Sollacaro, Korsika
On nähtävyyksiä, joita katsotaan, kuvataan ja joiden jälkeen jatketaan matkaa. Ja sitten on paikkoja, jotka jäävät vaivaamaan mieltä.
Filitosa kuuluu jälkimmäisiin.
Keskellä eteläkorsikalaista maaseutua seisoo tuhansia vuosia vanhoja kivipaasia. Osalla niistä on kasvot. Toisiin on hakattu miekkoja, tikareita ja ihmishahmon yksityiskohtia. Jotkut seisovat yksinään, toiset rivissä ikivanhan oliivipuun alla, ja osa keskellä laidunta, jossa lehmälauma saattaa suhtautua turistien saapumiseen huomattavasti itse kivimiehiä kiinnostuneemmin.
Kuka nämä teki? Keitä kivikasvot esittävät? Ja ennen kaikkea: miksi? Täällä jos missä, mielikuvitus alkaa väkisinkin laukata.
Filitosassa kävellään 8 000 vuoden historian keskellä
Filitosa sijaitsee Sollacaron kunnassa Taravon laaksossa, ja paikkaa on asutettu hämmästyttävän pitkään. Ensimmäiset jäljet ihmisistä ulottuvat noin 6000-luvulle eaa., ja elämä alueella jatkui eri muodoissa aina roomalaisaikaan saakka. Alueelta on löydetty menhirejä, rakennusten ja asumusten jäänteitä, keramiikkaa, aseita ja muita esineitä.
Nykyisin Filitosa on kuin suuri ulkoilmamuseo, mutta sana museo antaa paikasta hieman liian siistin kuvan. Täällä ei kuljeta pelkästään vitriiniltä toiselle.
Reitti vie kivistä polkua pitkin puiden, pensaiden ja saniaisten keskelle, yli pienten korkeuserojen ja tuhansia vuosia vanhojen raunioiden lomaan. Kierros on noin 1,5 kilometriä pitkä, ja siihen kannattaa varata vähintään runsas tunti. Filitosa ei ole paikka, jonka läpi tekee mieli kiirehtiä.
Ja sitten ensimmäinen kivimies katsoo vastaan
Filitosan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat statue-menhirit, ihmishahmoiksi muotoillut graniittipaadet. Jo ensimmäisten kohdalla alkaa hahmottaa, miksi paikka on niin erikoinen.
Kivissä näkyy kasvoja. Nenän linja. Silmät. Hartioita. Joihinkin on hakattu aseita ja vaatetukseen tai varustukseen viittaavia yksityiskohtia. Yksi vaikuttavimmista on Filitosa V, noin kolme metriä korkea ja yli kaksi tonnia painava kivihahmo. Sen etupuolelle on kuvattu pitkä miekka ja tikari, ja kiven toiselta puolelta löytyy lisää anatomisia tai vaatetukseen liittyviä yksityiskohtia.
Kun muistaa, että nämä eivät ole modernin taiteilijan historiallisia tulkintoja vaan tuhansia vuosia sitten muokattuja kivipaasia, niitä katsoo aivan eri tavalla.
Joku seisoi joskus tässä. Joku hakkasi kasvot graniittiin. Ja jostain syystä oli tärkeää, että juuri tämä hahmo jäi paikalleen vielä hänen oman elämänsä jälkeen.
Kivimiesten tarkoitus on arvoitus
Filitosan vanhimmat menhirit ajoitetaan jo neljännelle vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua. Osa niistä muokattiin myöhemmin, noin 1200 eaa., ihmishahmoisiksi statue-menhireiksi. Niihin ilmestyivät kasvot, kypärät, miekat, tikarit ja muut yksityiskohdat.
Mutta tarkoitus on edelleen arvoitus. Olivatko ne sotureiden muistomerkkejä? Heimon johtajia? Jumalia? Alueen rajamerkkejä? Uskonnollisiin rituaaleihin liittyviä hahmoja?
Arkeologi Roger Grosjean esitti aikanaan teorian, jonka mukaan kivihahmot esittäisivät Välimeren niin kutsuttuihin merikansoihin kuuluneita Sherden-sotureita, mutta kyse on yhdestä tulkinnasta, ei ratkaistusta totuudesta. Filitosan omakin esittely jättää kysymyksen tarkoituksella avoimeksi: kivimiesten arvoitus on edelleen ratkaisematta.
Vaikka Filitosa ei kuulu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon, vailla tunnustusta se ei suinkaan ole. Alue on Ranskassa suojeltu Monument historique -kohteena, ja vuonna 2011 se nostettiin sadan Välimeren maiden yhteisesti merkittävän historiallisen kohteen joukkoon.
Viisi kivihahmoa tuhannen vuoden ikäisen oliivipuun alla
Yksi Filitosan hienoimmista kohdista löytyy alempaa laaksosta. Siellä viisi statue-menhiriä seisoo rivissä ikivanhan oliivipuun tuntumassa. Kivet löydettiin aikanaan maasta kasvot alaspäin, ja ne koottiin myöhemmin nykyiselle paikalleen, jotta niitä olisi helpompi tarkastella. Rivissä seisovat Filitosa III, Filitosa IV, Filitosa I, Tappa I ja Filitosa II.
Näkymässä on jotain suorastaan epätodellista.
Tuhansia vuosia vanhat ihmiskasvoiset kivet seisovat korsikalaisen luonnon keskellä ja tuijottavat samaan suuntaan. Tässä kohtaa ei tarvitse edes yrittää keksiä tarinoita. Ne syntyvät aivan itsestään.
Ja sitten vastaan tulee lehmälauma
Filitosassa historiaan tutustumiseen liittyy myös elementti, jota tavallisessa museossa harvemmin kohtaa. Osa nimittäin kivipaasista sijaitsee laidunalueella, jossa liikkuu lehmälauma.
Se tekee vierailusta omalla tavallaan vielä hauskemman, ja hieman jännittävämmän. Yhtäällä seisoo tuhansia vuosia vanha kivihahmo ja muutaman metrin päässä lehmä arvioi tulijaa katseella, joka ei varsinaisesti rohkaise pitkiin arkeologisiin pohdintoihin.
Eläimet kuuluvat Korsikan maisemaan muutenkin, mutta täällä yhdistelmä tuntuu erityisen surrealistiselta. Esihistorialliset kivimiehet. Lehmät. Ikivanhat oliivipuut. Ja ympärillä hiljainen korsikalainen maaseutu. Ei ehkä aivan sitä, mitä tulee ensimmäiseksi mieleen Välimeren lomasaaresta.
Filitosa löytyi uudelleen vasta vuonna 1946
Paikan nykyinen historia on sekin kiinnostava. Maanomistaja Charles-Antoine Cesari löysi vuonna 1946 uuden tilansa maastosta kasvillisuuden keskelle kaatuneita kivihahmoja ja erikoisia rakennelmien jäänteitä. Vasta myöhemmin niiden merkitys alkoi vähitellen selvitä.
1950-luvulla mukaan tuli ranskalaisen CNRS-tutkimuslaitoksen arkeologi Roger Grosjean, jonka johdolla alueella aloitettiin laajemmat kaivaukset. Kaivauksia ja tutkimuksia jatkettiin vuosien ajan, ja niiden myötä paljastui huomattavan laaja esihistoriallinen kokonaisuus.
Yksi maanomistaja Cesarin asettamista ehdoista oli kiinnostava: alueelta esiin kaivettujen esineiden piti jäädä Filitosaan. Siksi niitä voi nähdä siellä edelleen.
