Hakunila, Vantaa
Vantaan Hakunilassa sijaitseva Håkansbölen kartano sai uuden elämän, kun sen päärakennus avattiin yleisölle kesäkuussa 2026 pitkän ja perusteellisen kunnostuksen jälkeen. Historiallinen kartanomiljöö tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen entisaikojen elämään aivan pääkaupunkiseudulla.
Kartanolla riitti käyntipäivänämme vilskettä, ja museoon joutui hetkittäin jopa hieman jonottamaan. Vastikään yleisölle avattu kohde on selvästi herättänyt kiinnostusta, ja paikalle oli saapunut kaikenikäisiä kävijöitä.
Håkansböle osoittautui kiinnostavaksi ja tunnelmalliseksi museokohteeksi, johon kannattaa suunnata aivan varta vasten. Historiallinen päärakennus ja kaunis kartanoympäristö tekevät vierailusta monipuolisen kokonaisuuden.
Jugendkartano keskellä vehreää pihapiiriä
Håkansbölen kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin vuosina 1905–1908. Rakennuksen suunnitteli tunnettu suomalainen arkkitehti Armas Lindgren. Hänen kädenjälkensä näkyy päärakennuksen lisäksi kartanon kalusteissa, piharakennuksissa ja puistossa, joten kokonaisuus on poikkeuksellisen yhtenäinen.
Kartanon vaaleat seinät, punertava katto, valkoiset pylväät ja vehreä ympäristö muodostavat kauniin kokonaisuuden. Jo ennen museoon astumista huomio kiinnittyy kartanomaiseen pihapiiriin. Vanhojen rakennusten, suurten puiden, istutusten ja kaartuvien hiekkakäytävien ympäröimänä on vaikea uskoa olevansa Vantaalla, vain lyhyen matkan päässä pääkaupungin vilinästä.
Pihapiiriin kannattaa varata aikaa myös varsinaisen museokierroksen jälkeen. Kartanonpuistossa sijaitsevat lisäksi lastenkulttuurikeskus Pyykkitupa sekä kahvila-ravintola Håkans.
Kartanoon astutaan sukkasillaan
Håkansbölen museokierros alkaa tavalla, joka tuntuu ensin hieman yllättävältä. Jokainen kävijä riisuu kenkänsä ja jatkaa vierailua kartanossa joko tarjolla olevissa tohveleissa tai sukkasillaan.
Ratkaisu suojelee tietenkin kartanon lattioita, mutta samalla se muuttaa koko vierailun tunnelmaa. Kun huoneesta toiseen kuljetaan tohveleissa, tuntuu hetken siltä kuin olisi tullut vierailulle jonkun kotiin eikä perinteiseen museoon.
Kotoisaa vaikutelmaa vahvistaa se, ettei huoneiden seiniä ole täytetty suurilla opastetauluilla. Jokainen kävijä saa mukaansa vihkosen, josta voi kierroksen aikana lukea huoneista, niiden esineistä ja kartanon asukkaista.
Pidin tästä ratkaisusta kovasti. Sisätilat saavat olla esillä sellaisina kuin ne ovat, eikä katse hakeudu jatkuvasti seinillä oleviin teksteihin. Vihkosta voi lukea omaan tahtiin, mutta välillä sen voi laskea syrjään ja vain katsella ympärilleen.
Historiaa ilman turhaa viihteellisyyttä
Kartanon päärakennuksen kahteen yleisölle avoimeen kerrokseen on sisustettu laaja museokokonaisuus. Esillä on noin 700 esinettä, kuten huonekaluja, valaisimia, tekstiilejä ja kirjoja. Näyttely kertoo erityisesti Sanmarkin suvun ajasta kartanossa.
Lilli ja Arvid Sanmark ostivat Håkansbölen kartanotilan vuonna 1905 ja rakennuttivat nykyisen päärakennuksen perheensä kodiksi. Kartano oli nelilapsisen perheen koti, mutta samalla se oli suuri maatila ja tärkeä työpaikka alueen asukkaille. Myöhemmin tilalla harjoitettiin muun muassa maidontuotantoa, peltoviljelyä ja kauppapuutarhatoimintaa. Kasvihuoneissa kasvatettuja kukkia ja vihanneksia myytiin Helsingin kauppatorilla.
Näyttely ei keskity ainoastaan kartanon herrasväkeen, vaan kertoo myös työntekijöiden elämästä ja työstä. Tämä tekee kokonaisuudesta kiinnostavamman kuin pelkkä kauniiden huoneiden ja arvokkaiden esineiden esittely.
