Kuusiston piispanlinnan rauniot, Kaarina
Auringonvalon lisääntyessä alkaa reissaajan matkajalkaa kutkuttamaan myös kotimaisten kohteiden osalta. Suomesta löytyy useita hienoja linnoja sekä linnan raunioita jotka kutkuttavat mielikuvitusta. Yksi tällaisista raunioista löytyy Kuusiston saarelta Kaarinassa.
Historiaa niin että heikompaa heikottaa
Kuusiston keskiaikaisen piispanlinnan rauniot sijaitsevat idyllisessä paikassa Piikkiönlahden rannalla Kaarinassa. Linna oli aikoinaan Turun piispan, Suomen mahtavimman miehen, residenssi ja samalla katolisen kirkon keskus Suomessa. Linna oli käytössä 1200-luvun lopulta vuoteen 1528 ja se toimi katolisten piispojen hallinto- ja turvapaikkana. Kaikkiaan Kuusiston linnan isäntinä ehti olla 15 katolista piispaa.
Piispanlinnassa elettiin sen huippuaikaa piispa Maunu II Tavastin (1412-1450) aikana. Hän varusti linnan vahvaksi kaupan ja puolustuksen tukikohdaksi. Linnaa rakennettiin ja korjattiin hänen aikanaan merkittävästi. Kolmikerroksisessa linnassa oli mm. suuri juhlakerros linnansaleineen sekä piispan oma kappeli. Loisteliaimmin linnassa asui itse piispa. Hänen asuntonsa oli linnan näyttävin ja parhaiten varustettu osa.
Kuusisto olikin asuinlinnana 1500-luvun alussa aikansa huippua: esimerkiksi linnan lämmitys hoidettiin takkojen ja pottikaakeliuunien lisäksi hypokaustijärjestelmän avulla. Siinä lämmitysuunien kuumat savukaasut johdettiin lattioissa ja seinissä kulkevia kanavia pitkin lämmitettävään huoneeseen. Linnassa sijaitsi tiettävästi Suomen ensimmäinen, piispan henkilökohtaisessa käytössä oleva privee eli sisävessa, jonne vain harva pääsi kurkistamaan saati käyttämään. Linnan puutarhassa kasvatettiin ennen näkemättömiä eksoottisia kasveja joista kasvoi hedelmiä, linnassa kerrotaan olleen hienoja lasisia koristeikkunoita ja ennen kaikkea, Kuusiston piispanlinna oli korkeampi kuin Turun linna.
Pohjoismaisen Kalmarin unionin sisäiset riidat muuttuivat avoimeksi sodaksi 1500-luvun alussa. Unionin päämaa Tanska halusi estää Ruotsin irtaantumisen siitä. Suomi ja Kuusiston linna joutuivat myös mukaan tähän melskeeseen. Tanskalaiset miehittivät Kuusiston linnan. Tanskalaisvallasta ei kuitenkaan tullut pitkäikäistä, sillä jo seuraavana vuonna Kustaa Vaasan joukot valtasivat linnan. Vuonna 1528 Kuningas Kustaa Vaasa antoi käskyn purkaa linna. Kuninkaan mukaan kruunun ei kannattanut pitää yllä kahta toisiaan niin lähellä olevaa linnaa eli Kuusistoa ja Turun linnaa. Syyksi purkuun on arveltu myös Kustaa Vaasan halua tuhota linna, jottei siitä tulisi katolisten voimien tukikohtaa ja suojapaikkaa Suomessa.
Tänä päivänä Kuusiston piispanlinna ja viereinen Kuusiston kartano ovat muinaismuistolain suojaamia muinaisjäännöksiä. Linnanraunion aluetta hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut.
Kuusiston piispanlinnan raunioille on ilmainen sisäänpääsy ympäri vuoden.
Osoite: Linnanrauniontie 634, 21620 Kaarina.
