Malmgård, Loviisa
*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Malmgårdin kartanon kanssa.
Toukokuun lopussa vietettiin yhdessä EHHA:n (European Historic Houses) kanssa Maanomistajanliiton avointen ovien päivää. Tällöin yhdeksän mielenkiintoista ja historiallista eteläsuomalaista tilaa avasi ovensa uteliaille vierailijoille. Päädyimme ankaran pohdiskelun ja vertailun jälkeen käymään kylässä Malmgårdin kartanolinnassa Pernajalla.

Malmgårdin kartano lyhyesti
Malmgårdin kartano mainitaan historiankirjoissa jo 1600-luvulla. Erikoista on moneen muuhun Suomen kartanoon verrattuna, että kartano on pysynyt saman eli Creutzien kreivillisen suvun omistuksesta siitä lähtien. Suvun historiaan kuuluu valtionpäämiehiä sekä sotaherroja, myös muutama vahva nainen on kartanon emäntänä toiminut.
Nykyinen Malmgårdin kartanolinna on 1880-luvulta ja täysin uniikki uusrenessanssirakennus Suomessa. Linna on arkkitehti F. A. Sjöströmin käsialaa ja ilmentää hollantilaisia ja ranskalaisia vaikutteita. Kartanon rakennutti silloinen Malmgårdin kreivi ja kuvernööri Carl Magnus Creutz.

Kartanon mailta löytyy linnan lisäksi englantilaistyylinen maisemapuisto sekä lukuisia talousrakennuksia.
Malmgårdin kartanolinna toimii edelleen Creutzin perheen yksityiskotina, linnaan on kuitenkin mahdollista päästä tutustumaan ryhmävierailuina sekä avointen ovien päivinä, joista ilmoitellaan erikseen mm. Malmgårdin kartanon sivuilla.

Malmgårdin kartanolla toimii nykyisin yksi Suomen suurimmista pienpanimoyrityksistä. Malmgårdin Panimossa tuotetaan kansainvälisestikin huomiota saaneita oluita ja siidereitä. Malmgårdin oluet ovat soudattamattomia ALE-tyyppisiä oluita ja valikoimassa on noin 10 eri merkkiä. Oluita pääsee maistelemaan vanhaan navettaan rakennetussa panimossa joka on avoinna tiistaista sunnuntaihin.
Vanhassa navetassa sijaitsee myös kartanonpuoti, jossa myydään erilaisia kartanon tuottamia viljatuotteita, kuten jauhoja, kaurahiutaleita, mysliä ja spelttiä. Korkealaatuisten viljatuotteiden lisäksi valikoimassa on hilloja, mehuja, hunajaa sekä oman panimon tuotteita.

Puoti on avoinna ympäri vuoden: tiistaita torstaihin klo 10.00 – 16.00. Perjantaisin klo 10.00 – 18.00 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 11.00 – 16.00. Maanantaisin puoti on suljettu.

Panimon ja puodin lisäksi kartanon mailla toimii kesäkahvila, joka sijaitsee puodin vieressä.
Malmgårdin kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukkoon.
Malmgårdin kartanon mailla
Ihanan helteinen toukokuinen sää saattelee meitä vanhaan kulttuurimaisemaan. Vehreät lehtipuut kehystävät kapeaa tietä Malmgårdiin saavuttaessa.
Toukokuun kuivuus on pitänyt peltojen annin matalana, maalaismaisema on silti idyllinen ja ennen kaikkea rauhallinen. Itse kartanolinna ei tielle näy, mutta paikasta ei voi erehtyä koska autoja on kartanon vanhan talousrakennuksen ympärille kerääntynyt kymmenittäin. Jätämme automme jonon jatkoksi.
Astelemme puotiin jossa ensi töikseen on puuromaistiaisia tarjolla. Oman maan viljoista jauhettu puuro on suutuntumaltaan täydellistä, pehmeää ja maukasta. Puoti on kivan näköinen ja valikoimaa paljon.
Täältä olisi mahtavaa ostaa käytännöllisiä mökkiviemisiä, mutta mieli halajaa nyt kartanolle. Vilkaisemme panimon puolelle, jossa pääsee lasin takaa katsomaan oluen valmistusprosessia. Myös pieni baari löytyy panimon kätköistä.
Malmgårdin uniikki kartanolinna
Kiiruhdamme pihan poikki, ylös kartanolinnan pihaan.

Wau! Vaikka usean kartanon porteilla ja pihassa olen käynytkin, en ole vastaavaan kuin Malmgårdin kartano on, ole kotimaassa ennen törmännyt. Ja on myönnettävä, etten edes tällaisesta ihanuudesta tiennyt ennen tätä kyseistä ajankohtaa. Mahtava tiilirakennus pihoineen on valloittava. Kartanon vieressä on vanha ja erityisen hieno viljamakasiini joka täydentää miljöötä.

