Marrakech, Marokko
Viimeisten kahden Marokkopostauksen aiheena on ollut esitellä nopeita vierailukohteita Marrakechista. Edellisessä postauksessa käytiin Saadien haudoilla, Koutoubian moskeijan puutarhassa sekä Tannerien nahka-alueella. Tässä ja samalla viimeisessä osassa pyörähdetään Ben Youssef Madrasan koraanikoulussa ja Palmeraien keitaalla.

Ben Youssef Madrasan koulu
Koraanikoulun perusti vuonna 1570 marokkolainen monarkki Abu el Hassan, nimeten sen Almoravidien sulttaani Ali ibn Yusufin mukaan. Yli neljänsadan vuoden ajan, Ben Youssef Madrasan koraanikoulussa opetettiin parhaimmillaan 900 oppilasta kerrallaan, koulun ollen Marokon suurin sekä yksi Afrikan suurimmista.
Koulussa oli 132 majoitushuonetta varattuna oppilaille jotka eivät olleet paikallisia. Uskonnon lisäksi oppilaille opetettiin mm. lakia.

Koulu suljettiin 1960-luvulla ja kunnostuksen jälkeen museorakennus avattiin vuonna 1982 yleisölle.
Ben Youssef Madrasan koulu on avoinna joka päivä klo 9.00 – 17.00. Pääsylipun hinta on 60 dirhamia eli 6€.
Kohteessa
Kävelimme Tannerien nahka-alueelta hotelliamme kohti kun erään kulman takana kävi kuhina ihmisten pyrkiessä sisälle Ben Youssef Madrasan koraanikouluun. Ei niin, että koululla olisi ollut varsinaista ruuhkaa, mutta turistiryhmä täytti koko kujan. Emme olleet kyseisestä koulusta tai paremminkin museosta kuulleet, joten olihan se mentävä sisälle ryhmän mukana.

Pääsylippu oli hieman kalliimpi kuin useimmissa muissa Marrakechin nähtävyyksissä, joihin pääsi maksamalla 10 dirhamin pääsylipun. Mutta kerrankos sitä!
Koulun sisäpiha on hieno. Osa koristeista näyttää samanlaisilta kuin on Granadan Alhambran palatsissa, ja onkin arveltu, että Espanjasta on tuotu käsityöläisiä Marokkoon tekemään rakennuksen koristeluita.

Pihan keskustan täyttää mosaiikein koristeltu allas jossa ei valitettavasti ollut vettä. Sisäpihan toisessa päässä on rukoushuone. Rakennuksen yläkerroksissa on majoitustilojen ikkunaluukkuja, joista ihmiset ottavat kuvia alas sisäpihalle.
Erityisesti kohde näytti olevan vloggaajien suosiossa, eikä suotta, erilaiset ikkunat ja koristeelliset yksityiskohdat mahdollistavat erikoisten kuvakulmien ottamisen.
Yläkertaan johtaa sisäportaat, jonne päästyämme voi todeta, että yläkerta ei sitten olekaan niin hyvässä kunnossa kuin alakerta on.

