Järnefeltien kodikas Suviranta

Taiteilijakoti Suviranta, Järvenpää

Minulla oli ilo päästä vierailemaan Suvirannassa 6.5. kun Järvenpään taidemuseon toimesta ensimmäinen yleisökierros taiteilijakodissa järjestettiin.

Tammikuuhun asti Suviranta on toiminut Järnefeltin perillisten yksityiskotina, mutta kiinteistön tultua myyntiin, Järvenpään kaupunki teki todellisen kulttuuriteon ja osti kiinteistön sekä osan irtaimistosta meidän kaikkien kulttuurista ja Suomen kultakauden taiteilijoista kiinnostuneiden iloksi.

Suviranta lyhyesti  

Suviranta on rakennettu Saimi ja Eero Järnefeltin taiteilijakodiksi vuonna 1901. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Usko Nyström, joka tunnetaan myös valokuvaaja ja toimittaja I. K. Inhan veljenä. Muita Nyströmin töitä ovat Imatran Valtionhotelli sekä Cygnaeuksen koulu Porista.

Suvirannassa asui Saimin ja Eeron lisäksi heidän viisi lastaan; Leena, Heikki, Sara, Laura ja Olai. Myös sosiaalinen kanssakäyminen naapureiden eli Juhani Ahon, Jean Sibeliuksen ja Pekka Halosen perheiden kera oli aktiivista. Esimerkiksi taiteilijoiden lapsille järjestettiin yhteiskoulutusta kotikouluissa sekä perheiden kesken vaihdettiin puutarhatuotteita ja Tuusulanjärvestä saatuja kalasaaliita.

Taiteilijakodista kun on kyse, rakennuksesta löytyy suuri työhuone eli ateljeeri, jossa Eero maalasi töitään. Myöhemmin myös perheen tytär Laura, löysi tiensä taiteen pariin. Isä ja tytär tekivät mm. yhteisiä maalausmatkoja Lappiin ja itä-Suomeen.

Vuonna 1917 Järnefeltit muuttivat Helsinkiin, Suvirannan jäädessä suvun kesähuvilaksi sekä juhlapaikaksi. Vuonna 1933 Suvirantaan muutti Järnefeltien tytär Laura ja vielä nykyisin rakennuksessa asuu hänen poikansa Juhani Kolehmainen vaimonsa kera.

Toukokuun alusta lähtien Suvirantaan on ollut mahdollista päästä tutustumaan noin tunnin kestävillä kiertokäynneillä. Opastettuja kierroksia tarjotaan toukokuusta syyskuuhun sunnuntaisin klo 11.00 (ennakkoilmoittautuminen). Pääsyliput: 8€/henkilö.

Opastukset ryhmille ennakkovarauksesta touko-syyskuussa ti, to, su klo 11.00 – 15.00, hinta 1-10 henkilöä 120 €, yli 11 henkilöä 120 € + 8 € / ylimenevä henkilö.

Osoite: Suvirannankatu, Järvenpää.

Kohteessa

Keväinen aurinko hemmottelee opastetulle kierrokselle osallistuvia. Tummansiniset orvokit ottavat ryhmän vastaan jo heti portilla. Saimi Järnefeltin kerrotaan olleen varsinainen viherpeukalo, ja Suvirannan pihalla onkin vielä jäljellä hänen hellimiä kasveja.

Piha on varsin rehevä, ottaen huomioon, että Järnefeltin ostaessa tontin, se oli kaikesta vihreästä loppuun koluttu Järvenpään kartanon vanha hevoshaka. Kasvien joukossa on mm. erikoisia syreenilajikkeita, keltavuokkoja sekä valkoista puskiniaa eli kirjailija Puskinin lempikukkaa.

Oppaamme Pinja Petäjä hakee meidät portilta rakennukselle. Suviranta toimii edelleen yksityiskotina ja nykyisillä omistajilla on rakennukseen elinikäinen asumisoikeus, joten pihalle ei noin vain voi mennä. Astelemme kuistille jossa saamme asuntonäytöistä tutut muovitossut jalkoihimme.

Maksun jälkeen alkaa matka Järnefeltien ja heidän taiteensa pariin. Pinja johdattelee ryhmää maalausten avulla, samalla esitellen jokaisen sosiaalisen yhteyden niin I. K. Inhan kautta Sibeliuksiin kuin Aleksi Gallen Kallelasta F. E. Sillanpäähän. Voidaan sanoa, että 1800-1900-lukujen taitteessa vaikuttajapiirit ovat olleet varsin pienet.

Kun Suviranta oli lähes valmis kesällä 1901 perhe, johon siinä vaiheessa kuului vanhemmat ja kaksi lasta, muutti Tuusulanjärven rannalle. Samana jouluna rakennuksessa pidettiin suuret joulujuhlat, joihin saapui yllätysvieras, nimittäin joulupukki! Joulupukki osoittautui naapuri Juhani Ahoksi joka toi lahjaksi povessaan pienen kissanpennun sekä runomuotoisen lupauksen lantakuormasta.

Ateljeerissa on lukuisia taideteoksia sekä kuuluisien töiden ensiluonnoksia. Teemme oppaan kanssa aikamatkan Eero Järnefeltin elämään; Pietarin, Pariisin kautta Helsinkiin ja Järvenpäähän. Eero Järnefelt oli molempien vanhempien puolelta aatelisuvun jäsen; isä August Alexander Järnefelt pohjoismaisen- ja äiti Elisabeth Konstantinova Clodt von Jurgensburg balttialaisen aatelissuvun jäsen. Järnefeltit olivat kuitenkin intohimoisia fennomaaneja, joka näkyy erityisesti Eeron töissä.

Lukuisissa maalauksissa on taltioituna Suomen luontoa; pilviä, mäntyjä sekä muotokuvia ihmisistä heidän arkipuuhissaan. Eeron ehkä kuuluisin maalaus onkin Raatajat Rahanalaiset eli Kaski, joka löytyy nykyisin Helsingin Ateneumin taidemuseon kokoelmista. Myös Tuusulanjärvi silkkiuikkuineen ja haukineen on monen työn aiheena sekä tietysti Eeron rakastamat rentukat.

Suviranta toimi vuosikymmenien aikana useiden juhlien näyttämönä. Tähän liittyen kannattaa katsastaa ateljeesta löytyvä syvennys, jossa on itse tehty pöytä. Nykyisistä pöydistä poiketen pöytä on tehty leveämmäksi toisesta päästään, noudattaen puun omia muotoja. Tässä syvennyksessä on monet mielipiteet maailmanmenosta jaettu.

Opastus jatkuu kerroksen toisessa päädyssä jossa Järnefeltien aikaan sijaitsi lastenhuone. Huone on aikoinaan sisustettu hyvin käytännöllisesti ja esillä on edelleen mm. parvisänky sekä valtava kaapisto jossa on myös askartelunurkkaus. Lastenhuoneesta meni näppärästi portaat ylös vanhempien makuuhuoneeseen, johon emme kuitenkaan kierroksella pääse. Täältä löytyy yksi Järnefeltin rentukka-aiheinen teos joka on suorastaan unenomainen. Nurkassa on myös vanha kaappikello, joka aiemmin sijaitsi salissa.

Kierros jatkuu saliin jossa käymme läpi lisää seinillä roikkuvia Järnefeltien taideteoksia. Mielestäni silmiin pistävän hieno työ on suuri saaristomaalaus, joka on ripustettu vanhan sohvaryhmän yläpuolelle. Koska Suviranta on toiminut yli sadan vuoden ajan yksityiskotina, sisustus on kerroksellista eikä suinkaan museomaista, ja juuri siksi koti on hyvin mielenkiintoinen. Täällä näkyy elämänjäljet!

Kierroksen loputtua on mahdollista vilkaista vielä eteisessä olevia Eeron grafiikkatöitä ja sen jälkeen omin päin tutustua viehättävään puutarhaan. Keväisen kukkaloiston ja valtavien tammien lisäksi, pihalta on varsin mainiot näkymät Tuusulanjärvelle. Enkä käynnin jälkeen enää yhtään ihmettele, miksi Eeron lempipaikka oli talon takakuistilla, kuistilta avautuvat näkymät kun viehättävät myös tällaista jolla ei pensseli kädessä oikein pysy.

Kaiken kaikkiaan, vierailu Suvirannassa oli vaikuttava ja silmiä avartava, vaikka maalaustaide ei suunnattomasti kiinnostaisikaan. Opastetulla aikamatkalla pääsi tutustumaan niin Suomen kuin alueen historiaan sekä taiteilijoiden todelliseen elämään, karikkoineen kaikkineen, unohtamatta heidän hienoja onnistumisia sekä yhteisiä juhlahetkiään.

** Suuri kiitos Järvenpään taidemuseolle kuvituskuvien sekä Eero Järnefeltin taidemaalausten kuvalainoista!