Lohja: Menneen Ajan Joulumarkkinat
Vaikka olenkin varsinainen kyläluuta eli matkat meren taakse kuiskivat korvaan alati, on tässä Suomen maassa myös monta ihanaa asiaa, joista yksi on jo perinteeksi muodostunut käynti Lohjan Menneen Ajan Joulumarkkinoilla. Markkinoilla on tullut käytyä jo vuosia ja toivottavasti myös tästä eteenpäin, jos ei samanaikaisesti ole jossain toisessa maailman kolkassa ihmettelemässä.
Tämä vuosi 2016 ei siis ollut poikkeus ja ajoimme meidän omaan ”jemmaparkkiin” automme. Ja suunnistimme Lohjan Pyhän Laurin kirkon kupeessa olevien kojujen kimppuun. Jälleen tänä vuonna ihmisiä oli paljon, tosin kojuja näytti olevan vähemmän kuin aiempina vuosina. Mutta mitä kaikkea ihanaa siellä olikaan tarjolla!
Viime vuonna markkinoille ilmestyneet nimikoidut havupukit, kuten Teppo, Leevi, Lauri, jotka suorastaan anoivat päästä meille pihaa vartioimaan…<3. Ja entä kaikki muut havutuotteet, joita sitten lähtikin följyyn: havupalloja, -kelloja, -kransseja… On se mukavaa, että joku osaa näpertää ja vielä, että joka vuosi on myynnissä jotain uuttakin.
Jotta tämä ei menisi havutuotteiden markkinoimiseksi, on kerrottava, että markkinat ovat kovasta tungoksesta huolimatta kokonaisvaltainen kokemus. Hajut jotka konjakkiliekitetystä lohesta ja useista makkarapisteistä kiertyvät nenään, saavat satunnaisen reissaajan kovin nälkäiseksi, vaikka vasta olisi ruokapöydästä noussut. Käristemakkaraa, hehkuvaa glögiä, sitä kuumaa kalaa… Nam! Äänet, joita korviin kuuluu on myös jotain normaaliin äänimaailmaan kuulumatonta: kirkonkelloja, markkinahumua, erilaisia lauluesityksiä kuten eilinen Tiernapoikien esitys, sepän taontaa… Joulumarkkinoille osallistuminen hivelee jokaista aistia!
Meidän perheen perinteisiin kuuluu ostaa jo mainittujen havutuotteiden lisäksi muhkea kauralyhde pihalle pikkulinnuille ja rusakoille, jotka käyvät syömässä jämät tammikuun pakkasissa. Lisäksi joulukalaa lähtee mukaan, omenia ja mallaslimppua. Kun ostokset on saatu vietyä autoon, on vuorossa Lohjan museoalue, se ihana keltainen kartanomainen rakennus ja kaikki sen pienet punaiset sivurakennukset. Täytyy sanoa, että Lohjan historia on tullut vuosien mittaan tutuksi, samaa ei valitettavasti voi sanoa kotikaupungin historiasta. Se kun on se esittelytapa, millä asioita esitellään. Pedagoginen talo on niin lasten kuin aikuistenkin suosiossa. Ei vähintään siksi, että markkinoilla on jostain syystä aina todella kylmä. Johtunee varmaan harjusta. Ja taloissa on ihanan lämmin. Samalla voi seurata Roope-hiiren kertomaa tarinaa Lohjan historiasta.
Tänä vuonna oli isoin yllätys siinä, että jo tutuksi tullut Suomen hevonen rekineen oli vaihtunut toiseksi. Vastassa oli korskea friisiläishevonen, hienojen vaunujen kanssa. Muistojen syövereistä tulee muisto mieleen, kun markkinat olivat pienemmät ja hevoskyyti lähti kirkon vierestä, tosin silloin oli myös lunta. SE oli ensimmäinen kerta reenkyydissä aisakellon rytmikkäästi soidessa. Sen reissun jälkeen on pollea käyty tervehtimässä joka vuosi, nyt heppa oli poissa… Toivottavasti ei lopullisesti?
Tänä vuonna keltaisessa kartanossa eli Lohjan museon pappilassa oli esillä jo tutuksi tullut 70-luvun joulun (tämä liikuttaa kaikessa karmeudessa, näin 70-luvulla syntynyttä) lisäksi kahvikuppinäyttely. Tämä jälkimmäinen tuntui kiinnostavan erityisesti hieman ikääntyneempiä ja keräilijöitä. Itse olen tykännyt aiemmin näytillä olleesta kartanon joulupöydän annista enemmän. Olenko maininnut, että olen myös kartanofriikki? Museokaupasta lähti mukaan itsetehtyä saippuaa. On tosi miellyttävää, saippualla voi pestä kasvotkin sillä se ei kuivata liikaa, lisäksi tuoksu on ihana.
Vielä nopea kierros Lohjan opiston myyntitiloissa vanhassa navetassa, täällä on myös sisävessa, eikä ruuhkaa toilettitiloissa joten kauempaakin tulleet voivat siellä helpottaa oloaan.
Kierroksemme päättyi perinteiden mukaan 1800-maaseututupaan, joka henkii jotain sellaista, mitä ei voi rahalla saada. Vanhaa joulutunnelmaa, joka on toteutettu pieteetillä. Samassa rakennuksessa on myös ns. mummolan joulu, tyttäreni mukaan aivan karmean joulupukin kera. Silloin kun pukit eivät olleet punanuttuisia hymyileviä taattoja…
Markkinoilla vierähtää helposti koko päivä ja sinne ei kannata lähteä vain muutaman tunnin vuoksi, muuten jää moni kokemus kokematta. Pyhän Laurin kirkko on myös hyvin tunnelmallinen paikka ja siellä olisi eilen ollut mahdollisuus kuunnella Kauneimpia joululauluja. Tällä kertaa vilkaisu kirkkoon riitti saamaan joulutunnelmasta kiinni. Aiemmin myös Tytyrin kaivosmuseo oli joulumarkkinoiden kanssa samanaikaisesti auki ja käynti maanuumenissa oli suuri elämys, niin pienille kuin isoillekin seikkailijoille. Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei enää ole.
Olen ehkä jäävi sanomaan, mutta suosittelen Lohjan menneen ajan joulumarkkinoita kovasti! Kannattaa käydä, myös sinä voit jäädä koukkuun…
