Noormarkun ruukinpatruunan jäljillä

Noormarkun ruukki, Pori

*Blogijuttu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ahlströmin ruukit – Palveluliiketoiminnan kanssa.

Viime kesänä ehkä koko suven kauneimpana kesäpäivänä, ajelimme letkeän laiskasti Satakunnan maisemissa. Vain 15 kilometriä Porista viitta osoitti Noormarkun taajamaan, jonne uteliaisuuttamme ajoimme. Ja mitä sieltä löysimmekään…

Pienen keskustan jälkeen löytyi todella viehättävä Noormarkun ruukin alue. Voi ihanuutta! Parkkeerasimme auton ruukin alueelle ja jatkoimme miljöön ihastelua jalkaisin. Miten tällainen paikka onkaan voinut jäädä meiltä näkemättä?

Jos olet aiempia rustailujani lukenut, oletkin jo tietoinen, että sydämeni sykkii palavasti kartanoille, linnoille sekä miljöille, joilla on monikerroksellinen historia takanaan. Juuri tällainen on Noormarkun ruukin alue.

Suuret kartanomaiset rakennukset hallitsevat ruukkia, vanhat punamultaiset työläisten asunnot sekä tehdaskiinteistöt hohtavat sinistä taivasta vasten ja Noormarkunjoki virtaa laiskasti pitkin uomaansa. Tuli välitön tarve ottaa paikasta enemmän selvää. Syksyllä pääsimmekin tutustumaan ruukkiin jo paljon paremmin.

Noormarkun ruukki

Ruukinalueella on rikas menneisyys takanaan. Herrgårdin kartano mainitaan jo 1400-luvun kirjoissa. Vuonna 1806 sen hetkinen omistaja kenraali-adjutantti Carl Constantin de Carnalli sai Ruotsin kuninkaalta oikeuden rautaruukin rakentamiseen. Samalla Noormarkusta tuli viimeinen Ruotsin vallan alla Suomeen perustettu ruukki.

Ahlströmin suvun taival alkoi Noormarkun ruukissa vuonna 1870, kun Antti Ahlström, joka oli merikarvialainen liikemies, osti ruukin maa- ja metsäalueineen. Ruukki oli ostohetkellä huonossa kunnossa, mutta vuosikymmenten aikana Antti ja myöhemmät sukupolvet rakensivat sen sellaiseksi kuin ruukki on nyt – aivan ainutlaatuinen kokonaisuus! Nykyisin ruukin omistaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy.

Ruukinpatruuna Antti Ahlström oli aikanaan arvostettu mies. Hän syntyi vuonna 1827 talollisen perheeseen, meni suotuisiin naimisiin kaksi kertaa ja sai jälkimmäisestä avioliitostaan 20 vuotta nuoremman Evan o.s. Holmströmin kanssa seitsemän lasta.

Noormarkun ruukin lisäksi hän hankki omistukseensa mm. Kauttuan ruukin. Hän oli myös valtiopäivämies, suomenmielinen uudistaja, mesenaatti, laivanvarustaja sekä kauppaneuvos. Hänelle tarjottiin myös vapaaherran arvonimeä, mutta hän kieltäytyi kunniasta. Ahlström kuoli lääkärimatkalla Helsingissä vuonna 1896. Hänellä jäi jälkeensä mm. neljä ruukkia ja 15 sahaa.

Antin kuoleman jälkeen Eva-leski johti yhtiötä rautaisella otteellaan, kunnes lapset olivat aikuisia, jolloin perustettiin osakeyhtiö. Eva olikin yksi Suomen ensimmäisistä naispuolisista teollisuusjohtajista. A. Ahlström osakeyhtiöstä tuli yksi Suomen suurimmista yrityksistä, aloinaan metsä-, paperi-, metalli- ja lasiteollisuus.

