Vanha Rauma

Tiesitkö, että Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta?

Kuusi kohteista on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Kävimme kesälomalla Raumalla ja samalla pääsimme tutustumaan peräti kahteen Unescon kohteeseen saman päivän aikana, nimittäin Vanhaan Raumaan sekä Sammallahdenmäen pronssikauden hautaröykkiöalueeseen. Tämä blogijuttu kertoo Vanhasta Raumasta.

Vanha Rauma lyhyesti

Vanha Rauma nimettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Kohde edustaa parhaimmillaan vanhaa skandinaavista puukaupunkirakentamista sekä merellistä arkkitehtuuria 1600 – 1800-luvuilta. Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin, yhtenäisin sekä parhaiten säilynyt puukaupunkialue.

Viehättäviä puutaloja sisäpihoineen, ovineen ja portteineen on säilynyt 600 kappaletta ja yhdessä paikallisen murteen sekä aidon hengen kera on Vanha Rauma varteenotettava nähtävyys Suomen kesässä.

Puutalojen lisäksi Vanhan Rauman fransiskaanimunkkien rakennuttama keskiaikainen Rauman Pyhän Ristin kivikirkko, Rauman Vanha Raatihuoneen talo sekä Kauppatori ovat nähtävyyksiä jotka kannattaa käydä katsomassa.

Heinäkuussa, Pitsiviikolla on mahdollista tutustua myös Vanhan Rauman talojen sisäpihoihin maksutta, kun osa omistajista avaa porttinsa yleisölle. Sisäpihoilla on tuolloin mm. kirpputoreja sekä pieniä tapahtumia jotka antavat hyvän syyn eksyä Vanhan Rauman kaduille ja nupulakivikujille.

Kohteessa

Tiedättekö tunteen kun jokin paikka on liian tuttu ja on hieman vaikea kokea sitä hienona? Tällainen on minulle Rauma, nimittäin aiemmin kaupungissa asuivat omat vanhempani ja nyt myös appivanhemmat. Ja kun jonkin kohteen näkee satoja kertoja, siitä häviää välitön hohde. Blogijuttua varten asetin ensikertalaisen ”lasit” päähäni ja lähdin perheeni kanssa tutkimaan vanhaa kaupunkia.

Kesäinen auringonpaiste saa talojen värit hehkumaan ja onneksi Vanhan Rauman taloista pidetään huolta! Monen rakennuksen edessä ovat maalausporukat jotka rapsuttavat pintamaaleja pois ennen uuden maalin tieltä.

Seuraamme sympaattista kaupunkijuna Kakea joka puksuttaa pitkin Rauman katuja. Junan kyytiin pääsee 5€ ja kierros käsittää niin Vanhan Rauman kuin Poroholman lomakeskuksen.

Saavumme Kauppatorille, joka on hyvin aktiivinen ja vilkas kohde raumalaisille. Tänäänkin, vaikka on normaali torstai, torilla on vihannesten ja kalojen myyjien lisäksi kipuamassa lavalle kuororyhmä.

Rauman Vanha Raatihuoneen talo.

Lavaa vastapäätä on barokkityyliä edustava Rauman Vanha Raatihuoneen talo, komea kivirakennus jossa vuodesta 1902 on sijainnut Rauman museo. Raatihuone on valmistunut vuonna 1776. Vastaavia alkuperäisessä asussaan olevia raatihuoneen taloja on Suomessa jäljellä Rauman lisäksi vain Porvoossa. Mikäli Raatihuone ja Rauman museo kiinnostavat, tämän linkin takaa löydät lisää tietoa. Museosta on mahdollista käydä hakemassa kartta joka opastaa pitkin Rauma Unescon kulttuurikohteita. Voit printata sen mukaasi myös tästä.

Astellemme torin vierustaa kulkevaa Isokirkkokatua Rauman Pyhän Ristin kirkolle. Kapealla kadulla katselemme taloja ja erityisesti portteja joilla talojen sisäpihat pysyvät katseilta piilossa. Portit ovat korkeita sekä varsin hienoja, kannattaa silmäillä kuinka erilaisilla koristeluilla portit on tehty. Kuljemme sillan yli jonka alle jää Kanaali. Kapeaa kanaalia ympäröi vehreä kasvisto sekä leikkivät sorsanpoikaset.

Rauman Pyhän Ristin kirkko.

Rauman Pyhän Ristin kirkko on varsin viehättävä ilmestys. Erityisesti nyt kun luonto on vihreimmillään ja puut reunustavat kirkkoa suloisesti. Kirkon ovet ovat avoinna arkisin klo 10.00 – 17.00, lauantaina klo 11.00 – 15.00 ja sunnuntaina klo 10.00 – 16.00. Kirkkoon ei ole sisäänpääsymaksua.

Rauman Pyhän Ristin kirkon rakennuttivat fransiskaanimunkit luostarinsa yhteyteen 1400-luvun lopulla ja myös kirkon sisätilan hyvin säilyneet maalaukset ovat siltä ajalta. Suosittelen vilkaisemaan, samalla voi kirkosta löytää hieman uudempaankin taidetta…

Kerttu Horilan veistos On riemu kun saan tulla sun Herra temppeliis (teos on nimetty vanhan rouvan kädessä olevan virsikirjan virren nro 195 mukaan).

Kirkon takana olevassa Kirkon kellarissa on heinäkuun ajan esillä Kimmo Ojaniemen katedraaliaiheiset puuveistokset ja ääniteos, jotka sopivat vallan mainiosti miljööseen mukaan. Veistokset on lisäksi valaistu näyttävästi ja Kirkon kellari onkin mukava pieni kohde matkan varrella. Lisää informaatiota löydät tämän linkin takaa.

Suomen pienin katu, Kitukränn.

Kierrämme kirkon ja tapulin jäänteet ja palaamme takaisin Vanhan Kaupungin kujille. Vastaan tulee Suomen pienin katu Kitukränn. Pituutta Kitukrännilla on 60 metriä ja leveyttä 213 cm. Sanomattakin on selvää, ettei tällä kadulla moottoriajoneuvoja nähdä ja hyvä niin!

Marela-museo.
Marela-museo sisältä.

Kurkimme sisäpihoille avointen porttien takaa, sisäpihat ovat idyllisiä paikkoja joissa vanha kohtaa uuden nykyisten asukkaiden mukana. Marela-museon takana Kauppakatu 24:ssä olevalla sisäpihalla on mahdollista viivähtää hetki jos toinenkin. Täällä pääsee tutustumaan mm. perinteiseen veneenrakentamiseen, onhan Marela entinen kauppias- ja laivanvarustajasuvun kotitalo.

Marelan kulmalta näkee myös vanhan Kalatorin jossa vielä 1300-luvulla oli meri. Kalatorin reunalta löytyy myös 1400-luvulla rakennetun Pyhän kolminaisuuden harmaakivikirkon rauniot.

Rauman Taidemuseon edessä oleva Rauman Flikk -patsas on suosittu kuvauskohde.

Meidän kävelyreissumme Vanhan Rauman kujilla päättyy Hauenguanoon eli kahden pääkadun Kauppakadun ja Kuninkaankadun risteykseen. Täältä löytyy puurakenteinen kaivo sekä Vanhan kaupungin ensimmäinen yksityinen kivitalo vuodelta 1795, joka nykyisin on osa Rauman taidemuseo Pinnalaa. Taidemuseon edustalla istuu Kerttu Horilan vuonna 2014 julkistettu Rauman Flikk-niminen patsas. Hurmaava istuva veistos on osoittautunut hyvin kuvatuksi kohteeksi yhdessä tai erikseen flikan uusien ystävien kera.

Hauenguanon lähistöllä on käsityöläisten pajoja sekä putiikkeja joissa myydään mm. kuuluisaa raumalaista pitsiä, josta myös heinäkuussa järjestettävä Pitsiviikko on saanut nimensä. Mutta se on eri jutun aihe se. Seuraavassa Rauma-aiheisessa osassa vieraillaan Unescon maailmanperintökohteessa pronssikautisella Sammallahdenmäen hautaröykkiöalueella.

Lue myös Meriharakan tuorein blogikirjoitus Rauman Unesco-kohteista tämän linkin takaa.

Saattaisit myös pitää näistä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *