Tuusulan Rantatie, Tuusula
Pääsin ensimmäistä kertaa vierailemaan Tuusulan Taistelukoulun Upseerikerholla menneenä kesänä Tuusulan Taiteiden yönä. Rakennus teki kävijään sellaisen vaikutuksen, että päädyin kirjoittamaan Upseerikerhosta aivan oman blogijutun. Mikä upseerikerhossa sitten säväytti, siitä pääset lukemaan nyt.

Taistelukoulun upseerikerho lyhyesti
Alun perin Taistelukoulun alue kuului valtioneuvos Robert Åkerblomin vuonna 1879 ostamaan Koivikon tilaan. Tilalle rakennettiin yksi Tuusulanjärven Rantatien suurhuviloista, Koivikon huvila. Tästä rakennuksesta muodostui osa nykyisestä Upseerikerhosta. Tilan seuraava omistaja Bertha Sandberg muutti huvilaa, vahvistamalla sen itäpäätä kivellä arvokkaiden taidekokoelmiensa vuoksi. Myöhemmin Koivikon huvilaa on kutsuttu myös Sandbergin huvilaksi.

Muutaman omistajanvaihdoksen jälkeen vuonna 1921 Suojeluskuntajärjestö osti Koivikon tilan ja tästä katsotaan sotilashistorian tilalla alkaneen. Vuonna 1925 huvila sai seurakseen useita alueella sijaitsevia keltaisia puurakennuksia sekä vuonna 1931 nykyisen, korotetun asunsa. Huvila toimi tuolloin niin Suojeluskuntain päällystökouluna, Upseerikerhona kuin asuinrakennuksena.

Taistelukoulu toimi alueen vuokralaisena vuodesta 1949 alkaen. Taistelukoulun johtajana toimi Adolf Ehrnrooth. Hänen kerrotaan kommentoineen Taistelukoulun siirtoa Haminasta Tuusulaan seuraavasti: Siirto oli helppo. Kerroin alaisilleni perjantaina, että Taistelukoulun toiminta jatkuu maanantaina Tuusulassa. Ja näin myös tapahtui!
Vuonna 1993 Taistelukoulu lakkautettiin ja alueella toimii tällä hetkellä Puolustusvoimien Palvelukeskus.
Taistelukoulun Upseerikerhon keskikerros toimii nykyisin Krapihovi Oy:n lounas- ja juhlatilana.
Tänään
Taiteiden yönä Upseerikerho oli ihmisiä täynnä, joten pyysin ja sain ilokseni yksityisen audienssin Upseerikerholle sen ollessa kiinni. Koska Upseerikerho sijaitsee edelleen Puolustusvoimien Palvelukeskuksen alueella, ei sinne ole menemistä ihan milloin vain. Tästä muistuttavat Puolustusvoimien keltaiset kyltit jo alueen sisäänkäynnin yhteydessä.

Vastassa meitä oli Krapin myyntineuvottelija Sirkku Hoikkala, joka kierrätti idyllisen rakennuksen saleissa. Upseerikerho on kuin tehty tunnelmallisia häitä ja perhejuhlia varten, eikä vähiten paikkansa vuoksi. Vain muutaman kymmenen metrin päässä siintää Tuusulanjärvi! Miljöö on ihastuttava.

Tilaa rakennuksessa on 30 – 110 vieraalle. Vanhasta rakennuksesta kun on kyse, tilaa on kolmessa erillisessä juhlasalissa, joten isoissa juhlissa avaraa näköyhteyttä ei jokaisella vieraalla välttämättä ole.
Upseerikerholla kun olemme, ehkä havaittavin piirre menneestä historiasta löytyy rakennuksen seiniltä. Nimittäin jokaisessa salissa nököttää useampi kuin kaksi hieman tuiman näköistä upseeria. Suurimmassa juhlasalissa entisiä Taistelukoulun johtajien muotokuvia onkin sitten seinillä pilvin pimein.

Arvokkaan näköiset herrat seuraavat nykymaailman menoa silmä kovana. Valitettavasti tai onneksi, miten asian sitten näkee, nämä herrat ovat mukana myös jokaisessa Upseerikerholla järjestettävässä juhlassa. Tauluja kun ei ole lupa ottaa alas edes juhlien ajaksi.

Salin päässä on itseoikeutetusti Marsalkka Mannerheimista maalattu kookas taulu sekä todella erikoinen prinsessa-torni.

Liekö aikoinaan toiminut tupakkisalonkina? Nykyisin pyöreään torniin pääsevät juhlien lapsivieraat tai orkesteri lähes omaan rauhaan.
Mukavaa on, että talon kotimaista tuotantoa olevat, varsin koristeelliset takat on säilytetty ajan saatossa. Sisääntulosalin katosta on myös löytynyt hienoja alkuperäisiä piirroksia, jotka odottavat Museoviraston lausuntoa. Muuten, salien huonekorkeus on melkoinen! Näissä saleissa on todellakin tilaa hengittää.

Juhlahuoneistossa on saatavilla yksikertaiset äänentoistovälineet sekä baari. Kesäisin myös ulkoilmaterassi kutsuu juhlijoita ja niin – ne hienot järvimaisemat!

Upseerikerhon yläkerrassa sekä rakennuksen kellarikerroksessa on Taistelukoulun Perinneyhdistys ry:n tiloja. Kellarikerroksen Sotamuistohuoneessa pääsee erillisestä sopimuksesta tutkimaan mm. Heikki Talvelan keräämää esineistöä ja asiakirjoja viime sotien ajalta sekä Talvelan suvun toiminnasta. Yläkerrassa on omat huoneet Suojeluskuntain Päällystökoulun ja Taistelukoulun perinteitä varten.
Rakennuksesta kiinnostuneet voivat käydä Upseerikerholla lounaalla arkisin klo 11.00 – 12.30. Myös pääsääntöisesti tiistaista torstaihin Upseerikerho on avoinna kaikille klo 18.00 – 21.00. Muina aikoina ja viikonloppuisin Upseerikerho toimii tilausravintolana.
Jos haluaa järjestää ikimuistoiset juhlat lähellä pääkaupunkiseutua, mutta omassa rauhassa järven rannalla, on Taistelukoulun Upseerikerho varteen otettava ehdokas! Rakennus suorastaan huokuu arvokkuutta, sekä historian siipien havinaa, oli kävijä sitten upseeri tai herrasmies.
Blogijuttu on tehty yhteistyössä Krapihovi Oy:n kanssa.
Ai, että ”on kuin tehty tunnelmallisia häitä ja perhejuhlia varten” Nuo miesten muotokuvat seinillä? ?
Kiitos kommentistasi Kesähäitä suunnittelevat!
Kuten jutussani kirjoitinkin ”Valitettavasti tai onneksi, miten asian sitten näkee, nämä herrat ovat mukana myös jokaisessa Upseerikerholla järjestettävässä juhlassa. Tauluja kun ei ole lupa ottaa alas edes juhlien ajaksi.”
Minua ei upseerit seinillä häirinneet, jos ottaa huomioon mitä kaikkea muuta Upseerikerho tarjoaakaan: Paikan järven rannalla, lähes omassa rauhassa ja salien korkeat huoneet. Mutta ymmärrän kyllä, ettei Upseerikerho ei ole jokaisen morsiamen tai juhlajärjestäjän juttu. Mukava vaihtoehto kuitenkin!