Yläkerta muodostuu sisäpihan ympärille molemmin puolin rakennetuista kerroksista. Kapeiden käytävien varrella on erikokoisia, mutta hyvin pieniä ja pimeitä huoneita. Huoneissa ei ole huonekaluja, vaan kumisevat tyhjyyttään. Yläkerran yleisten tilojen koristelut eivät ole sitä tasoa kuin mitä alakerran sisäpihalla on. Väistämättä tulee huoneita silmäillessä mieleen, että miten tänne on todellakaan voitu majoittaa samanaikaisesti 900 oppilasta?
Laskeudumme portaat takaisin alakertaan ja käymme silmäilemässä alakerran majoitustilat. Sama yksinkertainen tyyli löytyy myös täältä. Osa alakerran huoneista on vieläkin huonommassa kunnossa kuin yläkerrassa olivat. Rappion syy näyttäisi olevan jonkinlainen kosteusvaurio. Alakerran toisesta siivestä löytyy myös wc-tilat, jonne on eri maksu.
Mukava lisä hieman ankeilla käytävillä ovat mustavalkoiset valokuvasuurennokset seinillä. Kuvissa on koulusta otettuja kuvia menneiltä vuosikymmeniltä.
Ben Youssef Madrasan museo on pieni kohde, jonka viileiden seinien sisälle voi mainiosti hetkeksi paeta kaupungin helteitä ja hälinää.
Palmeraien keidas
Muutaman kilometrin päässä Marrakechin keskustasta löytyy Palmeraien aavikkoalue joka tunnetaan tuhansista palmupuistaan. Alueen koko on 140 neliökilometriä. Palmupuiden lisäksi täältä löytyy kaupungin kalleimmat resortit sekä yrityksiä jotka tarjoavat turisteille mönkijäretkiä, hevos- ja kameliratsastusta.
Rakennussäädösten mukaan resortit eivät saa olla korkeampia kuin palmupuut ovat, joten hotellien korkeudet ovat varsin hallittuja. Alueelta löytyy myös golfkenttä ja ravintoloita.

Tarinan mukaan palmualue sai alkunsa satoja vuosia sitten Arabisotureiden heittämistä taatelinsiemenistä Almoravidien hallintokaudella. Nykyisin keitaalla kasvaa yli 100 000 palmupuuta sekä oliivi- ja hedelmäpuita.
Kohteessa
Vuokrasimme taksin kuljettajineen pyörittämään meitä Palmaraien keitaalla. Huristelimme pitkin Marrakechin katuja kunnes saavuimme noin 4 kilometrin päässä olevan Palmeraien alueelle. Keitaan kiertää hieman huonossa kunnossa oleva tie jota pitkin myös Hop On, Hop Off-bussit näyttivät kulkevan.
Keidas on valtava hiekkakenttä jossa kasvaa erikokoisia palmuja. Silloin tällöin ”puumetsän” rakoon on tehty resort, joiden muurit estävät näkyvyyden suoraan hotellialueelle.

Siellä täällä kamelit ja aasit odottivat sidottuina jaloistaan ratsastajia. Taksikuski yritti suostutella meitä kamelien kyytiin mutta emme lähteneet. Kuskilla olisi varmasti ollut kameliyrittäjien joukossa tuttuja ellei jopa sukulaisia töissä…
Huomionarvoista on kännykkämastojen naamiointi, ne on nimittäin rakennettu muistuttamaan palmuja. Hyvä idea! Voisikohan Suomessa naamioida rumat pylväät kuusiksi?

Kun on nähnyt muutaman palmukeitaan, on nähnyt koko alueen ja puolen tunnin ihmettelyn jälkeen lähdimme takaisin kaupunkiin. Helppo ja edullinen pieni retki, jos haluaa nähdä hieman muutakin kuin vain Marrakechin keskustaa. Maksoimme yli tunnin pituisesta retkestämme 80 dirhamia eli 8€. Keitaalle järjestetään myös yön yli kestäviä telttaretkiä kaikkine ”berberilisukkeineen”.

Tähän tarinaan loppuu meidän mielenkiintoinen matkamme Marokossa. Suosittelen matkustamaan Marrakechiin, kaupungissa pääsee takuulla eroon arkisista ajatuksista sekä löytää paljon mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa!
Mikäli sinulta on jäänyt edelliset Marokkopostaukset lukematta, ne löytyvät vaikka klikkaamalla näitä otsikoita: Elämää sykkivä Marrakech, Muurien ja palatsien Marrakech, Kuinka päästä helposti Marrakechista Casablancaan, Casablanca ja Himomatkaajan käytännön vinkit Marrakechiin.
Kiitos kivoista Marrakech-postauksista! Varmasti tulen hyödyntämään vinkkejäsi, kun helmikuussa lähdemme samaan kaupunkiin 🙂
Kiitos Emilia ja oikein hyvää matkaa! 🙂