Pieni museo täydentää kierroksen
Luontoalueen lisäksi Filitosassa on sisätiloissa Korsikan megalitismia esittelevä museo. Arkeologinen museo avattiin vuonna 2021 nimenomaan alueelta löytyneiden esineiden esittelemistä varten. Vitriineissä on Filitosasta löydettyä esineistöä ja aineistoa, joka auttaa hieman hahmottamaan, millaista elämä tällä paikalla on eri aikakausina ollut.
Museo ei kuitenkaan varasta pääosaa ulkoalueelta.
Minusta järjestys toimii juuri näin: ensin kuljetaan maisemassa ja kohdataan kivimiehet, sitten sisätiloissa voi yrittää koota näkemäänsä hieman järjellisemmäksi kokonaisuudeksi.
Samassa yhteydessä on myös pieni museokauppa, josta voi ostaa mukaan matkamuistoja ja aiheeseen liittyvää materiaalia. Viralliset opastetut kierroksetkin päättyvät museon ja kaupan yhteyteen.
Kesällä Filitosaan kannattaa mennä vasta illalla
Tämä vinkki kannattaa ottaa tosissaan: Jos vierailet Korsikassa keskikesällä, mene Filitosaan mahdollisimman myöhään iltapäivällä tai illalla.
Suuri osa kierroksesta kuljetaan ulkona, eikä Korsikan kesäaurinko ole kaikkein lempeintä lajia. Kun päivän pahin helle alkaa hellittää, kävelystä tulee huomattavasti miellyttävämpää, ja samalla matalammalle laskeva aurinko tekee maisemasta entistäkin tunnelmallisemman.
Filitosan virallinen ulkoalue on avoinna sesonkina aamusta lähelle auringonlaskua, mutta päivän tarkka sulkemisaika kannattaa tarkistaa ennen lähtöä.
Ilta sopii paikkaan muutenkin. Pitkät varjot, vanhat oliivipuut ja kivihahmot ovat aika täydellinen yhdistelmä.
Täällä jos missä mielikuvitus alkaa laukata
Filitosan hienous ei lopulta ole siinä, että paikassa olisi valtavasti nähtävyyksiä. Se on tunnelmassa. Kun seisoo tuhansia vuosia vanhan kivihahmon edessä ja katsoo sen yksinkertaisia, graniittiin hakattuja kasvoja, nykyhetki tuntuu hetken aika pieneltä. Kiveä muotoillut ihminen eli maailmassa, josta emme tiedä juuri mitään.
Filitosassa jos missä kannattaakin antaa mielikuvituksen laukata. Joskus tuhansia vuosia vanha mysteeri on kiinnostavampi juuri siksi, ettei kukaan pysty enää kertomaan meille oikeaa vastausta.
Käytännön vinkit
Filitosaan ei kannata lähteä rantapäivän varvastossuissa. Reitti kulkee luonnossa, ja maasto on paikoin epätasaista. Mukana on korkeuseroja, kivisiä kohtia ja polkuja, joten hyvät kävelykengät ovat ehdottomasti paras valinta. Varsinainen luontoalue ei sovellu liikuntarajoitteiselle, joka tarvitsee esteettömän ja tasaisen kulkureitin.
Vettä kannattaa kesähelteillä ottaa mukaan reilusti. Ja aikaa. Filitosassa tekee jatkuvasti mieli pysähtyä.
Aukioloajat: 1.4.–31.10. päivittäin klo 9.00 – auringonlaskuun. Vierailuun kannattaa varata noin 1–1,5 tuntia. Mene vierailulle mieluiten vasta loppuiltapäivästä.
Pääsymaksu: aikuiset 9 €, 6–17-vuotiaat ja alennukseen oikeutetut 7 €, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Perhelippu kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle 28 €. Lipulla pääsee sekä esihistorialliselle ulkoalueelle että museoon.
Osoite: Station Préhistorique de Filitosa, D57, 20140 Sollacaro, Corse-du-Sud, Ranska.
Jos Korsikan historia kiinnostaa, lue myös Ajacciosta.
