Taivaallisen rauhan aukio ja Kielletty kaupunki, Kiina osa 2.
Ensimmäisenä varsinaisena Pekingin matkapäivänämme, oli tietenkin otettava kaupungin päänähtävyydet heti haltuun. Suuntasimme siis heti aamusta kulkumme Taivaallisen rauhan aukiolle sekä viereiseen Kiellettyyn kaupunkiin.
Voit lukea saapumisestamme Pekingiin tästä.
Taivaallisen rauhan aukio lyhyesti
Taivaallisen rauhan aukio tai toiselta nimeltään Tiananmenin aukio sijaitsee aivan Pekingin sydämessä. Aukio on kooltaan 880 metriä x 500 metriä eli valtavat 440 000 neliömetriä.
Aiemmin aukion paikalla sijaitsi Keisarillisen Kiinan ministeriöiden toimistoja. Vasta bokserikapinan aikana, toimistot tuhoutuivat ja rakennusten tilalle tuli valtava aukio. Ensimmäisen kerran aukiota käytettiin virallisesti vuoden 1919 tapahtuneissa mielenosoituksissa.

Tiananmenin aukio tuli surullisen kuuluisaksi 4.6.1989 verilöylystä kun kommunistisenhallituksen tankit ajoivat opiskelijamielenosoitukseen osallistuneiden ihmisten päälle. Ristiriitaisten tietojen mukaan väkivaltaisuuksissa loukkaantui ja kuoli 2000 – 3000 opiskelijaa.

Aukion ympärillä sijaitsi aikoinaan useita vanhoja temppeleitä, jotka on joko purettu tai muutettu nykyistä Kiinaa ”paremmin” palveleviksi rakennuksiksi.
Aukiolla on paljon nähtävää: koillispuolelta löytyy Työläisten kulttuuripalatsi, itäpuolelta Kiinan kansallismuseo ja länsipuolelta Suuri kansanpalatsi. Keskellä aukiota on yli 30 metriä korkea Kansan sankareiden muistomerkki. Ehkä suurin ihmismassan jonotus johtaa kuitenkin Mao Zedongin hautamausoleumiin. Sinne hamuavan, kannattaa varata kunnolla aikaa rakennuksen sisälle jonottamiseen.
Tänään
Tällä kertaa jätimme edellä mainitut aukion nähtävyydet väliin ja siirryimme suoraan Kielletyn kaupungin porteille. Tiananmen tarkoittaa Taivaallisen rauhan porttia, joka sijaitsee aukion pohjoispäässä. Käytännössä katsoen portti johtaa Kiellettyyn kaupunkiin. Taivaallisen rauhan portti on rakennettu vuonna 1417 Ming-dynastian aikaan. Tätä ei kyllä uskoisi kun Maon kuvalla varustettua porttia lähietäisyydeltä katselee.
Kielletty kaupunki toimi aikaisemmin Kiinan keisareiden asuinalueena sekä hallintokeskuksena. Nykyisin alue on yhtä suurta palatsimuseoaluetta. Kielletty kaupunki on kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohde.

Kielletty kaupunki eli Palatsimuseo on 72 hehtaarin kokoinen, joten myös täällä vierailuun suosittelen varaamaan kosolti aikaa. Vuodesta 2015 alueelle on rajoitettu päivittäinen kävijämäärä, mutta mikäli saavut Kiellettyyn kaupunkiin aamupäivän aikana, uskon että mahdut 80 000 päivittäisen kävijän joukkoon. Mikäli haluat varmistaa sisäänpääsysi, osta liput ennakkoon netistä. Kielletty kaupunki on avoinna 1.4. – 31.10. klo 8.30 – 17.00. Talviaikaan klo 8.30 – 16.30. Erityispäivien aukio-oloajat kannattaa tarkistaa tämän linkin takaa.