Käymme kartanopuiston puolella kurkistelemassa (luvan kanssa). Jos mahdollista, niin täältä kartanon fasadi on vieläkin hienompi. Puistosta vie kartanolle portaat jotka täydentävät rakennuksesta huokuvaa arvokkuutta. Portaiden päässä on ns. keisarin istuin, josta voi ihailla puutarhaan aukeavaa näkymää.
Uskomattomia paikkoja Suomesta löytyy, jos on yhtä utelias kuin minä ja haluaa mennä niitä tutkimaan… Tämä kartano on kyllä ainutlaatuisessaan jotain hyvin erikoista, ja laittaa tällaisen kartanoromantikon hykertelemään onnesta.
Ryhmämme alkaa muodostua kartanolinnan pihalle. Joukko on hyvin värikäs, onpa mukana vieraita myös muualta Euroopasta. Osa on myös pukeutunut hyvin arvokkaasti ja itsellä käy mielessä oma, hmm, alipukeutuminen. En kuitenkaan ehdi ajatusta kauaa mielessäni pyöritellä kun kartanon ovista astuu ulos kreivi Johan Creutz kädet avoimena toivottaen ryhmämme tervetulleeksi kotiinsa Malmgårdin kartanoon.
Tästä lämpimästä tervehdyksestä ja oven avauksesta alkaa noin tunnin pituinen mielenkiintoinen matka läpi niin suvun historian kuin itse kartanolinnankin. Tutustumme yläkerran upeaan juhlasaliin, kierrämme vierasmakuuhuoneissa, biljardihuoneessa, kirjastossa sekä alakerran salissa. Samalla kreivi käy pilke silmäkulmassa läpi vuosisatoja ja niihin liittyviä merkkihenkilöitä. Ihan kaikkialle rakennuksen huoneista ei kierros ulotu, niitä kun kerrotaan olevan peräti 52! Neliöitäkin rakennuksessa on noin 3000 verran. Kreivi Creutzin mukaan jokaisen vaatehuoneenkin katot ovat maalauksia täynnä, ja aivan varmuutta ei ole, mitkä tilat lasketaan varsinaisiksi huoneiksi.

Kartanon irtaimisto on pääosin ostettu linnaa varten ja onneksi myös säilynyt siellä, joka ei ole ollenkaan niin varmaa kuin ensi kuulemalla voisi luulla. Satojen vuosien aikana monen muun kartanon irtaimiston kohtalona on ollut jonkinlainen ositus perillisten kesken. Onneksi Malmgård on säästynyt siltä. Vierailijoiden on mahdollista nähdä mm. yläkerran juhlasalin Muranon saaresta tuodut värikkäät lasivalaisimet, kartanoon tilattuja ja käsityönä Baltiassa tehtyjä huonekaluja sekä lukuisa joukko Creutzin sukulaisten maalauksia. Harvalla meistä on mahdollisuus nähdä sukulaistensa kuvia aina 1600-luvulle asti, ja onkin mielenkiintoista katsoa tauluissa olevia henkilöitä, heidän piirteitään sekä kunkin aikakauden maalaussuuntauksia.

Ja kyllä, myös Malmgårdissa on kummitus, tosin lempeä sellainen!
Kartanon tulevaisuus
Osumme kartanon kesäkahvilaan samanaikaisesti suvun nuorempaa polvea edustavan nykyisen isännän Henrik Creutzin kanssa. Vietämme mukavan rupattelutuokion kahvilassa, käyden läpi kartanon tulevaisuudensuunnitelmia, suvun vaiheita sekä panimon ja kartanon tuotteiden jatkokehitystä. Henrik vie myös ajatuksemme hieman lähemmäksi tätä päivää, tuoden puheisiin hyvinkin arkisia asioita ja haasteita kuten kartanon lämmitys tai vaikkapa siivous, ikkunoitakin kun on kartanolinnassa lähes yhtä monta kuin päiviä vuodessa. Usein tällainen romanttinen ”kartanohörhöilijä” ei välttämättä tule ajatelleeksi millainen työ on pitää noinkin hienoa miljöötä kunnossa.

Kahvien jälkeen siirrymme panimolle jossa on alkamassa kartanon oluttaisting. Ryhmämatkoilla on mahdollista maistaa muutamia panimon tuotteita mukavien juttujen kera. Tällä kertaa kreivi Creutz kertoo humoristisesti oluen syntyprosessista sekä tuotteiden valmistuksesta, samalla kun ryhmä siemailee panimon antia.
Creutzit ovat selkeästi ylpeitä niin kartanostaan kuin tuotteistaakin, ja miksipä eivät olisi! Kartano on pitkästä menneisyydestään huolimatta hyvin nykyaikainen sekä tuottava tila ja luonnon antamat mahdollisuudet ovat huimat. Kartano tuottaa mm. oman sähköenergiansa viereisen kosken vesivoimasta, vesi tulee omasta lähteestä (ja on muuten varsin hyvänmakuista) ja raaka-aineet luonnonmukaisesti viljellyistä oman maan pelloista.

Kaiken kaikkiaan käynti Malmgårdissa oli erittäin miellyttävä. Aika hujahti vauhdilla kertomuksia kuunnellessa sekä tutkiessa kartanoa kuin puodin ja panimon tarjontaa.
Suosittelen Malmgårdissa vierailua lämpimästi jokaiselle, aina ei tarvitse lähteä Keski-Eurooppaan jotain ainutlaatuista kokeakseen!