Mainos: Tallink Silja Line
Joskus parhaat matkat ovat juuri niitä kaikkein yksinkertaisimpia. Sellaisia, joissa ei tarvitse suorittaa, hosua tai yrittää mahduttaa yhteen reissuun liikaa ohjelmaa. Riittää, että saa lähteä matkaan hyvässä seurassa, nauttia valmiista pöydistä, katsella maisemia ja antaa ajan kulua omalla painollaan.

Meidän äiti-tytär-risteilymme Tallink Silja Linen Silja Serenadella oli juuri sellainen: lämminhenkinen viikonloppu täynnä juttelua, herkuttelua, shoppailua ja pieniä elämyksiä.
Grande Buffetissa riitti valinnanvaraa
Ensimmäisen illan illallinen nautittiin laivan Grande Buffetissa, jossa valinnanvaraa todella riitti. Pöydät notkuivat toinen toistaan houkuttelevampia herkkuja eri ruokakulttuureista, ja tarjontaa oli niin runsaasti, että aivan varmasti jokainen nautiskelija löysi lautaselleen mieluisia makuja.

Buffetissa onkin oma viehätyksensä juuri siinä, että voi maistella vähän sitä sun tätä ja rakentaa illallisestaan juuri oman näköisensä.
Iltaohjelmaa ja risteilytunnelmaa
Illan kruunasi laivan viihdeohjelma. Oli ihanaa istahtaa alas katsomaan kymmenvuotista juhlavuottaan viettävää kansainvälistä Pirat Crew Dance Theatrea, jonka esitys oli samaan aikaan aistillinen ja viihdyttävä.

Juuri näissä hetkissä risteilytunnelma on parhaimmillaan: ympärillä kuuluu pieni puheensorina, laiva kulkee keinuen kohti päämääräänsä ja itse saa vain olla ja nauttia.

Kuohuvaa päivän alkuun
Hyvin nukutun yön jälkeen oli ihanaa herätä uuteen aamuun ilman kiirettä. Päivä alkoi Tavolata-ravintolan erikoisaamiaisella lasillisella kuohuviiniä, joka toi aamuun heti pientä juhlan tuntua. Aamiainen oli muutenkin oikein onnistunut, mutta yksi maku nousi aivan erityisesti mieleen: mummon hölskykurkut.

Enpä olisi etukäteen arvannut, että juuri ne jäisivät pyörimään mieleeni, mutta niin vain kävi. Ne olivat kertakaikkisen herkullisia ja veivät kielen mennessään…
Tukholman kaduille ja koskettavaan museoon
Aamiaisen jälkeen olikin aika lähteä tallustelemaan Tukholman kaduille.

Päivän vierailukohteeksi valikoitui Torsgatanilla sijaitseva Ruotsin holokaustimuseo, joka on yksi Tukholman uusimmista museoista. Se osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi ja koskettavaksi käyntikohteeksi. Museon kaksiosainen näyttely pysäytti ja jäi mieleen vielä pitkäksi aikaa.

Samassa rakennuksessa sijaitseva Bonniers Konsthall tarjosi puolestaan aivan toisenlaisen elämyksen: 15 minuutin verran taidetta ilman pääsymaksua. Ajatus tuntui raikkaalta ja kiinnostavalta. Muuten, samassa yhteydessä on myös kahvila, joka tarjoaa pullien ja prinsessaleivosten lisäksi lounasta.
Kävelyä, ostoksia ja korvapuusteja
Tukholma-päivään mahtui museokäynnin lisäksi paljon muutakin. Kävelimme paljon, tutkimme kaupunkia, piipahdimme ostoksilla ja nautimme tietenkin korvapuusteista.

Juuri tällaisista hetkistä syntyy onnistunut kaupunkipäivä: ei vain siitä, mitä ehtii nähdä, vaan siitä tunnelmasta, joka kulkee mukana koko päivän. Siitä, että saa kuljeskella rauhassa, katsella ympärilleen ja pysähtyä aina, kun jokin näyttää kiinnostavalta.
Keväinen saaristo vei sydämen
Myös itse merimatka oli iso osa koko risteilyn viehätystä. Laivan ikkunasta avautunut keväinen saaristo oli kaunis tavalla, johon ei kyllästy koskaan. Kalliot, veden äärellä nököttävät mökit, venevajat ja kevään vaalea valo muodostivat maiseman, jota olisi voinut katsella loputtomiin.

Saaristossa on oma erityinen rauhansa. Jotain sellaista, mikä hiljentää mielen ja saa hengittämään vielä vähän syvemmin. Oli ihanaa vain istua ikkunan ääressä, katsella ohi lipuvia maisemia ja antaa ajatusten kulkea samaan tahtiin laivan kanssa.
Vielä viimeiset herkut paluumatkalla
Paluumatkalla söimme jälleen Grande Buffetissa, kiertelimme laivalla ja tutustuimme sen tarjontaan vielä vähän lisää. Mukaan tarttui muun muassa erikoistarjouksessa ollut laukku ja tietenkin nameja, sillä risteilyltä täytyy aina viedä kotiin tuliaisia.

Hieman keikkuvan yön jälkeen nautimme vielä erikoisaamiaisen ennen Helsinkiin saapumista. Se oli oikeastaan aika täydellinen tapa päättää matka: hyvä aamiainen, rauhallinen tunnelma ja se tunne, että viikonlopusta oli saanut irti juuri sen, mitä siltä toivoikin.
Ihana matka tärkeässä seurassa!
Ja mikä ehkä parasta, herätyskelloa ei tarvinnut laittaa soimaan lainkaan. Olimme molemmissa päissä liikkeellä ihan ihmisten ajoissa, ja se tuntui suorastaan pieneltä luksukselta.

Tämä oli kaikin puolin ihana matka ihanan ihmisen kanssa. Eikä oikeastaan voi paljon parempaa toivoakaan. Joskus kaikkein arvokkainta ei ole se, kuinka paljon ehtii nähdä tai tehdä, vaan se, että saa jakaa kiireettömiä hetkiä yhdessä. Juuri sellaisista matkoista jää se kaikkein lämpimin muisto.
*Otsikkokuva: Marko Stampehl.
Oho, tuosta holokaustimuseosta en ollut kuullutkaan. Varmasti mieleenpainuva kokemus. Risteilyllekin olisi todella mukavaa lähteä pitkästä aikaa, monta vuotta on edellisestä risteilystä aikaa.
Kiitos Mikko!
On yksi Tukholman uusimmista museoista.
Ja kyllä, oli pysäyttävä kokemus.