Ylitimme aukion ohi kulkevan tien vauhdilla, autot ja mopot eivät nimittäin kauheasti kaasujalkaa höllänneet ihmisiä nähdessään. Portin luota johtaa useampi jono sisään palatsialueelle. Ennen sinne pääsyä, tehtiin jonoissa kassien turvatarkastus. Tosin juomia ei tässä tarkastuksessa pois otettu.
Etupihalle päästyäsi on lippukassojen vuoro, joita onkin sitten somasti rivissä kymmeniä. Hieman epäselvää aluksi oli, mille kassalle voisimme mennä, koska kukin kassa oli erikoistunut erilaisiin lippuihin. Valittavana oli ryhmäkassoja, kassa Hong Kongista, Macaolta tai Taiwanista tuleville, kassa paikallisille jne.
Koska olimme matkassa maalis-huhtikuun vaihteessa, mitään yleisöryntäystä ei niin alueelle kuin kassoillekaan ollut. Vinkki nro 1. Ota passi mukaan! Jokaisen vierailijan lippu nimettiin kullekin henkilölle kuuluvaksi, samalla järjestelmään kirjattiin henkilötiedot, kuin lentokentällä konsanaan. Passin perusteella määrittyvät myös mahdolliset lapsi- ja eläkeläisalennukset. Kesäaikaan pääsyliput maksavat 60 yuania eli noin 8.20€ (2017 hinta) ja talvisin 40 yuania eli 5.45€ (2017 hinta). Hyvin edullisista pääsylipuista on siis kyse.

Lippujen oston jälkeen suuntasimme syvemmälle museoalueelle. Nähtävää on tuhottomasti. Palatsialueelta on kirjattu ylös lähes 1,5 miljoonaa esinettä. Mukana on erilaisia taideteoksia, koruja, tekstiilejä, posliineja, hopea-, jade- ja kultaesineitä, patsaita, jne. Suurin nähtävyys on kuitenkin erikoiset ja omalaatuiset rakennukset, Unescon listauksen mukaan kyse on maailman suurimmasta puisesta palatsialueesta.

Ja vaikka ei olisikaan erityisen kiinnostunut kiinalaisesta arkkitehtuurista, on alue huikea! Ylitettyäsi Kultaisen joen viiden marmorisella sillalla, saavut kolmen hehtaarin kokoiselle aukiolle.
Palatsialueen ytimen muodostaa useista valokuvista ja televisio-ohjelmista tuttu Ylimmän harmonian halli. Täältä löytyy mm. keisarin valtaistuin. Halli on suurin alueen puisista rakennuksista ja kerää kiinnostuneita katsojia jonoiksi asti. Hallin takana on pienempi Täydellisen sopusoinnun halli sekä kolmantena Sopusoinnun säilyttämisen halli.
Keskiön jälkeen turistivirta hajoaa Taivaallisen puhtauden portin kautta ympäri aluetta muihin hallintorakennuksiin, näyttelytiloihin sekä keisarillisiin yksityistiloihin, joita on kymmeniä.
Alueet on rakennettu miellyttävästi, erikokoisten rakennusten välissä on pieniä puutarhoja, kasveja, solisevia suihkulähteitä ja kultakaloja lammikoissa. Myös penkkejä on tuotu nykyturistin kävelyurakkaa helpottamaan. Käveltyjä kilometrejä tulee kuin vahingossa. Siellä täällä aluetta on pieniä kojuja, joissa myydään kiinalaisia herkkuja sekä juomista. Moneen muuhun nähtävyyteen verrattuna herkut ovat edullisia.
Temppeleiden yksityiskohdat ja väritykset ovat hienoja. Temppelialue on tehty fengshui-periaatteella, joten jokainen yksityiskohta on tarkasti etukäteen määritelty. Temppelialueen rakennuskaava noudattaa pohjois-etelä-sääntöä, kuten koko Pekingin kaupungin.
Mielenkiintoinen ja huvittava yksityiskohta on tapa miten kiinalaiset/aasialaiset turistit käyttäytyivät. Jos otimme kuvia jostakin meidän mielestä hienosta kohteesta, esimerkiksi koristellusta oven kahvasta, kohta samasta kahvasta kymmenet kanssamatkaajat räpsivät kuvia. 🙂
Puolen päivän ihmettelyreissun jälkeen, mitään yksittäistä asiaa tai rakennusta on vaikea nimetä alueen hienoimmaksi nähtävyydeksi. Koko palatsialue on jotain niin erikoista, että jo pelkästään tämän takia kannattaa lähteä Kiinaan. Jos olet luullut tietäväsi jotain vanhasta kiinalaisesta kulttuurista, täällä viimeistään huomaa, kuinka vähäistä se onkaan ollut.

Tällaiset retket voivat olla myös hyvin uuvuttavia, kun omaksuttavaa tietoa huokuu joka sopukasta. Palatsimuseoon kannattaakin tulla useampaan kertaan, pääsylipun hintakaan kun ei lompakkoa pakota.