Vaikka kartanoon liittyy myös kummitustarinoita, niitä ei museossa ainakaan meidän käyntimme aikana nostettu esille. Museon anti oli hyvin asiallinen, tutkittuun historiaan perustuva ja samalla mielenkiintoinen. Historialliset henkilöt, arkinen elämä, työnteko ja rakennuksen vaiheet riittävät mainiosti kannattelemaan kierrosta ilman ylimääräistä dramatiikkaa.
Upeita kaakeliuuneja ja alkuperäisiä yksityiskohtia
Kartanon sisätilojen katseenvangitsijoita ovat suuret kaakeliuunit. Niitä on rakennuksessa kaikkiaan kaksitoista, ja myös ne ovat Armas Lindgrenin suunnittelemia. Kunnostuksen yhteydessä esiin saatiin alkuperäisiä kuvioita ja koristemaalauksia.
Päärakennuksen peruskorjaus toteutettiin vuosina 2024–2025. Korjauksessa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita ja eri aikakausien jättämiä jälkiä. Konservaattorit entistivät muun muassa pintoja ja yksityiskohtia, eikä rakennuksesta ole yritetty tehdä liian uutta tai kiiltävää.
Juuri eletyn elämän jäljet tekevät vanhoista rakennuksista kiinnostavia. Kartanossa ei tarvitse kuvitella olevansa vastavalmistuneessa kulississa, vaan huoneissa tuntuu yhä olevan jotain niiden aikaisemmista asukkaista.
Kartano on myös lepakoiden koti
Yksi Håkansbölen kartanon sympaattisimmista yksityiskohdista liittyy lepakoihin. Kartanoalueen vanhat rakennukset ja suuret lehtipuut tarjoavat lepakoille sopivia lepopaikkoja. Läheiset vesialueet ja hyönteiset puolestaan tekevät ympäristöstä hyvän saalistusalueen.
Ajatus siitä, että historialliset rakennukset toimivat ihmisten lisäksi lepakoiden kotina, tuntuu jotenkin erityisen hienolta. Päivällä kartanon puistossa kulkevat museovieraat, mutta iltaisin ja öisin pihapiiri kuuluu pienille siivekkäille asukkaille.
Lepakoita voi nähdä lentelemässä vanhojen puiden välissä ja veden yllä hämärän laskeuduttua. Kartanon ympäristöä onkin kuvattu yhdeksi Vantaan parhaista lepakkoalueista.
Lepakot ovat saaneet kartanolla myös oman roolinsa: lastenkulttuurikeskus Pyykkituvan Chiro-lepakko johdattelee lapsia tutustumaan alueen luontoon ja kulttuurihistoriaan.
Kannattaako Håkansbölen kartanossa käydä?
Håkansbölen kartanomuseo oli meille sattuman kautta löytynyt sadepäivän kohde, mutta osoittautui yhdeksi niistä paikoista, joita voi hyvillä mielin suositella muillekin.
Kartanon vahvuus on kokonaisuus. Kaunis jugendrakennus, restauroidut huoneet, runsas esineistö, kartanomainen pihapiiri vanhoine puineen ja alueen pitkä historia muodostavat kohteen, jossa vierähtää helposti useampi tunti.
Håkansböle sopii historiasta, arkkitehtuurista, vanhoista kodeista ja kartanopuutarhoista kiinnostuneille. Tänne voi tulla sateella, mutta kauniilla säällä aikaa kannattaa varata myös pihapiirissä kuljeskeluun ja kahvilassa istuskeluun.
Ja ehkä joskus olisi palattava kartanolle myös hämärän aikaan; katsomaan, näkyykö puiden lomassa lepakoita. Tai jotakin aivan muuta.
Håkansbölen kartanomuseo lyhyesti
Museokierroksen voi tehdä itsenäisesti tai opastettuna. Kartano on Museokorttikohde, ja alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.
Pysäköintiä suositellaan Hakunilan urheilupuistossa, josta on lyhyt kävelymatka kartanolle. Ajantasaiset aukioloajat ja pääsymaksut kannattaa tarkistaa ennen vierailua kartanomuseon verkkosivuilta.
Osoite: Håkansbölen kartanomuseo, Kartanontie 1, Vantaa.
Samalla matkalla voi käydä myös Laila Pullisen veistospuistossa ja kotimuseossa.