Piikkiönlahden rannalla Kaarinassa
Hyvät opasteet johdattavat vierailijan Saaristotieltä (nro 180) Piispanlinnan raunioille. Ajelimme ihanan keväisessä säässä pitkin vaihtelevaa maalaismaisemaa. Meri vilahtelee vanhojen lehtipuiden väleissä, joutsenparvet ovat pysähtyneet pelloille levähtämään ennen lentomatkan jatkumista eteenpäin pesimistanhuville.
Ohitamme Kuusiston kartanon joka nukkuu tällä hetkellä talviuntaan. Kesäisin vuonna 1738 rakennettu ja Suomen vanhimpiin puisiin asuinrakennuksiin kuuluva kartano toimii taidekartanona. Katso lisätietoa täältä. Kartanolla on vahva liittymäpinta piispanlinnaan. Kartanon mailla mm. viljeltiin viljaa sekä kasvatettiin karjaa linnan väen ruokkimiseksi ja myyntiin.
Piispanlinnan alue houkuttelee retkeilemään
Ajamme paikallisten perässä tien loppuun asti. Linnan pihassa on pieni parkkipaikka joka on aivan täynnä retkeilijöiden autoja. Auto on mahdollista pysäköidä ennen kartanoa olevalle parkkipaikalle ja tallustella mukava 1,5 km luontopolku Kappelimäen kautta piispanlinnalle. Luontopolun varrelta löytyy myös vanha hautausmaa kuin Kappelinmäen näköalapaikka penkkeineen.
Piispanlinnan pihasta, merenrannalta löytyy myös suosittu tulentekopaikka puuvarastoineen, venelaituri sekä kesäkäytössä oleva wc. Kesäisin linnan pihalla olevassa keltaisessa puurakennuksessa toimii lisäksi myös kahvila. Piispanlinnasta kertovat opasteet ovat uusittu sitten viime vierailumme. Opastusteksteissä on lyhyesti ja ytimekkäästi selostettu linnan historia suomen lisäksi ruotsiksi sekä englanniksi.
Saapuessamme piispanlinnalle rannassa on mukavasti lapsiperheitä nauttimassa keväästä. Meri on tässä kohdin vielä jäässä ja jotkut uskalikot kävelevät Piikkiölahden jäällä. Nuotiopaikalla useammat perheet mutustelevat nuotiossa mustunutta makkaraa tyytyväisinä tuulen nostaessa hajukiehkuroita ilmaan. Mukana on myös monenlaista karvaista kaveria jotka kaikessa rauhassa tallustelevat omistajiensa vieressä. Piikkiönlahti on muuten vilkas muuttolintujen bongauspaikka jota helpottaa mm. lähelle rakennettu lintutorni.
Kuusiston piispanlinnan rauniot hohkaavat auringonvalossa. Kolmikerroksisesta linnasta on jäljellä enää tiilinen pohjakerros sekä hieman kivistä muuria. Maanpinnan nousemisen myötä, linna ei enää sijaitse varsinaisesti saaressa vaikka meri lähellä onkin. Aikaisemmin linna puolustautui kutsumattomia vieraita vastaan sekä maanpäällisillä muureilla että mereen rakennetuilla paalutuksilla. Maihinnousun estämiseksi rannat varustettiin yli 3000 paalulla. Paalutus löydettiin rantamudasta vasta vuonna 1992 kun merivesi oli harvinaisen matalalla.
Opasteiden avulla linnasta ja sen loistonajoista on helpompi muodostaa kokonaiskuva. Rauniot sinällään on nopeasti nähty, mutta raikas meri-ilma ja linnanraunioilta avautuvat näkymät saavat kävijän viettämään aikaansa ja haaveilemaan linnan pihalla kauemmin.
Raunioseikkailu sopii mainiosti koko perheen retkikohteeksi, oli mukana sitten prinssejä tai prinsessoja!
Mikäli muinaiset linnojen rauniot kiinnostavat, oheisen linkin takaa voit lukea Eurajoella sijainneesta Liinmaan linnasta.