Palatsimuseolta matkamme jatkui Pekingin nykyaikaisille kaduille ja piskuisille kujille. Sekä ennen kaikkea herkuttelemaan alkuperäisen kiinalaisen ruoan parissa!
Seuraavan turinan aiheena on Pekingin eläintarha.
Kiitokset informaatiopitoisesta postauksesta! Peking on meillä vaihtoehtona yhdeksi pysähdykseksi ensi kesän matkalle. Ehdottomasti haluan nähdä nämä Tiananmenin ja Kielletyn kaupunkin, jos Pekingiin päädymme.
Kiitos kommentistasi Aron!
Suosittelen erityisesti Kiellettyä kaupunkia, pääsyliput ovat suorastaan ilmaiset. 🙂
Ja hyvää reissua!
Pekingissä olen ollut ”vain” työmatkalla, mutta se kesti viikon ja pidimme koko pieni siellä sillä kertaa toisensa tavannut ryhmä keskiviikon vapaa ja kävimme yhdessä Kiinan muurilla.
Kiellettyyn kaupunkiin ehdin yhtenä aamuna ennen iltapäivän kokouksia ja Tiananmeren aukiolle kiinalaisen kolleegan kanssa yhtenä iltana kun muut halusivat silkkiostoksille, mikä ei taas minua innostanut.
Tiananmeren aukiolle yritin silloin muutamanakin aamuna saada hotellilta taksia, mutta sain vaan erilaisia selityksiä miksei sinne ainakaan tänään voi mennä – ehkä sitten eivät halunneet turistien käyvän siellä (vajaa 10 vuotta sitten). Kolleegan kanssa mentiin sitten metrolla ja hyvä olikin, että mukana oli kiinalainen, sillä minä olisin varmaan aina vaan jäänyt odottamaan seuraavaa metroa, jossa olisi ollut tilaa. Kiinalainen totesi vaan, että kädet ylös ja nyt sisään. Eikä ollut vaaraa kaatua, sillä kaatumaan ei olisi mahtunut!
http://meriharakka.net/2011/03/19/beijing/
Kiitos Pirkko!
Ja todellakin, metro ”pakataan” niin täyteen ettei tarvitse pitää mistään kiinni. Joka ainakin minulle oli aika ahdistavaa. Mutta niinhän se on, että maassa maan tavalla. Kiitos muuten linkistä!
Peking olisi kyllä mielenkiintoista nähdä. Sielläkim tuntuu olevan niin paljon historiaa ja vierailukohteita. Vähän kyllä arveluttaa se ilmanlaatu, mutta eiköhän sitä muutaman päivän kesti. Sinun kuvissa ainakin on ihan sininen taivas.
Kiitos Paula!
Viikon kestävälle reissulle osui kaksi smokepäivää, jotka olivat pahoja. Mutta onneksi pääsi sisälle ”ilmaa” pakoon. Surullista että näin on!
Olisipa hienoa päästä käymään Kielletyssä kaupungissa! Viimeinen keisari -elokuva jätti tiedonjanon tätä salaista kaupunkia kohtaan. Tampereella olikin juuri vähän aikaa sitten pieni näyttely keisarillisista esineistä, joita epäilemättä riittää itse kohteessa. Jo niistä sai kalpean aavistuksen, kuinka ”överiksi” voi loisteliaisuuden pistää… Onhan tuo sellainen paikka, mikä pitäisi kerran elämässä kokea! Harmi, että kuvat ovat niin pienellä resoluutiolla että näyttävät todella suttuisilta… Olisi ollut kiva nähdä paremmin kuvitus tähän juttuun.
Kiitos huomiostani Reetta!
Voitko kertoa, millä laitteella ja alustalla luet blogeja? Aiemmin ei ole nimittäin keneltäkään tullut kuvista palautetta, joten haluaisin päästä ongelmaan käsiksi asap.
Toivottavasti pääset Pekingiin ja Kiellettyyn kaupunkiin pian!
Kiinassa kyllä riittäisi nähtävää vaikka kuinka! Ja tuo arkkitehtuuri on todella kiinnostavaa, paljon kauniita yksityiskohtia. Pitäisi ehdottomasti lähteä sinne jossakin vaiheessa pidemmälle tutkimusmatkalle – tosin haluaisin nähdä myös pandoja villinä luonnossa, mikä taitaa olla tänä päivänä aikamoinen harvinaisuus, jopa niiden suojelualueilla.
Kiitos Anna-Katri kommentistasi!
Pandat olisivat kyllä ihania. Kiinastahan löytyy pandojen kasvatuskeskus, jonne pääsee myös vierailulle.
Toivottavasti pääset pian Kiinan ihmeitä tutkimaan, vaikka maa ei aivan bucket-listan kärjessä olisikaan!