Tänä päivänä ruukki tarjoaa matkailijoille ja kartanoromantiikkaan hurahtaneille, kuten minulle, täydellisen paon arjesta. Ruukki kuuluukin Suomen merkittävimpien kulttuurimaisemien joukkoon, ja onkin yksi Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Ruukin miljöössä pääsee viettämään yksityisjuhlia tai kokouksia, luontoretkeilemään, majoittumaan historiallisissa rakennuksissa, herkuttelemaan lähiruokaa Noormarkun Klubilla, kokemaan erilaisia kulttuurielämyksistä kuten tutustumaan Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan, Makkarakosken sahamuseoon, Ahlström Voyage – näyttelyyn tai vain yksikertaisesti nauttimaan suloisista Noormarkunjoen maisemista sekä sen rannalla olevan Koli saunan lämmöstä.

Kohteessa

Loppusyksystä Noormarkkuun palatessamme, aurinko ei enää hellinyt kulkijaa, mutta se toi eteemme täysin toisenlaisen tunnelman. Vanhojen puiden lehdet olivat jo aikapäiviä sitten pudonneet, suuret sadepisarat putoilivat raskaina tuulilasillemme ja ruukki oli samaan aikaan koruton, mutta omalla tavallaan hyvin kutsuva.

Vierailimme ensimmäisenä ruukin vuonna 1924 rakennetussa kerhotalossa, Noormarkun Klubilla. Kustavilaishenkinen tila on kuin luotu juhlille, ja sellaiset Klubilla olivatkin juuri alkamassa. Juhlasali oli koristeltu hopeisilla ja vaaleanpunaisilla ilmapalloilla 50-vuotiaan syntymäpäiväsankarin kunniaksi.

Osa Noormarkun Klubilla valmistettujen ruokien raaka-aineista saadaan omista metsistä ja maa-alueilta sesongin mukaan. Kuinka moni muu ravintola voi sanoa tarjottavien riistaherkkujen tulevan suoraan omasta metsästä? Aika harva.

Ruukki onkin monilla eri tavoin omavarainen; omista metsistä saatavan riistan, marjojen ja seinien lisäksi ekoenergiaa saadaan viereisestä Makkarakoskesta oman vesilaitoksen generaattoreilla ja rakennuksia lämmitetään yhtiön metsistä saatavalla puuhakkeella.

Noormarkun Klubilla tarjotaan lounasta, joten jos joskus ajelet arkisin Noormarkun ohi klo 11.00 – 14.00, käy ihmeessä testaamassa. Näin joulun alla on mahdollista helpottaa kunkin joulukiireitä ja tilata jouluherkut suoraan Klubilta. Lounaan ulkopuolisina aikoina Noormarkun Klubi toimii lähinnä tilausravintolana, mutta 8.1. alkaen Klubi on avoinna yleisölle maanantaista torstaisin myös iltaisin.

Suuntaamme kulkumme vuonna 1866 rakennettuun vierastalo Sahalaan joka alun perin toimi viereisen Makkarakosken Sahan konttorina ja asuinrakennuksena. Talossa on 12 raikkaasti kalustettua kahden hengen huonetta, jotka erivärisinä sointuvat niin toisiinsa kuin rakennuksen yleisilmeeseenkin.

Saamme kuulla, että sisustuspuuhia hoitaa idearikas naisryhmä joka miettii jokaista sisustuselementtiä erikseen ja selvästi onnistuneesti. Erityisen ilahduttavaa on, että jokainen huone on nimetty rakennuksen historian mukaan. Huoneissa on myös mustavalkokuvia eletystä elämästä. Psst. Ei kerrota kenellekään, mutta olisin halunnut saman tien kääriytyä vaaleanpunaisen huoneen houkuttelevan pehmeiden peittojen alle…

Sahalan yläkerrasta löytyy mukavaa oleskelutilaa isommallekin joukolle. Majoittujilla on käytössään erillisestä rakennuksesta löytyvä uudehko kuntosali, wifi, kesäkautena tenniskenttä sekä mahdollisuus lainata polkupyöriä.

Vierastalo Sahalan lisäksi ruukki tarjoaa myös muita majoitusvaihtoehtoja. Tarjolla on mm. Vierastalo Kultala neljän makuuhuoneen, hyvin varustellun keittiön ja 4-8 hengen saunan voimin. Sekä Alvar Aallon 1940-luvulla laatimien suunnitelmien mukaan peruskorjattu Vierastalo Vainiola, joka tarjoaa avointa vaaleaa tilaa Artekin huonekaluilla. Osa huonekaluista on harvinaisuuksia! Vainiolasta löytyy myös sviitti jonne on mukava käpertyä viettämään vaikkapa hääyötä.

Ylitämme joen. Vasemmalle jää saha, voimalaitos ja kalaportaat. 1800-luvulla rakennettujen työläistalojen pihat ovat hyvin hoidettuja, ja alueella on edelleen elämää. Näemme kuinka viereisen hevostallin peloton ratsastaja uhmaa yhä yltyvää vesisadetta tummalla hevosellaan. Erään talon portailla, läpimärkä kissa pyrkii sisälle kodin lämpöön.

Jatkamme matkaamme Vanhaan Vasarapajaan jossa Ahlström Voyage-näyttely kertoo niin Noormarkun, Ahlströmien suvun kuin Suomenkin historiasta. Mielenkiintoinen museokokonaisuus. Alakerrasta löytyy mm. Ahlströmien vaunut, konttoriesineistöä sekä mustanpuhuvaksi tummunut paja. Lisäksi on nähtävillä suomalaista designlasia usean vitriinin verran.

Yläkerrassa pääsee tutustumaan lukuisin valokuvien ja esineiden avulla historian eri kerroksiin. Perimmäisestä huoneesta löytyy myös kattaus, jollainen vielä nykyisinkin katetaan suvun juhlissa. Naisten ja miesten pöytäpaikat on plaseerauskorttien puuttuessa merkitty servetein.

Museossa pääsee osaksi ruukin historiaa. Vaikka patruuna itse oli vain vähän kouluja käynyt mies (itse asiassa vain kolme vuotta alkeiskoulua), halusi hän tarjota kaikille mahdollisuuden käydä koulua; Ahlströmit rakennuttivat mm. Merikarvialle peräti kaksi kansakoulua ja Kullaalle yhden. Lisäksi Noormarkun kirkon rakentamisessa on ollut merkittävä Ahlströmin suvun tuki. Kirkko seisoo ryhdikkäänä Vanhan Vaasantien varressa, ruukkialueen kupeessa. Eva jatkoi hyvän tekemistään ja rakennutti sairaalan jossa oli mm. yksi Suomen ensimmäisistä röntgenlaitteista.

Suosittelen osallistumaan mukaan ohjatulle ruukkikierrokselle, sillä ihmisläheiset tarinat herättävät aikalaiset jälleen eloon.  Valittavana on useita erilaisia kierroksia joista tarkemmat tiedot ovat luettavissa Ahlströmin ruukin sivuilta.

Tällä puolella ruukkia et voi olla näkemättä mahtavan kokoista, vaaleaa puukartanoa, Antti Ahlströmin vuosina 1877 – 1881 rakennuttamaa Isotaloa. Valtava rakennus on yksi Suomen suurimmista puukartanoista. Sen on suunniteltu arkkitehti Ewert Lagerspetz.

Valitettavasti Isotalo on suvun yksityiskäytössä, joten kartanoromantikko voi vain ulkoa käsin ihailla rakennusta. Kertoman mukaan, suku kerääntyy kartanoon juhlimaan joulua sekä erilaisia merkkipäiviään. Iso huokaus…

Joen toisella puolella pilkistää A. Ahlström Osakeyhtiön vuonna 1916 valmistunut Pääkonttori. Puistoalue ympäröi rakennuksia, ja vaikka alueella on useita eri aikakauden ja arkkitehtien suunnittelemia taloja, ne sopivat saumattomasti yhteen.

Kesällä suuret puistot ovat hoidettuja ja ruukinalue onkin saanut mainetta edustavuudellaan. Vanhat omenapuut tuottavat edelleen satoa. Suvulla onkin perinteenä kokoontua syksyisin sadonkorjuujuhliin, jossa kerätään omenia, syödään hyvin ja viihdytään yhdessä.

Suosittelen lisäämään ensi kesän ja miksei talvenkin matkaohjelmaan Noormarkun ruukin. Kävele sen ihanilla puistoteillä, sulje silmäsi ja kuuntele kosken kohinaa, ihaile ylväitä, hyvin hoidettuja taloja ja uneksi – niin tein minäkin! <3