulot pienet nuo,

ken sitä kummeksis juuri: hälle se riemu on suuri…

Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen

aamuhun unta kiskoo. Ääneti kuu käy laskemaan, puissa lunta on valkeanaan,

kattojen päällä on lunta.  Tonttu ei vaan saa unta.”

Sanat: Viktor Rydberg

Hetken tuumailtuani on jatkettava matkaa, samalla ohittaen 1900-luvun kyökin ja makuuhuoneen sekä jouluasuun sisustetun 1930-luvun olohuoneen.  Ajatukset lentävät välittömästi huoneen myötä lapsuuden mummolaan.

Museon päärakennus on entinen Iso-Pappila, joka saa kartanoromantikon sydämen pyörimään sykkyrää. Ja kyllä, täälläkin olen useita kertoja käynyt, mutta joka kerta rakennus saa minut ”onnesta sekaisin”.

Kartanossa on esillä vakionäyttelyn lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Ehkä sykähdyttävin huone kartanossa on ”minun” lapsuuteni olohuone, 1970-luvun lopun – 1980-luvun alun joulu. Vaikka en niin tuon ajan voimakkaista väreistä tai designista piittaakaan, on tämän vuosikymmenen joulua esittävä huone pakahduttava. Näen itseni noissa lapsinukeissa jotka pelaavat kuusen alla karvamaton päällä joulupukin tuomaa Afrikan tähti-peliään. Nostalgia humahtaa lävitseni joka kerta yhtä voimakkaana.

Seuraavassa huoneessa iskee ikävä niitä edellisiä vierailukertoja jolloin pappilan suuren salin valtava pöytä oli katettu vanhalla serviisillä. Lisäksi sali oli koristeltu suurella kuusella, kuten herrasväki aikoinaan oli tehnyt!

Nyt salin keskellä on Suomen historiaan liittyviä tuoleja, jotka eivät ole niin näyttäviä kuin juhlasali jouluisessa kuosissaan. Tahtoo kartanon joulupöydän takaisin! 😉

Kartanosta löytyy mukava museokauppa, jossa myydään mm. tuoksuvia käsintehtyjä saippuoita sekä aivan ihania vanhaan malliin tehtyjä kortteja, koristeita ja kirjoitusvälineitä. Suosittelen!

Kesäaikaan pappilassa pääsee tutkimaan myös muita pihan rakennuksia sekä laajaa puutarhaa, joka levittäytyy salin ovista kauas alas.

Tallustellessa ja muistojen pyörityksessä tulee nälkä. Palaamme takaisin Kirkkokentälle ja syömään meheväksi muhinutta riisipuuroa Puurolaan.

Yrittäjä Minna Kunnari onkin ollut Lohjan menneen ajan joulumarkkinoilla mukana lähes koko markkinoiden olemassa oloajan. Todellinen markkina-ammattilainen siis. Jouluisen riisipuuron lisäksi teltassa on myynnissä myös pientä suolaista sekä kahvia. Arkioloissa Kunnarin Kaffela joukkoineen löytyy Lohjan Kauppatorilta.

Kukin meistä löytää joulumielen omista perinteistään, joulumusiikista, jouluisista mauista, hajuista sekä erilaisista tavoista viettää joulua. Minulle Lohja ja Menneen ajan joulumarkkinat ovat osoittautuneet vuosien mittaan tärkeäksi joulumielen herättäjäksi.

Ihanaa joulunalusaikaa teille kaikille!

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n kanssa.

Saattaisit myös pitää näistä:

2 kommentti

  1. Oih, Lohja! Siellä on monia ihania helmiä!

    Olen samaa mieltä, kirkko on kaunis. Siellä olen monet kerrat käynyt, kirkko toimi mm. rippikirkkonani. Joulumarkkinat tosin ovat monena vuotena jääneet väliin. Mukava kuulla, että itse käyt ja viihdyt :). Pitänee joku vuosi vierailla taas itsekin.

    Rauhallista joulua!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *