Kos, Kreikka
Kosin kaupunki on jo itsessään melkoinen historian aarreaitta. Antiikin raunioita, roomalaisia rakennuksia ja keskiaikaisia muureja putkahtelee vastaan lähes tavallisten asuintalojen, hotellien ja vilkkaiden katujen välistä. Saaren merkittävin arkeologinen alue sijaitsee kuitenkin hieman kaupungin ulkopuolella.
Noin 3,4 kilometrin päässä Kosin keskustasta, vehreällä kukkulanrinteellä, kohoaa Asklepieion. Se oli antiikin aikana samanaikaisesti Asklepios-jumalalle omistettu pyhäkkö, parantola ja lääketieteen opetuksen keskus. Nykyisin paikka on yksi koko Kosin tärkeimmistä nähtävyyksistä, ja kohde, johon kannattaa tehdä aivan oma retkensä.
Asklepieion oli antiikin ajan parantola
Asklepieionit olivat antiikin Kreikassa Asklepiokselle eli lääketieteen ja parantamisen jumalalle omistettuja pyhäkköjä. Ne eivät kuitenkaan olleet vain uskonnollisia paikkoja, vaan ihmiset matkustivat niihin eri puolilta maailmaa etsimään helpotusta sairauksiinsa.
Parantamiseen yhdistyivät uskonnolliset rituaalit ja käytännöllisemmät hoitokeinot. Potilaiden hyvinvointia pyrittiin edistämään muun muassa levolla, kylvyillä, ruokavaliolla, liikunnalla ja puhtaudella. Asklepieioneissa harjoitettiin myös niin sanottua unihoitoa: potilaat nukkuivat pyhäkössä ja odottivat Asklepioksen ilmestyvän uneen joko parantamaan heidät tai antamaan neuvoja sopivasta hoidosta.
Nykyajan näkökulmasta uskonnon ja lääketieteen yhdistelmä voi kuulostaa erikoiselta. Antiikin maailmassa niiden välillä ei kuitenkaan ollut samanlaista selvää rajaa kuin nykyään. Asklepieion oli yhtä aikaa temppeli, terveyskeskus, kylpylä ja rauhoittumiseen tarkoitettu ympäristö.
Paikan sijaintikaan ei ollut sattumaa. Kosin Asklepieion rakennettiin metsäiselle rinteelle, josta avautuvat maisemat saaren yli aina merelle saakka. Luonto, raikas ilma ja rauhallinen ympäristö olivat osa kokonaisuutta, jonka ajateltiin tukevan paranemista.
Pyhät käärmeet osallistuivat parantamiseen
Yksi erikoinen Asklepieionissa käytetty parannuskeino on jäänyt historian kirjoihin, nimittäin nukkuvien potilaiden joukkoon päästettiin öisin käärmeitä, joiden puremien uskottiin parantavan sairauksia. Ajatus kuulostaa nykyihmisestä vähintäänkin hurjalta, mutta käärmeellä oli Asklepioksen palvonnassa aivan erityinen merkitys. Se oli parantamisen jumalan pyhä eläin ja symboloi ihonsa luomisen vuoksi uudistumista, elämän jatkumista ja paranemista.
Asklepieioneissa pidettiin pyhiä, tavallisesti vaarattomina kuvattuja käärmeitä, joiden annettiin liikkua myös potilaiden nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa. Käärmeen saatettiin ajatella olevan itse Asklepios eläimen hahmossa tai jumalan lähettämä parantaja. Antiikin ajoilta säilyneissä parantumiskertomuksissa käärmeet nuolevat kipeitä kohtia, koskettavat nukkuvia potilaita ja ilmestyvät heidän uniinsa. Eräässä Epidauroksen Asklepieionin piirtokirjoituksessa kerrotaan jopa naisesta, jonka kädessä ollut haavauma parani käärmeen purtua sitä. Käärmeiden läsnäolo ei siis ollut vain vertauskuvallista, vaan ne kuuluivat konkreettisesti pyhäköissä harjoitettuun rituaaliseen parantamiseen.
Hippokrateen saari
Kos tunnetaan ennen kaikkea Hippokrateen kotisaarena. Noin vuosina 460–377 ennen ajanlaskun alkua elänyttä Hippokratesta kutsutaan usein lääketieteen isäksi, ja hänen nimeensä liitetään edelleen lääkärien ammattietiikkaa kuvaava Hippokrateen vala. Kosin matkailusivusto yhdistää Hippokrateen lääketieteellisen koulun ja opetustyön vahvasti Asklepieioniin.
Historiallisessa mielessä yhteys ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Asklepieionin nykyisin näkyvät rakenteet ovat pääosin hellenistiseltä ja roomalaiselta ajalta, joten suuri osa niistä rakennettiin Hippokrateen elämän jälkeen. Asklepieion edustaa ennemminkin sitä lääketieteellistä perintöä, josta Kos oli antiikin maailmassa tunnettu.
Hippokrateen ajattelussa sairauksien syitä ryhdyttiin etsimään entistä enemmän ihmiskehosta, elintavoista ja ympäristöstä jumalallisen rangaistuksen sijaan. Asklepieionissa uskonnolliset rituaalit säilyivät silti lääketieteellisen toiminnan rinnalla. Juuri tämä kahden erilaisen maailmankuvan kohtaaminen tekee paikasta erityisen kiinnostavan.
Kolmeen kerrokseen rakennettu pyhäkkö
Asklepieion ei ole yksi temppeli tai yksittäinen raunio, vaan laaja kolmelle terassille rakennettu kokonaisuus. Kävijä nousee alueella kerrokselta toiselle leveitä kiviportaita pitkin. Mitä korkeammalle kulkee, sitä vaikuttavammiksi sekä rauniot että ympärille avautuvat maisemat muuttuvat.
Ensimmäisellä eli alimmalla terassilla sijaitsivat muun muassa potilaiden hoitoon ja majoittamiseen liittyneet tilat. Alueella oli myös pylväskäytäviä sekä vesijärjestelmiä, sillä puhtaalla vedellä oli tärkeä merkitys sekä uskonnollisissa puhdistautumisrituaaleissa että käytännön hoitotyössä.
Toisella terassilla sijaitsi Asklepieionin vanhimpiin osiin kuuluva suuri alttari, joka ajoitetaan 300-luvun puoliväliin ennen ajanlaskun alkua. Alttarin läheisyydessä oli vanhempi, joonialaista tyyliä edustanut Asklepioksen temppeli sekä pappien käyttämiä tiloja. Samalla tasolla sijaitsi myös Apollonille omistettu pieni roomalaisaikainen temppeli, jonka kunnostetut korinttilaiset pylväät kuuluvat nykyään alueen kuvatuimpiin näkymiin.
Ylimmällä terassilla kohosi suuri doorilaista tyyliä edustanut Asklepioksen temppeli. Se rakennettiin 100-luvun alkupuolella ennen ajanlaskun alkua, ja sen sijainti pyhäkön korkeimmalla kohdalla korosti rakennuksen uskonnollista merkitystä. Myöhemmin temppelin yhteyteen rakennettiin myös kristillinen kirkko, joten Asklepieionissa näkyy jälleen Kosille tyypillinen historian kerroksellisuus.
Portaiden päässä odottaa palkinto
Asklepieioniin ei tulla vain katsomaan yksittäisiä pylväitä. Koko paikka avautuu vähitellen portaiden, muurien, holvien ja eri tasoille rakennettujen temppelien kautta.
Alhaalta katsottuna leveät portaat ja terassit tekevät alueesta lähes monumentaalisen. Ylimmälle tasolle kiipeämisen jälkeen huomio saattaa kuitenkin siirtyä raunioista maisemaan. Puiden välistä avautuu näkymä kohti Kosin kaupunkia, alavaa rannikkoa ja Egeanmerta. Kirkkaalla säällä voi nähdä aina Turkin rannikolle saakka.
Juuri maiseman ja raunioiden yhdistelmä tekee Asklepieionista yhden Kosin hienoimmista kohteista. Vaikka antiikin rakennuksista on jäljellä lähinnä perustuksia, portaikkoja, muureja ja yksittäisiä pylväitä, alueen alkuperäinen mittakaava on edelleen helppo hahmottaa.
Samalla voi kuvitella, miten eri puolilta antiikin maailmaa saapuneet sairaat ovat nousseet samoja rinteitä ja etsineet apua sekä jumalilta että aikansa lääkäreiltä.
Asklepieion löydettiin paikallisen historioitsijan avulla
Asklepieionin sijainti oli vuosisatojen aikana unohtunut. Rauniot löydettiin uudelleen vuonna 1902, kun saksalainen arkeologi Rudolf Herzog aloitti kaivaukset paikallisen historioitsijan Iakovos Zarraftisin osoittamalla alueella.
Kaivauksia jatkettiin myöhemmin Italian hallintokaudella 1930-luvulla. Samalla raunioita kunnostettiin ja osia rakennelmista pystytettiin uudelleen. Kaivauksissa löydettiin muun muassa patsaita, kirjoituksia ja lääketieteellisiä instrumentteja.
Nykyisin esimerkiksi Apollonin temppelin pylväät antavat hyvän käsityksen siitä, kuinka näyttävä kokonaisuus Asklepieion on aikanaan ollut. On silti hyvä muistaa, että nähtävillä on alkuperäisten rakenteiden lisäksi myöhempien restaurointien tulosta.
Hippokrateen kasvipuutarhassa voi jatkaa lääketieteen jäljillä
Asklepieionin lähellä sijaitsee myös vuonna 1960 perustettu Kansainvälinen Hippokrates-säätiö. Sen alueella on pieni Hippokratesta ja lääketieteen historiaa esittelevä museo, lääketieteellisten instrumenttien näyttely sekä kasvitieteellinen puutarha.
Puutarhaan on koottu Kreikan luonnossa esiintyviä lääkekasveja, jotka mainitaan Hippokrateen nimeen yhdistetyissä lääketieteellisissä kirjoituksissa. Säätiö sopii Asklepieionin yhteyteen erityisesti silloin, kun antiikin lääketiede kiinnostaa tavallista raunioiden katselua syvemmin.
Asklepieionista Zian vuoristokylään
Asklepieionin jälkeen matkaa voi jatkaa sisämaahan ja Dikeosvuoren rinteillä sijaitsevaan Zian kylään. Pieni vuoristokylä tunnetaan valkoisista taloistaan, tavernoistaan, pienistä kaupoistaan ja korkealta avautuvista maisemistaan. Erityisen suosittu Zia on auringonlaskun aikaan.
Asklepieion ja Zia muodostavatkin luontevan yhdistelmän samalle retkipäivälle. Ensin voi viettää aamupäivän antiikin lääketieteen ja raunioiden parissa ja jatkaa sen jälkeen vuoristoon syömään sekä katselemaan maisemia.
Zian suosio tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että kylä voi olla iltaisin erittäin vilkas. Rauhallisempaa tunnelmaa etsivän kannattaa saapua ennen varsinaisia auringonlaskuretkiä.
Näin Asklepieioniin pääsee
Asklepieion sijaitsee noin 3,4 kilometriä Kosin kaupungin keskustasta lounaaseen. Matkan voi kulkea vuokra-autolla, skootterilla, taksilla tai polkupyörällä. Alueen yhteydessä on maksuton pysäköintipaikka.
Pyöräily kuulostaa Kosilla luontevalta vaihtoehdolta, mutta matkan loppuosa nousee ylämäkeen. Keskikesän kuumuudessa retkeen kannattaa varata riittävästi vettä ja rauhallinen tahti.
Myös itse arkeologisella alueella on paljon portaita ja vain vähän varjoa. Paras vierailuaika on heti aamulla tai myöhemmin iltapäivällä, jolloin aurinko ei porota aivan korkeimmalta kohdaltaan. Aamulla alueella on usein myös rauhallisempaa.
Kesäkaudella 2026 Asklepieionin aukioloajat ovat päivittäin kello 8–20, ja viimeinen sisäänpääsy on kello 19.30. Aikuisen pääsylipun hinta on 15 euroa. Tiedot kannattaa tarkistaa vielä juuri ennen vierailua, sillä arkeologisten kohteiden aukioloajat voivat muuttua kauden aikana.
Vierailuun kannattaa varata vähintään puolitoista tuntia. Historiaan kunnolla syventyvä saa alueella helposti kulumaan pidempäänkin, varsinkin jos saman retken yhteyteen liittää Hippokrates-säätiön.
Asklepieion kuuluu Kosin loman tärkeimpiin kohteisiin
Asklepieion ei ehkä ole säilynyt yhtä täydellisenä kuin monet Kreikan kuuluisimmista antiikin temppeleistä. Sen hienous syntyy kokonaisuudesta: metsän ympäröimästä rinteestä, kolmesta suuresta terassista, loputtomilta tuntuvista portaista ja maisemasta, joka avautuu ylimmältä tasolta merelle.
Samalla paikka kertoo ajasta, jolloin parantuminen merkitsi sekä kehon että mielen hoitamista ja jumalten apuun turvautumista. Uskonto, lääketiede, lepo, luonto ja yhteisöllisyys kuuluivat kaikki samaan kokonaisuuteen.
Kosin kaupunki on täynnä raunioita, mutta Asklepieion on aivan oma maailmansa. Se ei ole pelkkä pysähdys nähtävyydeltä toiselle kiirehdittäessä, vaan paikka, jonka mittakaava ja historia ansaitsevat kokonaisen retkipäivän.
Lue myös vinkit Kosin kaupunkiin.
